Royal Pokhara

Nepalihammasta alkoi jostain syystä kolottamaan, joten kaivelin listan syövereistä sopivan kohteen ja lähdin uusien tapojeni mukaisesti kiemurtelemaan – mahdollisimman erikoista reittiä pitkin – kohti Sokoksen sporapysäkkiä.

Aamun vauhtitatamisessio poltteli vielä kivasti pohkeita ja eilen saapunut Aria 2 (jos otetaan joku lelu käyttöön, niin se on sitten all-in) oli onnekseni täsmälleen samaa mieltä normivaa’an kanssa, joten kovaa mennään ja alamäkeen. Nyt pitää vaan pysyä kovana viikonlopun yli ja jättää karkkilaatikko rauhaan.

Paluumatkalla piti kurvata Oopperan takaa, kun oli pipokin matkassa. Onko kukaan huomannut muuten, että Finlandiatalon marmoriseinät ovat edelleen kunnossa, vai pettävätkö vanhat silmäni? Saiko ne tehtyä jotain taikatemppuja, kun eikös niiden pitänyt jotenkin kupruilla kauheasti heti korjauksen jälkeen?

And another Nepalese restaurant in the sleepy streets of Munkkiniemi, with good, if not spectacular.

Close by you can also find restaurants La Cantine and Veggie.

Tänään viikonpäivän mukaan vaihtuvalla listalla oli: Mixed vegetables eli haudutettua perunaa, kukkakaalia, parsakaalia, vihreitä papuja, herneitä, paprikaa ja sieniä tulisessa ja mausteisessa sipuli-valkosipuli-inkivääri-tomaatti-chilikastikkeessa (9e); sahi paneer eli leipäjuustoa tomaatti-voi-kermakastikkeessa (9e); butter chicken eli yrtti-jogurttimarinoituja ja tandoori-uunissa grillattuja kanafileepaloja tomaatti-voikookos-cashewpähkinä-kermakastikkeessa (9e); lamb karai eli haudutettuja lampaanpaloja kookos-tomaatti-valkosipuli-sipuli-inkivääri-currykastikkeessa (9e); fish curry eli paistettuja haimonnia sinappi-currykastikkeessa (9e); combo kahdesta edellisestä (10e) sekä päivän erikoinen: prawn chili eli paistettuja jättikatkarapuja ja paprikaa mausteisessa sipuli-valkosipuliinkivääri soijakastikkeessa (13e).

Tarjolla oli myös oli salaattibaari, josta löytyi: Jäävuorisalaatti-paprika-kurkkusalaatti, marinoituja sipuleita, (värjättyjä) mustia oliiveja, tomaattia, pikkelöityä punajuurta, maustekurkkua sekä pari kastiketta.

Loppuun oli kahvia tai (nepalilaista, valmiiksi haudutettua) teetä. Otin sen kombon, as one does, kalaa ja lammasta. Tilaus ja maksu hoidetaan tiskille.

Alkuun vedetty salaatti oli aika hyvä, tykkäsin kun oli niitä marinoituja sipuleita, joihin olin jossain vaiheessa kyllästynyt. Nyt lähivuosina tullut huomattua, että se alkupala on parempi niiden sipulien kanssa kuin ilman ja kaikissa näitä ei tosiaan ole. Itse salaattikin oli tuoretta ja saatu sopivan rouskuvaksi. Papadamia tietty jäi vähän kaipaamaan.

Pääruoka tuli nopeahkosti ja kastikkeita oli vedetty lautaselle todella runsaalla kädellä. Tässä oli syömistä kerrakseen, tosin ranneke velvoitti jättämään osan valtavasta annoksesta lautaselle lepäämään.

Naan-leipä oli aika hyvä, ei ihan niin rapsakka kuin joissain paikoissa ja jäänyt osittain vähän silleen pullamaiseksi, mutta sopi kuitenkin kastikkeiden noukkimiseen. Riisi oli hyvin keitetty ja kastikkeet melko maukkaita. Vähän piti tuuttaa sitä jännästi majoneesimaista chilisoossia sivuun, kun lammas(kin) mielestäni kaipaa tulisuutta kaverikseen.

