Valkoinen Leidi oli ollut kiinnostukseni kohteena jo jonkun aikaa ja tänään sitten lopultakin päätin toteuttaa aikeeni ja lähestyä häntä tositarkoituksella. Ja jännästihän tämä osui Naisten päivään (oikein hyvää päivää kaikki naiset!), mikä sopi mainiosti kun kyseisen ravintolan taustalla on vaikuttanut Suomen Naisten Huoltosäätiö/Lotta Svärd. Aamusella piti tosin käydä näyttämässä pahaa silmää lekurille, joka sitten pistikin aika setin troppeja ja nappeja mukaan. Kai se tästä sitten pikkuhiljaa katsekin alkaa kirkastumaan kevättä kohden.
A restaurant positively oozing old-fashioned charm, the lunch buffet was pretty good, but the atmosphere did the trick. Go here for a splash of the old Finland in a restaurant form and bring the kids, the place is very family friendly.
For other restaurants where you can get a taste of the days gone by, check out Bellevue, Kaisaniemi and Suomalainen Klubi.
Tarjolla päivittäin vaihtuvalla listalla on joko soppa + vihersalaatti (8,50e), salaattibaari ja soppa (11,50e) tai koko setti (13e). Tänään buffassa oli: Riistakeitto, choritzo-prinssimakkaroita ja perunamuusia sekä merilohta ja katkarapukastiketta.
Salaattibaari oli melko kattava: Salaattisekoitus, oliiveja, pikkelöityjä vihanneksia, katkarapu-majoneesi-mätisötkötystä, paistettuja silakoita, tomaattia, kurkkua, punasipulia, helmimozzarellaa, tomaattipapuja, herne+maissisekoitusta jne. Leivissä löytyi limppua ja saaristolaisleipää sekä margista. Jälkkäriksi oli marjarahkaa ja kahvia/teetä. Tilaus ja maksu hoidettiin tullessa tiskille, jonka luota löytyi myös päivän lehdet.
Alkuun oli sitä riistakeittoa ja salaattia. Soppa oli kuumaa ja maistui lihakeitolle, en oikein riistaa tästä löytänyt, mutta antoihan tämä toki lämpimän lähdön lounaalle. Salaatti koottu kattavasta repertuaarista, pikkelssit olivat rapsakoita ja etikkaisia, kala/äyriäismeinkejä on aina hauska saada buffassa ja muutkin komponentit olivat hyviä.
Mutta olihan tämä osittain tällaisia turvallisia purkkijuttuja ja leivätkin olivat vaan ihan hyviä. Kyllä tätä ihan mielellään söi, mutta ei tämä esimerkiksi Kaisaniemen vastaavanhenkiselle alkuruokabuffalle pärjännyt.
Pääruokana oli lohta/chorizonakkeja sekä perunamuussia että uunikasviksia. Lohi oli mehevämpää kuin usein näissä buffissa, lieneekö kastikkeen takia, mutta siis hyvä lohi ja katkiksetkin maistuivat. Chorizonakki ei jotenkin puhutellut, tuli sellainen “nakit ja muussi” fiilis, onneksi oli sitä lohta ja niitä kohtuuhyviä uunikasviksia. Koska perunamuussi oli vetistä ja mautonta.
Snadit kokkareet vielä menee, mutta kyllä sen pitää olla mielestäni tiiviimpää kamaa kuin mitä tässä oli, vähän tuli sellainen laitosmainen tunnelma lautaselle. Koko homma kolahti jonnekin takaraivoon semmoisena déjà vu -kokemuksena jostain nuoruudesta. Tässä oli ruoan puolesta sellaista hyvin nostalgista meininkiä, mutta ei pelkästään hyvällä tavalla.
Sisustus jatkoi nostalgiaa, tässä oikein tuntui paikan historia, mutta oikein hyvällä tavalla. Eikä tämä mitenkään vanhakantainen sinänsä ollut, ihan siisti ja hyvä meininki, lasten leikkinurkkauksessakin(!) oli jotain ruutuja yms härpäkettä. Seinillä oli kuitenkin asiaankuuluvia tauluja ja katossa roikkui hienot kruunut. Miljöön viimeisteli easy listening musiikki, joka olisi sopinut täydellisesti vanhoihin Uuno Turhapuro -leffoihin taustalle. Tässä maistui Suomi.
Asiakaspalvelu oli sujuvaa ja kohteliasta, lautaset blokattiin tehokkaasti ja buffaa ylläpidettiin hyvin. Kasvissyöjälle oli á la carte listalla pizzaa ja salaattia, muuten vähän hintsusti juttuja. Lasten kanssa ihan ehdottomasti voisi tulla, lasten hinnat löytyi suoraan webskasta (hyvä!), erillisiä lasten annoksia löytyi ja tosiaan se leikkinurkkaus on ihan käsittämättömän hyvä asia nuorempien kanssa. Täällä voisi kuvitella heittävänsä nostalgisen äitienpäivän. Kannattaa käydä ihan tän fiiliksen takia.
| URL | www.whitelady.fi |
| Puhelin | 09-2413562 |
| Osoite | Mannerheimintie 93, Helsinki |
