Tag: japanilainen

Mikura Sushi

Sairastelun värittämän viikonlopun jälkeinen aamu alkoi hartaissa merkeissä, kun kaivoin lumen ja jään keskeltä yksisilmäisen ystäväni hänen viimeiselle matkalleen. Täytyy vielä jotenkin käsitellä tilanne ennen lopun alkua, kun hyvästelen hänet kuin Frodon, matkalle Valinoriin.

Kaiken tämän synkkyyden keskellä yritin sulatella niitä lakuja mitä tuli vedettyä kaksin käsin eilen (porttiteoria, aloitin Dracula-salmiakeilla ja sit repes), eikä jotenkin tehnyt mieli mitään lounasta. Mutta jos ei syö päivällä mitään niin se kostautuu karkkeina illalla. Karkkikostajaa[tm] vältelläkseni päätin ottaa jotain kevyttä ja jotenkin sushi tuli mieleeni varteenotettavana vaihtoehtona.

Suurin osa mestoista on vaan koluttu, mutta onneksi Alppilan torin kupeesta löytyi pari käymätöntä kohdetta (aina pitää olla backup, jos eka failaa/on kiinni/suljettu/here be dragons). Spora alle ja Karhupuiston nurkilta kävellen, että tulee askeleet täyteen. Pipo vaan jäi aamuhäröilyssä himaan, joten meinasi pää jäätyä arktisissa olosuhteissa. Lumen tamppauksen ohessa tulin havainneeksi, että Tam Tam on hävinnyt Viipurinkadulta.

A generic sushi restaurant close to the Linnanmäki amusement park, the sushi was not the best, though not the worst either.

There are plenty of places in Helsinki for sushi, such as Tokyo55, Kokoro and Sushi wa.gocoro.

Sushia siis ja lautasannoksina, lounastarjouksena oli 10 kpl (8,50e), 12 kpl (10e) sekä 14 kpl (12e) setit sekä misoa tykistä. Otin sen isoimman, jossa oli: kaksi lohimakia, kaksi california makia, kaksi kappa makia, kolme lohi nigiriä, kaksi ebi nigiriä, yksi inari, yksi lohi gungan (sic) sekä yksi surimi nigiri. Loppuun oli kahvia. Tilaus hoidettiin pöydässä, maksu kassalle.

Kävin noukkimassa kulhon soppaa, jota sai modattua ruohosipulilla ja/tai norilla. Miso oi ihan jees, tofu oli vielä kokonaisina palasina ja liemi oli miellyttävän lämmintä, otsaankin alkoi palautua tunto. Mutta ei tätä kauaa ehtinyt hörppiä.

Pääruoka tuli meinaa ihan heti, tätä ei to(u)dellakaan tehty erikseen, kukaan ei nysvää alle kahteen minuuttiin tätä settiä, vaikka kuinka olisi harjoitellut. Mutta mikäs siinä, ei tänne aikaa tultu kuluttamaan, vaan syömään.

Valitettavasti vaan se nopeus tuntui laadussa, koska nämä olivat tällaista keskiverto buffa-meininkiä, aina vähän turhan isosta riisimäärästä siihen snadisti seisseeseen suutuntumaan sushipaloissa. Gunkanin nori oli vielä hieman rapsakkaa, eli se oli ehkä juuri duunattu. Lohi nigireissä oli ihan jees, mutta mikä idis väsätä sake makeja jostain lohihakkeluksesta?

Tai no, mitä mä näitä kyselen, vastaus on lähes aina raha. Mutta ei tosiaan vakuuttanut, vaikka ei tämä siis mitenkään huono ollut. Samalla rahalla vaan saa vähintään saman tasoisen sushibuffan, ei ehkä ihan samoista koordinaateista, mutta silti. Pitää vielä se Kokoron tilalle tullut 2nd Taste käydä tsekkaamassa jossain vaiheessa.

Sisustus oli yllättävän kiva, tällainen tumma ja kiiltävä, muutamilla värikkäämmillä esineillä koristeltuna. Pöydät oli jännästi pultattu kiinni lattiaan, mutta sohvat olivat mukavia.

Ihan siisti ja tällainen tilaihme, kun on näihin neliöihin noin hyvin mahdutettu asiakaspaikat. Kasvissyöjälle ei juuri juttuja löydy näistä, ellei nyt halua itseään kiusata. Lasten kanssa en vaivautuisi, tilaa on naftisti isommalle porukalle.