Protskusattumia oli soosseihin nähden hintsusti, mutta ihan sopivasti minun tarpeisiin nähden. Lammas oli mureaa, kalan panerointi(?) aiheutti pientä muussaantumisen tuntua, mutta muuten ook. Raita oli aika maukas; snadisti kasviksia, mutta jätetty happaman puolelle, eikä väännetty ylimakeaa, niinkuin joskus.

Tällaista semikeskitasoa edustava nepalilainen kilpailukykyisellä hinnalla. Kyseenalaistan kuitenkin sen leipäjuuston käytön s(h)ahi paneer -annoksessa, minusta se ei sovi yhtä hyvin kuin se joku muu juusto mitä näissä usein tulee vastaan.

Sisustus oli mielenkiintoinen yhdistelmä norminepalilaista ja jotain entisaikaista. Tässähän on ilmeisesti ollut pitkään joku perinteikäs rafla ja oletan jotenkin niiden samppakaljapullojen yms olevan siltä aikakaudelta. Siisti ja mukava rafla, melko kirjavalla soittolistalla.

Asiakaspalvelu oli asiallista. Kasvissyöjälle oli useampi annos, kuten näissä tuppaa olemaan. Hyvä, että tälläkin alueella on nepalilainen, tuo nykyajan pizzeria.

Ps. Mahtavaa viikonloppua! Frank Pappan sanoin: Kosketelkaa toisianne.

Pps. Vähänkö alkaa hyydyttää toi iLuurin croppausongelma, tälläkin kertaa pääsin käynnistelemään sitä pari kertaa. Toivottavasti korjaavat kohta tai alan tosissani katselemaan sinne Android-leirin suuntaan.

JK, ei tosta eroon pääse, kun on kerran pikkusormen antanut.

URL www.royalpokhara.fi
Puhelin 09-5301411
Osoite Solnantie 26, Helsinki

Fat Lizard

Tänään olikin sitten jalat hellinä aamuhämärissä tehdystä juoksumattolenkistä (robot.. eiku gansta rap made me do it) ja vaikka kuinka yritin motivoida itseäni liikahtamaan johonkin pidemmälle kävelylle, niin muut vaihtoehdot alkoivat houkuttaa liikaa. Olin skannannut läskin liskon lounaslistaa kommentin innoittamana ja osittain tiistain menun perusteella (teki mieli kalaa ja jotain aasialaista) päädyin tunneloimaan Otskiin, tosin ensin piti skoraa hanskat, kun olin aamulla onnistunut dumppaamaan toisen niistä johonkin.

Tämä aamu jää pitkäksi aikaa mieleen, ei oikein näköjään parin tunnin unien jälkeen hommat suju ihan kybällä. Mutta niin, hanskat kädessä suuntasin metrolla teekkarien keskelle ja koska olin ajoissa, niin yritin bongaa sitä taloa, jonka vieressä oli joskus vuosia sitten kontti jota kavereiden kanssa skannailtiin venäläisellä säteilymittarilla (josta kuului huolestuttava piipitys). Joskus ajettiin myös teekkarikylän läpi paloautolla, sekin oli hyvin kiintoisa reissu. Täältä on paljon hyviä muistoja ja TKK:n kirjastosta lainattujen kirjojen oppeja.

A tasty home-cooked buffet deep in the Otaniemi campus area, the subway will take you to the front door.

For more interesting restaurants you can get to with the tube, take a look at Gurkha, Tikke and Chengdu.

Metrolla pääsikin yllättävän viereen, rafla oli tien toisella puolella. Lounaaksi täällä on kotiruokabuffa (12e) joka sisältää salaattia, soppaa, leivät, lämpimän ruoan (vege ja liha tms) sekä kahvit loppuun. Tähän saa halutessaan (+5,50e) kylkeen upgreidatun pääsafkan, joka tänään oli: Muscovado glaseerattua kanaa hiiligrillistä ja mausteista ‘Asian coleslaw’. Buffassa oli: Bataattikeittoa ja tzatzikia, miso-paahdettua lohta, wasabimajoneesia, seesaminuudeleita, punaista vegan-tofu-currya, salaattibaari (salaattisekoitus, tomaatti, kurkku, juusto-kirsikkatomaatti-oliivisalaatti, oliiveja, coleslaw, perunasalaatti, bulguri-papu-punasipuli-kirsikkatomaattisötkötys, artisokan sydämiä, ituja yms), leipää (flatbread ja maalaisleipä) tuorejuustolevitteellä sekä loppuun kahvia tai (pussi)teetä. Otin normibuffan.

