Grön

image

No nyt osui nappiin! Uusi (20.11. avattu) Grön-ravintola tarjosi sellaisen kattauksen, että meni heittämällä vuoden kärkikastiin. Ravintola tarjoaa maistelumenua sekä joitain à la carte annoksia, jotka ovat omien sanojensa mukaan “maukasta, modernia, kasvipainotteista sekä inspiroivaa ruokaa, jossa panostetaan korkealaatuisiin raaka-aineisiin”. Normaalisti vain iltaisin auki, nyt joulun aikaan (there’s no time like Christmas) tämä(kin) paikka on onneksi auki myös lounaalla, joten saan sen ängettyä mukaan omalle listalle. Tänään oli tarjolla se maistelumenu (39e, +6e lisäannoksella joka nyt olisi ollut sinihomejuustoa, hapanjuurinäkkäriä, päärynähilloa ja hunajaa) joka sisälsi: Liha eli tartar raakakypsennetystä naudasta, graavatusta keltuaisesta ja etikoidusta hapankermasta – Kala eli grillattua maa-artisokkaa, hopeasipulia, sienikermaa sekä siian mätiä – Kasvi eli syysomenaa, omenasorbettia, valkosuklaata ja omenaviinietikkakinuskikastiketta. Viereen tulee villihiivahapanjuurileipää, voita ja suolaa + pellavansiemeniä leivän modaamiseen. Ruokajuomaksi vettä ja jos haluaa, niin löytyy luonnonmukaisesti tuotettuja viinejä. Tilaus ja maksu hoidetaan pöydässä, ihan kunnon ravintola.

image
Alkuun tuli sitä lämmintä leipää, joka oli sitten selkeästi parempaa kuin moni muu leipä mitä on tässä tullut mutusteltua pitkään aikaan. Todella loistavan rapsakka kuori ja pehmeän sitkoinen sisus. Tänä oli ilo nakerrella ja sillä voilla ja jollain yrtillä maustetulla suolalla sekä pellavansiemenillä sai vielä buustattua makukokemusta.

image
Alkuruokana ollut tartar tuli verrattain nopeasti ja siihen sivuun laitettiin vielä lipstikkasuolaa ruoan sormeilua varten. Tämä tartar oli “same same, but different”, naudanliha vaikutti haarukalla raavitulta (tai sitten muuten vaan rustiikilta tekstuurin osalta) ja oli laadukkaan makuista. Se graavattu (eli tönkkösuolattu ja pesty sekä raastettu) keltuainen oli todella hauskan erilainen niin olomuodoltaan kuin suutuntumaltaan. Etikoitu hapankerma maistui jännältä ja komppasi kaikkia muita annoksen komponentteja hienosti. Oli tässä vielä joku vihreä kastike pohjalla, mitä en muista ja ne yrtit tuossa päällä toivat hyvän lisän annoksen makuihin, jotka kaikki tuntuivat kovin harmonisilta keskenään. Mahtava aloitus!

image
Pääruoaksi tuli kala-annos joka olikin mätiä (sitä oli paljon), mikä oli mielenkiintoisen erilainen lähestymiskulma. Mädin alla oli sitä tattikermaa, joka toi makuihin hienoa syvyyttä. Marinoidut hopeasipulit antoivat kivasti tekstuuria ja lisää maku-ulottuvuuksia, varsinkin niiden marinoitujen vihreiden mansikanpuolikkaiden kera. Valkosipulin varret olivat jännittävän makuisia ja toivat upeaa terävyyttä annokseen, jota tuli myös sivuun kaadetusta, aivan loistavan herkullisesta beurre blanc -tyylisen kastikkeen mukana, joka kuitenkin oli samalla myös hyvin pyöreän täyteläinen. Ja ne kuorineen grillatut maa-artisokat? Ihan törkeän hyvää, samettisen pehmeitä ja sillä syvällä maa-artisokan maulla varustettuja herkkupalleroita. Ainoa mikä tässä hieman tökki oli annoksen suuri koko, tässä oli jo hieman hätää kärsimässä loppua kohden, mutta urheasti söin kaiken ja loput lipaisin leivällä lautasen pohjalta (oli pakko pistää vielä vähän mukaan sitä mahtavaa kastiketta).