Ps. Tämä oli sitten rafla #812, että pysyn laskuissa.

URL www.facebook.com/MikuraSushi
Puhelin 044-5931104
Osoite Viipurinkatu 1, Helsinki

Mashiro (Postitalo)

Robottisushii-ih! Woop woop \o/ Eilisen loistavan viikon aloituksen jälkeen oli pakko vetästä joku rautanen setti, mutta oli asiaa Vihreään Omenaan (tytön luurista meni lasi klesaks) ja sen sellaista toimitettavaa, niin en voinut mennä katsastamaan Kallion mahdollista Wonton-tarjontaa, vaan piti oleilla ytimessä.

Näillä alueilla alkaa vaan olla vähissä nämä käyntipaikat, joten otin sen “ainoan” (on niitä pari muutakin, kuten Kansallismuseon kahvila, Asematunnelin Doggies ja ilmeisesti jo avautunut Citycenterin italialainen) mikä ei ole dedikoitu R:n kanssa käytävälle lounaalle. Eli siis sushia liukuhihnalta, Wasabi Sushin kaltaisesti.

Robot sushi, in the form of a conveyor belt imported from Japan and compiled in the beautiful old Finnish Post building. The sushi was good and varied, the conveyor belt was wondrous and will change your life.

There is another place in Helsinki with such a sushi delivery system, Wasabi Sushi. And if you are looking for a more boring and conventional sushi buffet, you might want to check out Itsudemo, Fuku or Konnichiwa.

Lounas (14,90e) sisältää istumapaikan hihnan ääreltä, sekä optionaalisen (vege tai kana) ramen-kulhon, joka ei siis maksa ekstraa. Otin sen (tottakai) ja valitsin kanaversion. Maksu hoidetaan kassalle tullessa. Vedet ja vermeet löytyvät baaritiskiltä, wasabi ja gari saapuvat kulhoissa hihnaa pitkin.

Aloittelin parilla purkkitonnikalaa sisältävällä uramaki-parivaljakolla. Nämä olivat rakenteellisesti kelpoja, riisi oli hyvin keitetty ja maustettu, sushi pysyi hyvin kasassa. Jatkoin hommia wakamella ja nappasin kulhon garia odottelemaan.

Kohta luokseni saapuikin lohinigireitä, jotka olivat herkullisia, kala oli suussasulavaa ja riisi oli edelleenkin taitavasti duunattua.

Mielestäni nämä sushit ovat jokseenkin samalla tasolla Itsudemon kanssa. Aika tahdillahan niitä lautasia sieltä keittiöstä serviisin aikana paukkuu.

Väliin tuli se ramen ja tämä oli aika perusmeininkiä. Kanasiipaleet snadisti kuivakoita, mutta ihan maukkaita, nuudelit sopivan al dente ja kaaliraaste toi hyvää rapsakkuutta messiin.

Se liemi jotenkin ei pelannut itselle. Olihan se aavistuksen mausteista, mutta jotenkin aika ohuella makuprofiililla mentiin noin muuten. Tämä ei vakuuttanut mitenkään erityisesti, kiva kuitenkin että oli kuitenkin tarjolla tällaisena ekstrana.

Ebi-nigireitä tuli kanssa maistettua ja näihin oli heitetty majoneesipohjainen sörsseli päälle. Menivät, mutta eivät säväyttäneet sen enempää.

Edamame-papuja tuli vedettyä myös, pitääkö nämä vetäistä ulos kuoresta? Ilmeisesti, kun se kuori on aika puumainen, mutta “herneet” maistuivat kyllä.

Liekitetyt lohet, kuten myös tamagot, maistuivat mainioille. Kokonaisuutena tämä oli hyvä sushibuffet, ei paras, mutta laadukas ja liukuhihnan ääressä pääsee toteuttamaan sisäistä tehdastyöläistään. Loppuun on (myös hihnalta) vihreää teetä ja hedelmiä.

Ja muutamia vegesushejakin (ainakin kappamakeja ja sellaisia “salaatti”makeja, näillä on varmaan joku nimikin) löytyi hihnalta pyörimästä, joskin muiden tuotteiden kanssa samanlaisesta kiertonopeudesta huolimatta näiden utilisaatioaste oli vähäisempi. Kalaahan näihin pääosin tullaan safkaamaan.

Sisustus on jännä yhdistelmä jylhää arkkitehtuuria, markkinavoimia ja japanilaisia koriste-esineitä. Sekä tietysti se massiivinen sushirobotti, minkä liukuhihnan hämmentävän tarkka ja tasainen eteneminen lähes hypnotisoi.