Alkuun piti nykäistä soppa, johon listan mukaan piti kuulua valkosipulikreemi, mutta en jotenkin tajunnut tuikata sitä tzatzikia kulhoon, joten sinnittelin pelkillä siemenillä yms. Keitto oli ook, olisi saanut olla kuumempaa ja isommin maustettua, tosin edelleenkään en sitä ehkä maustanut korrektisti.

Pääruoka tuli kasattua normaalilla ruotsinlaiva-menetelmällä lautaselle, mutta kuitenkin sillä erotuksella, ettei alussa ollut sitä wasabimajoneesia tai tofucurrya saatavilla. Otin niitä santsikierroksella, kuten myös leipää. Salaatti oli ihan jees, tuoreet komponentit ja melko runsas valikoima. Ehkä tässä vähän hämäsi tuo makujen kakofonia, en löytänyt salaateista mitään punaista lankaa, vaan oli vaan duunattu kaikenlaista ja heitetty esiin. Veget olivat joka tapauksessa sopivasti maustettuja, mutta ainoastaan se kivasti kynsilaukkaa sisältävä jogurttikastike muodosti muistijäljen.

Lohi oli saanut hennon maukkaan misohunnun ja oli onnistuttu jättämään mehukkaaksi, mutta ei siitä pääse yli eikä ympäri, että uunilohta, tuota linjastojen kaurapuuroa, tässä vedeltiin. Seesaminuudeli olisi kaivannut rohkeampaa maustamista, nyt tämäkin jäi sen cacikin alle. Toisella rundilla noukittu curry oli saanut enemmän väriä pintaan ja oli ehkä maistuvin elementti lounaassa, tosin se wasabimajoneesi komppasi oikein kivasti lohta, jota otin vielä pikku biitin kanssa.

Leivät oli tällaista perustasoa, maalaislimppu oli mahtipontisen kookas ja hienon näköinen kun siitä sorvasin siipaletta, mutta kuori ei rasahtanut eikä taikina ollut kuplinut. Kaiken kaikkiaan tämä oli mielestäni onnistunut kotiruokabuffa ja selkeästi hintansa väärti, mutta ei sen enempää. Hyvä suoritus tämäkin, kannattaa käydä jos on huudeilla tai muuten vaan länsimetron matkassa ilman selkeää suunnitelmaa.

Sisustus oli kotoisan oloinen, jotenkin silleen jännällä modernila retromeiningillä duunattu, hieman tuli näin jälkikäteen mieleen Down With Love -leffa. Taustalla soi Pettyn Free Fallin’, joka sekoitti pakkaa entisestään, tuli ihan 80-90 luvun vaihde mieleen ja kauhea flanellipaidan kaipuu. Onneksi joulupukki toi yhden sellaisen tosin mukavan isi-paidan yöasusetissä, mitä voinkin sitten perheen riemuksi aina pitää. Pitääkin pistää Nevermind soimaan kotimatkalla.

Asiakaspalvelu oli sujuvaa ja ystävällistä. Pirteä kassaneiti jopa ehti proaktiivisesti esitellä buffan toimintaa, mikä on harvinaista näissä meiningeissä. Tammikuun vegaanihaastajille oli sitä currya salaatin ja sopan kaveriksi, eikä se ollut mikään huono vaihtoehto ollenkaan. Lasten kanssa tuskin tulisi eksyttyä näihin koordinaatteihin, mutta tilaa on jne. Ehkä webskasta voisi ilmetä jotenkin, että tämä on buffa? Oma lukutaito on niin heikko, että luulin lounaan olevan lautasmallisen ja näin olin jo asennoitunut pleitattuun lohibiittiin rapsakaksi paistetulla nuudelilla, tosin se johtui todennäköisesti vaan liiallisen urheilun tuottamasta nälästä.