image
Loppuun tuli syntisen hyvä omena-annos, jossa oli jotain omenaa (Evelina? ei pysty muistamaan) niin haudutettuna tms palasina kuin myös sorbettina. Annoksen alta löytyi valkosuklaata (paahdettuna? jonkinlaisena emulsionkaltaisena “tahnana” se oli) ja sitten päälle kaadettiin vielä sitä kinuskikastiketta (ja kastikepurkki jätettiin törkeästi siihen viereen, kaikki nämä kastikkeet olivat niin hyviä, että teki mieli juoda suoraan kupista). Ensin tässä tuli mieleen, että makeaa+makeaa+makeaa = äkkimakeaa, mutta se omenaviinietikka (ja oli tässä jotain suolahippusiakin, unohdan joitain komponentteja kaikista komplekseista annoksista) taittoi juuri sopivasti kokonaisuuden jälleen todella tasapainoiseksi. Koko annoskokonaisuudesta pystyi aistimaan erittäin taitavan menusuunnittelun sekä keittotaidon. Aivan loistavaa ja yksi parhaimmista lounaista mitä olen tänä vuonna syönyt. Kannattaa ihan ehdottomasti käydä, vaikka sitten illalla, jos ei näihin joululounashulabaloihin ehdi.

image
Sisustus on persoonallisen pelkistettyä, toisistaan eroavilla tuoleilla ja aseilla sun muilla hauskoilla yksityiskohdilla toteutettu. Astiasto toimi erinomaisesti ruokien kanssa yhteen ja kaikki oli miellyttävän harkittua ja toteutettua. Ainoa mikä tässä tuli äkkiä vastaan oli melko täyteen vedetyt asiakaspaikat, mikä on tilan pienuuden huomioon ottaen ihan ymmärrettävää. Täällä saattaa tulla snadisti ruuhkainen olo sitten kun on enemmän lössiä paikalla, tosin ravintolassa soitettu miellyttävä musiikki jeesaa varmasti. Asiakaspalvelu oli rennon kohteliasta, nopeaa ja ystävällisen huomioonottavaista. Ravintolassa oli miellyttävää asioida. Kasvissyöjille maistelumenu ei sopinut, mutta melkein löisin vetoa, että lyhyt soitto varauksen yhteydessä (kannattaa varmasti varata paikka, tästä on pakko tulla tosi suosittu ravintola) omista ruokatottumuksista hoitaa asian. Lasten kanssa voisin hyvinkin tulla ihan vaan ruoan takia, vaikka ei tämä nyt lapsille ole mitenkään erityisesti suunnattu. Kiitos ravintolalle aivan loistavasta lounaskokemuksesta, lisää tällaisia laadukkaita ja persoonallisia paikkoja!

URL www.restaurantgron.com
Puhelin 09-42893358
Osoite Albertinkatu 36, Helsinki

Lyon

image

Joulusesonki tuo ilahduttavasti lounaan joihinkin ravintoloihin joissa sitä ei normaalisti tarjoilla. Tästä mahdollisuudesta intoutuneena olenkin sitten varannut muutaman lounaan valmiiksi. Homman aloitti tänään Lyon, jossa en ole ikinä käynyt aiemmin. Tämä ranskalaista bistrohenkeä suomalaisella lähiruokameiningillä huokuva ravintola tarjoaa yllätysmenuja illalla ja lounasaikaan sitten joulumenua. Webska kertoo eri pituisista menuista, mutta oikeasti ravintolassa oli kaksi maistelumenua (54e) tarjolla. Menu Fish eli Siikaa, kurkkua ja tilliä – Kuhaa , Gåbbas Gårdin perunaa ja ruskistettua voita – Créme brûlée ja lakritsia. Toisena vaihtoehtona oli Menu Meat eli Kurpitsaa, kananmunaa ja muikunmätiä – Häränfileetä, luuydintä ja sipulia – Tyrniä ja valkosuklaata. Lounaan täydensi ihanan vaimoni läsnäolo, joten otettiin sitten molemmat menut jaettavaksi. Tilaus ja maksu hoidetaan pöydässä, ollaan kuitenkin ihan laaturavintolassa.

image
Alkuun tuli keittiön terveiset: Varsisellerimarenkia ja katkarapukreemiä jonka jälkeen tuotiin leipää: talon oma hapanjuurileipä ja Kerimäen näkkäriä sekä vaahdotettua voita. Amuse-bouche oli kiva aloitus, rapsakka, isosti selleriltä maistuva marenki komppasi hyvin katkarapukreemiä. Leipä oli myös erittäin hyvää, hapanjuurileipä oikein herkullista ja näkkäri hauskan ohutta (yksi tapa tehdä tätä on pastakoneella, joka pitääkin varmaan kaivaa naftaliinista).