Tämä on ehdottomasti kokemisen arvoinen ja vaikka sushi ei kiinnostaisi, niin tule katsomaan ainakin tuota hihnaa, se on kaunis. Asiakaspalvelu oli nopeaa ja ystävällistä, hylsyt blokattiin tehokkaasti, vieläpä kysymyksellä, että saako viedä pois.

Ps. Iltsarissa oli kiintoisa artikkeli eri raflojen henkilökuntaruokailutavoista.

Pps. Jeebus sentään, kun teki tiukkaa kävely vielä sunnuntain Serena-reissun jälkeen. Oli pakko vetää pikkuisimman kanssa lasten vesiliukumäestä, kun hän ei uskaltanut yksin. Siitä sitten tultiin sulavasti kuin merisiilit sylikkäin ja pamahdin häntäluu edellä suoraan pohjaan.

Että voi tehdä kipeetä. Onneksi toi on paranemaan päin ja mulle jää vain elinikäiset traumat kaikkia vesileikkejä kohtaan. Muuten Serena oli kyllä kiva ja pienen pienille rinteillekin tykitettiin kovasti lunta.

Ppps. Jännä kauppa.

URL www.mashiro.fi
Puhelin 044-5580809
Osoite Mannerheiminaukio 1, Helsinki

Yakiniku

HUOM! Ravintola on suljettu, tilalle on Iso-Robalta muutanut Vibami.

Oli pakko mennä tsekkaamaan tämä muutamasta syystä. Ensimmäinen oli se, että nettisivut kertoivat täällä olevasta phở-buffetista. Toinenkin syy oli, mutta en muista sitä.

Tai no muistan mä; oli jouluisen sateinen keli, tämä oli sopivan pienen matkan päässä ja se, että tänään oli vika päivä kun sai 20% alennuksen normibuffan hinnasta (nyt 11,10e, myöhemmin 13,90e). Ei muuta kuin sontsa kantoon ja kohti katuja. Varhaisaamun keli, joka kotoa lähtiessä oli vielä mukavan luminen, oli muovaantunut tutuksi loskassa kahlaamiseksi.

Loskan, jonka läpi tetsatessa tunsin suurta kiitollisuutta länsimetron liityntäpysäköintipaikasta ja siitä, että kotiin pääsisi sisäkautta. Pois lukien se reilu kymmenen metriä mitä pitää autosta hyökkiä himaovelle.

Vähän alkaa olla jo sitä samaa meininkiä kuin Dallasissa aikoinaan duunimatkalla, jossa pääsi kaukosäätimellä avattavasta, omasta autotallista kurvaamaan ulos (vartioidun, se oli outoa) asuinalueen portista aina duunipaikan parkkihalliin, josta hissillä suoraan toimistolle.

Tosin en mä kyllä varsinaisesti ajamisesta ole niin innostunut, mieluummin istuu kyydissä lueskelemassa jotain. Jos toi auto osaisi vielä itsestään osua siihen parkkiruutuun, niin sit alkais olla aika hyvä.

A Japanese buffet with the obligatory sushi, but also Yakitori, soba and a slightly out of place Phở buffet. The food was good, but not amazing, although creating my own bowl of Phở did make me smile.

For more buffets near this spot, check out Itsudemo, Caverna and Fuku.

Mut joo, se safka. Japanilaiseksi tuo saitti ainakin itseään mainostaa, eli kyseessä on buffet, joka on same same but different. Tänään löytyi: Sushia (normi nigirit, gunkanmakit, makit, fritatut hässäkät jne, tosin gari ja wasabi tuli jälkijunassa, joten piti vetää “kuivana”), salaattia (valmis tomaatti-kurkku-salaatti-yms sekä wakame + edamame papuja), misoa, paistettua tofua, ankkaa, uunilohta teriyaki-kastikkeessa, tonkatsua, kevätrullia, sweet-chilikastiketta, paistettua riisiä, paistettua soba-nuudelia, phở-liemen, kanaa, jotain makkaraa (no idea), ituja, yrttejä, paksoita, kevätsipulia, paria eri nuudelia, pähkinäkastiketta, chilikastiketta, yakitori- ja yakiniku-vartaita (jotka kokki viimeisteli grillillä!) sekä jälkkäreitä (“juustokakkua” kupissa ja jätskiä) ja kahvia/teetä loppuun. Lisäksi oli limpparitölkkejä. Maksu tullessa tiskille.