Ps. Jatkona eiliselle self-service jutulle, New Yorkerissa on mielenkiintoinen artikkeli siitä, miten Woltit ja Uberit yms ovat muuttamassa ravintolakenttää.

Pps. Jeps, toi uusin IOS photo editori on markan p*sce. Näemmä jos croppaa tarpeeksi monta (ehkä yli kymmenen) kuvaa putkeen, niin laite pitää bouncaa, että taas toimii. Filttereitä pystyy vielä duunaa ja tallentamaan, mutta croppaus ei käy. Tasalaatua Piilaakson ihmemiehiltä. Tai sit mun taidot ei vaan riitä.

URL www.ravintolafatlizard.fi
Puhelin 020-1277710
Osoite Tietotie 1, Espoo

Brokadi (Päivällinen)

Tapaaminen herra J:n kanssa ja pääsin ehdottamaan Brokadia, johon olin taannoin tutustunut lounaan merkeissä (kuinkas muuten). Aikaisempi aie Taiteilijan käyntikierroksen yhteydessä tehtävä Dan Dan -nuudelien nauttiminen oli jäänyt vain suunnitelmaksi, koska aika oli sillä kertaa määrittävä tekijä, eikä edes ollut nälkä vielä siihen aikaan kun ajoin raflan ohi.

Tällä kertaa nälkä oli maksimoitu, olin käynyt Koyossa aiemmin (tämä oli siis viime viikon torstaina) ja yrittänyt syödä maltillisesti. Tapasimme hämyisällä parkkipaikalla, johon hän oli kaartanut uuden sähköautonsa, kun sillä tavalla suuntautunut. Lumisen Kalasataman läpi kruisaillessamme pääsimme höpöttämään kuulumisia, mikä piristää aina.

Dinner at the deliciously spicy Chinese restaurants in the outskirts of Helsinki. The trip over here is definitely worth it and the Chinese new year special Sichuan seafood barbaque I had with my friend was truly amazing.

Some of the other Chinese restaurants in Helsinki are Cheng Long, Chengdu and Jing Cheng.

Kiinalaista siis ja iltalista onkin melko kattava otos kaikenlaista herkkua, liitän mukaan muutaman kuvan menuista ja webskastakin löytyy tiedot. Mestassa oli myös kiinalaisen uudenvuoden kunniaksi “barbaque” merenelävistä (joku 30e tms, oli siis “ohi” normaalin menun) ja otettiin se jaettavaksi, kaveri kun ei karvaisia otuksia kaipaa.

Itse oli pakko ottaa vihdoin ja viimein se Dan Dan -nuudelit (12e), sivuun vetäistiin vielä salaattia sichuanin chiliöljyssä (8e) sekä karhun kämmenen muotoinen tofu kiinalaisilla sienillä (15,80e). Ruokaa otettiin liikaa, tosin siitä kyllä varoiteltiin, tämä ei meitä haitannut.

Ja kyllä sitä safkaa sitten tulikin. Ekaksi tuli se nuudeliannos, jossa oli siis possua (mikä on ymmärtääkseni normisetti) ja chiliöljyä jne. Täytyy sanoa, että tämä ei ollut valitettavasti kaiken sen Food Rangerin hehkutuksen arvoista, vaikka ihan hyvä olikin.

Nuudelit olivat sopivan napakoita, liemi oli semimaukasta, ehkä vähän vetistä omaan makuun, ja possu oli lähinnä ravintoarvojensa takia kaverina kulhossa. Chilejä ei tässä juuri näkynyt ja aloin jo miettimään, että olinkohan valinnut kohteen väärin. Toki se edelleenkin upea chiliöljypurkki toimi hienosti annoksen modaukseen, mutta silti.

Äyriäs-yms bbq tuli pöytään seuraavaksi ja yllätti koollaan. Tämä oli tällainen uunipellillinen safkaa ja aivan tajuttoman hyvää heti ensi puraisusta lähtien, palauttaen voimalla uskoni päivälliskohteen valintaani. Tässä oli kaikki kohdallaan, maku oli huumaava, chili ja sichuanin pippuri puskivat esiin, mutta ei liikaa.