image
Alkuun tuli minulle fermentoitua kurpitsapuuroa, jonka alle oli piilotettu hyydytetty (65 astetta?) kananmunankeltuainen joka toi miellyttävää täyteläisyyttä annokseen. Annoksen päällä levännyt kurpitsapala olisi saanut olla aavistuksen pehmeämpi, mutta muuten pidin annoksesta. Liemi tms kastike mitä tähän laitettiin päälle toimi myös hienosti.

image
Vaimolle tullut kala-annos oli kaunis ja herkullinen, kala oli kivasti etikkaista ja kurkkuliemi komppasi sitä erittäin hyvin. Retikka oli jännästi muotoiltu lautaselle ja koko annos oli onnistuttu tekemään erinomaisen houkuttelevaksi.

image
Pääruoat saapuivat nekin erittäin ripeästi ja annosten esillepano oli yksinkertaisen kaunista. Oma härkä oli erittäin tasokasta ja hyvin paistettua. Annoksen keskelle ammennettu sinapinsiemenkastike oli hauska, mutta jotenkin jäin kaipaamaan pientä hapokkuutta johonkin annoksen komponenttiin. Luuydinkastike oli jämäkkää ja erittäin täyteläistä ja hiillostetut purjosipulit sekä kastikkeet toimivat loistavasti pihvin kanssa yhteen. Se vihreä kastike lehtien alla piti sisällään pientä terävyyttä, mutta tätä olisi voinut olla hieman enemmän, nyt jäi hieman täyteläisten ja vahvojen makujen alle.

image
Vaimon paistettu kuha oli yksi parhaimman makuisista kaloista mitä olen ikinä päässyt maistamaan. Tässä kohtaa iski annoskateus isosti, vaikka pidinkin omasta pihviannoksesta. Perunat olivat kuulemma nekin erittäin hyviä ja sain itsekin maistaa yhden minichipsin. Se kastike jäi vähän sivurooliin muiden erittäin hyvien komponenttien loistaessa ja vaimokin ihastui siihen vihreään kastikkeeseen.

image
Loppuun saapunut Tyrni-valkosuklaasysteemi oli hyvännäköinen ja sitäkin paremman makuinen. Pidän tyrnin puraisusta ja valkosuklaa toimi tämän kanssa kuin häkä. Myös (sitruunaruoho?)vaahto/jäädyke oli mahtavan raikkaan makuista ja pienet marengit toivat hauskaa tekstuurivaihtelua annokseen. Loistava lopetus.

image
Vaimon Créme brûlée oli sekin todella tyylikäs lopetus ja lakritsi oli saatu pidettyä kurissa paremmin kuin Askin lakukastikkeessa ja toimi makuvivahteena vaimolleni. Mustikkasabayone toimi hienosti sen sitruunaruohosysteemin kanssa. Tämäkin oli miellyttävän freesi lopetus.

image
Sisustus on hyvin konseptiin sopiva, ranskalaisen bistron henkinen, mutta jo hieman kauhtunut. Oma tuolikin vähän heilui ja äänimaisemaa olisi piristänyt joku aiheeseen sopiva, rauhallinen musiikki. Mutta kiva täällä oli istuskella ison kellon alla ja nautiskella erittäin herkullisia ruokia. Palvelu oli kohteliaan ystävällistä ja nopeaa. Kasvissyöjän kannattaa ottaa ajoissa yhteyttä ravintolaan. Ainahan tällaisissa muokataan menua tarpeisiin sopivaksi. Lasten kanssa voisi teoriassa tulla, mutta toisaalta tällä hintatasolla löytyy mielestäni parempiakin. Ehkä jos oopperassa kävisi, niin sitten.

URL www.ravintolalyon.fi
Puhelin 010-3281560
Osoite Mannerheimintie 56, Helsinki

Steam Coffee

image

Meninpä tällä kertaa vähän myöhemmin sinne Steam Coffee -ravintolaan, Phở-keiton perässä. Mesta tarjoaa siis pho- (kana, nauta tai molempia), wonton-, katkarapulasinuudeli- sekä kana-bambuvermisellikeittoa (10,90e). Näiden lisäksi on tarjolla salaattia kahdella (9,90e), kolmella (12,90e) sekä neljällä (14,90e) täytteellä sekä kanansiipiä tai paahdettua possua riisillä (10,90e). Ja toki näiden lisäksi ihan perussettiä mitä kahvilasta voisi kuvitella löytävänsä. Matkasin siis jälleen kerran näitä popcornilta ja hollywoodilta (Star Wars!!12) tuoksuvien käytävien läpi kohti uutta ja jännittävää ravintolakokemusta. Tilaus ja maksu hoidetaan tiskille, josta löytyy myös aseet, vedet ja rensselit. Webska ei jälleen kerran valitettavasti ole kauhean ajantasalla, kun väittävät nuudelisopan löytyvän vegenä tai katkiksilla.