Aloittelin sopilla, oli pakko ottaa vähän misoakin, joka oli aavistuksen liian haaleaa. Phở olikin sitten paljon parempi, kun tälleen itse pääsi hifistelemään sen rakentelemisessa. Näin jälkikäteen ajatellen olisi pitänyt panostaa tähän osastoon se primääri nälkä, mutta kun on tälleen rajoittunut ihminen, niin oli pakko kokeilla kaikkea muutakin.

Liemi oli hyvää, ei mikään tajuntaa laajentava kokemus, mutta täyteläisen maukasta kuitenkin. Se mikä tässä viehätti itse väsäämisen lisäksi oli se, että tässä oli (omasta mielestä) juuri sopiva määrä kaikkea, paljon yrttejä, pienehkö keko leveitä nuudeleita (joita oli muuten vaikea saada irroitettua toisistaan, olivat liimaantuneet jo buffan avautuessa melkoiseksi sykkyräksi) sekä tuju chilikastike (tätä olisi pitänyt laittaa lisää, erehdyin luulemaan pähkinäkastiketta toiseksi chilijutuksi ja kanakin näytti vähän kimchiltä) ja kattava setti muita komponentteja.

Eli tällainen vetelä pyttipannu, mihin oli vedetty kaikkea ja sitten iskettiin lusikalla kiinni. Hyvää oli, tosin ei niin hyvää kuin dedikoiduissa phở-mestoissa, mutta kokemisen arvoinen kulho.

Sushit yllättäen eivät olleetkaan sitten ihan niin kliffoja (hei), vaikka japanilaisessa puulaakissa oltiinkin. Päällysteet sinänsä olivat ihan ook, mikään ei tökkinyt, mutta ei nämä kuitenkaan päässeet samalle tasolle parempien buffien kanssa ja noi riisit oli kyllä prässätty sellaisilla muoteilla. Ja maustaminenkin oli vähän jäänyt puolitiehen, tosin voi olla että tähän vaikutti niiden tykötarpeiden (gari+wasabi) uupuminen.

Lämpimällä puolella oli kiinnostavan oloisia juttuja, joista soba ja teriyaki-kastike pelittivät parhaiten. Lohi oli snadisti yli, meni kuitenkin vielä. Ankan nahka aavistuksen rapeaa, mistä plussaa, liha kohtuu mureaa ja mehukasta.

Ikävästi lintukin oli snadisti ehtinyt jäähtyä, vaikka edelleenkin ajoissa liikenteessä. Sama vaivasi muutenkin buffaa, fritatut jutut sushipuolellakin olivat käyneet kattilassa jo jonkun aikaa sitten, kuten myös se tonkatsu.

Kuuma phở ja grillissä duunattu lehmä olivat parhaimmat, varsinkin kun vartaan päälle ripoteltiin reilusti togarashia tms chilijauhetta. Noin muuten sen vartaan lihat olivat ehkä vähän liian sitkeitä, toki buffassa tämäkin (kuten se ankka) ovat aika haastavia.

Vetäsin vielä loppuun perjantain kunniaksi juustokakun, tosin ei se kupin sisältö ihan täysin sitä makukokemusta tavoittanut, kiva kuitenkin että oli jälkkäreitäkin. Miten tämän nyt summaisi, kunnianhimoinen valikoima vähän liian ontuvalla toteutuksella. Mutta phở-buffa! Sen takia pitää nyt ainakin kerran käydä.

Sisustus on omalla tavallaan tyylikäs, lukuun ottamatta joulukuusen blinkenlights. Takaosastossa löytyi tatamia ja sen sellaista, eli puitteet on kunnossa. Jotain jäämistöä on vielä Helmi-ravintolasta ja jotenkin tässä oli vielä vähän sellainen välitilafiilis.

Asiaankuuluvaa rekvisiittaa on kuitenkin laitettu sen verran, että tulee hyvä meininki ja oli ihan kiinnostavaa kuunnella japanilaista(?) versiota suomalaisesta iskelmämusiikista vai mitä se taustaraita nyt sitten olikaan. Vähän niinkuin olisi ollut lavatansseissa (en ole koskaan ollut, mutta oon nähnyt leffoja) tai jotain. Asiakaspalvelu oli ystävällistä ja sujuvaa.

URL www.yakiniku.fi
Puhelin 09-6126410
Osoite Eerikinkatu 14, Helsinki