Vähän tässä pääsi pyyhkimään hikeä otsalta ja hetkittäin täytyi ottaa taukoa, mutta ei tässä silti ollut tulisuus pääasiassa vaan se uskomattoman hyvin keitetyt komponentit, jotka pyörivät siinä upeassa kastikkeessa.

Tällaista ei ole tullut itsellä vielä vastaan, vaikkakin Madridin Ni Hao oli sekin ihan törkeän hyvä kiinalainen (ja olen päättänyt pitää noi Madridin ravintolajutut privaattina, kulunut liikaa aikaa jne monimutkaisia syitä, mutta tuolla kannattaa käydä jos on sielläpäin liikenteessä).

Viereen vedetty tofu-annos oli herkullinen, syvän maukkaan kastikkeensa ja itsellekin maistuvien sienien kanssa. Tämäkin oli tavanomaista parempi annos, mutta sen mustekalan imukuppeja voittanutta ei tällä kertaa ollut.

Tosin se salaattia sichuanin chiliöljyssä – mikä oli oma random-valinta (perustuen siihen chiliöljyyn sekä epäselvään kuvaan, mistä arvelin, että kyseessä olisi joku raastesalaatin kaltainen systeemi) – osui tarkasti maaliin. Tämän annoksen soundissa oli todella jykevä basso, joka täytti suun joka haarukallisella. Mukana oli mielestäni wakame-salaatin kaltaista juttua, porkkanaraasteen ja riisinuudelien kanssa.

Himaan vietiin doggiebagit (Dan Dan nuudelit tosin vetäsin raflassa) paremmille puoliskoille (tosin onkohan tuo termi nyt ihan paras tässä kontekstissa, ehkä ne ei lue tätä?) ja R diggaili tästä salaatista ehkä eniten näistä. Mutta hänellä onkin lonkeroaversio, joten jouduin suostuttelemaan häntä maistamaan herkullista meripaistosta. Osui ja upposi sekin.

Loppuun vedettiin vielä kannu (8e) oolong teetä, joka oli sekin erittäin laadukasta ja maukasta. J kommentoi, ettei tee tule kotona näin hyväksi ja kieltämättä ne kupit mitä itse väsäilee, ei saavuta samaa tasoa. Kannu oli niin iso, ettei sitä voinut mitenkään saada juotua kokonaan, mutta urhoollisesti yritettiin.

Ja kun saatiin yli puolet hoidettua, niin tarjoilija kävi vielä kaatamassa lisää kuumaa vettä. Siinä kohtaa luovutettiin ja viiletettiin maksun kautta sähköjäniksellä pois.

Sisustuksesta en jaksa edellistä kertaa enempää jaaritella. Viihtyisä paikka ja toimiva kalustus. Asiakaspalvelu oli erittäin hyvää, jaksettiin proaktiivisesti ehdotella kaikenlaista ja kysellä mieltymyksistä yms.

Muutenkin tässä oli sellainen kiva perheyritys-tunnelma ja kaikki sujui enemmän kuin hyvin. Tosin englantia on hyvä osata tilausta tehdessä, tai ehkä jopa pöytävarausta, kuten tuli todistettua (tämä jääköön sen tarkemmin selittämättä, syylliset tietää tarkemmat yksityiskohdat).

Kannattaa ihan ehdottomasti mennä, lounaalle tai päivälliselle. Todella vakuuttavaa settiä. Tosin tähän kohtaan on ihan pakko todeta, ettei se lounas välttämättä joka päivä ole napakymppi. Jos olisin vetäissyt vain sen nuudelikulhon kiireessä matkalla Taiteilijan luokse, niin tästä kirjoituksesta olisi tullut kovin erilainen.

Mikä tietysti johtaa siihen filosofiseen pohdintaan, että kuinka luotettavia omat arviot ovat, kun ne perustuvat yhteen ohi kiitävään hetkeen ja mahdollisesti ravintoloitsijan tai kokin huonoon päivään. Mutta sellaista se on, kaikki on väliaikaista, subjektiivista ja epäreilua.

URL www.brokadi.com
Puhelin 044-2388908
Osoite Mäkelänkatu 45, Helsinki