image
Sopan odottelu olikin sitten vähän pidempiaikainen seikkailu, mutta kun höyryävä astia saapui eteeni, niin voin todeta, että odotus palkittiin. Lautasen viereen tuotiin vielä maustekori, josta sitten pienellä osoittelulla indikoitiin että tulista juttua löytyy. Ja hyvä niin! Aloitin liemen hörppimisellä ja tässä oli nyt oikein mainio ja herkullinen liemi. Tätä oli selvästi jaksettu työstää, eikä siitä löytynyt mitään outoja särmiä, kuten esim. HKI+ kahvilan liemestä. Lihat olivat meheviä ja herkullisia, jotain hassuja palleroitakin löytyi jotka maistuivat nekin maittavilta. Nuudelia oli sopassa sopivasti ja muutenkin tämän komponentit olivat hyvin balanssissa keskenään. Ja sitten ne mausteet. Soijaa löytyi, kuten myös kalakastiketta ja Srirachaa (joutsen). Ja oli siinä lautasen sivussa myös limeä. Mutta kallistuin siihen chilirouheeseen, jonka kaverina oli tummanpunaista ja tulista (oletan, että tämä oli Gochujang) kastiketta. Maistelin alkuun sitä chilirouhetta ja se osoittautui erinomaiseksi ja sillä sitten mentiin melkein loppuun asti. Ripsottelin sitä vapautuneesti keiton sekaan ja se toi tulisuuden lisäksi kivaa pientä tekstuurivaihtelua. Se Gochujang sopi myös, mutta ei vetänyt vertoja sille rouheelle. Tämä oli erinomainen lounaskokemus ja toi ihanan lämmön keskelle nihkeän kostean viileään päivään. Tennispalatsihan on onnistunut loistavasti tämän kakkoskerroksen ravintoloiden osalta. Ja sopan osalta tämä mielestäni sijoittautui ihan hyvin siihen No. 5 Coffeen ja The Boom Roomin välimaastoon. Ehkä pidin/pidän aavistuksen enemmän edelleenkin siitä No. 5 Coffeen versiosta.

image
Sisustus on siisti ja yksinkertainen, tosin tunnelma ei ole ihan niin miellyttävä kuin viereisessä Lumièressä. Ihan kiva täällä silti oli istuskella ja katsella ulos koleaan ja synkkään maisemaan (graniittitalo). Asiakaspalvelu oli ystävällistä ja hieman takeltelevaista snadin kielimuurin takia, mutta ihan onnistuneesti tämä kuitenkin sujui. Kasvissyöjälle oli tosiaankin se salaatti, mutta ei soppaa (tsori). Lasten kanssa voisi todellakin tulla ja viereisessä pöydässä olikin iloinen natiainen mutustelemassa leipää ja smoothieta (näitäkin on siis tarjolla) äitinsä kanssa. Lähtiessä tulikin yllättäen (en ole mitenkään spontaanisti sosiaalinen eläin) vaihdettua muutama sananen hänen kanssaan, kun hän kyseli Phosta (ei tosiaan ole mitenkään ilmiselvää, että täältä saa tuota tai muitakaan soppia). Hyvin näytti lapselle ja äidillekin maistuvan ruoat ja tilaahan täällä on vaikka lampaat söis. Kannattaa käydä tsekkaamassa, molempia, tätä ja Lumièrea.

image
Tässä tulee jotenkin etäisesti sellainen fiilis, että kovalla fanfaarilla kokoon säädetty Lintsin kattila, mihin piti tulla (ja tulikin, mutta vain hetkeksi) herkullista ruokaa ympäristöön missä sitä ei välttämättä ole totuttu saamaan, on täällä onnistuttu tekemään vähemmällä kohkaamisella ja onnistuneesti (olipas taas kieliopillisesti hienosti jäsennelty aivopieru, juurikin näistä se äikän opekin jakso aina marista). Toki eihän nämä raflat nyt mitenkään pitkäikäisiä vielä ole (tai en minä tästä Steam Coffeesta osaa sanoa), joten katsotaan miten se ajan hammas kaluaa näitä. Mutta siis hurraa! Hyvä että on muutakin kuin niitä pikaruokaketjuja. Vaikka kyllä niissäkin on välillä ihan kiva käydä.

image

URL www.steamcoffee.fi
Puhelin 044-0660986
Osoite Fredrikinkatu 65, Helsinki