Tag: eurooppalainen

Kaupungintalo

Mjaha, tähän väliin osui listan lyhentäminen kollegoiden puolesta, kun minulta kyseltiin halukkuutta käydä Helsingin Kaupungintalon ravintolassa. Tästä olikin kirjoiteltu johonkin, josta sen bongasin omalle, lähes ehtymättömälle listalle. Käynti oli jotenkin jäänyt väliin kun ilmatkin on olleet vähän nihkeät jne. Mutta nyt sitten tuli mentyä, Espaa pitkin oli kiva köntystellä ja turista turhia muiden kanssa. Yleensähän tässä olen kuitenkin yksin liikkeellä, joten vaihtelu virkistää.

Yet another workplace canteen with a healthy but not that delicious lunch.

For better lunch buffets close by, go to Block by Dylan, The Cock or Kita.

Tämä on Palmian hallussa oleva linjastomallinen työpaikkaruokala, tarjolla on päivittäin vaihtuva salaatti-soppa-lämmin-jälkkäri-buffet (10,30e), sekä tämän kylkeen grillipisteen lautasannos (14,70e). Tänään tarjolla oli: (lautasannoksena) Grillattua siikaa ja parsarisottoa, lohikeittoa, salaattibaari (salaattisekoitus, perunasalaatti, punakaaliraaste, porkkanaraaste, tomaatti-papu-punasipulisalaatti, paahdettua munakoisoa, bulgur tms salaatti, pari kastiketta ja siemeniä etc), riisiä, keitettyjä perunoita, pähkinäistä ja suklaista härkächilipataa, paahdettua bataattia ja porkkanaa, savukalatäytteistä munakasta, kasvisratatouillea sekä loppuun mansikkapirtelöä sekä kookossmoothieta.

Leipiä oli useammanlaisia, kuten myös juomiakin (vesi, vissy, maito jne) sekä loppuun teetä/kahvia. Otettiin kaikki tuo buffa, maksu hoidetaan sisääntullessa kassalle. Vettä löytyy myös pöydistä, mikä on hyvä koska täällä ei ole prikkoja käytössä, mikä tekikin astioiden palauttamisesta erityisen jännittävää.

Alkuun vedetty soppa ei ollut mitään ihan ihmeellistä. Liemen kirkkaus oli hävinnyt muussaantuneen perunan tieltä ja maku oli lähinnä neutraali, lohikin näytteli vain pientä sivuroolia annoksessa. Salaatti oli ihan ook, se sipuli-tomaattisötkötys maistui, muuten tämä oli tällaista suomalaisen linjaston perussettiä.

Valitettavasti pääruoka jatkoi samoilla uomilla, riisi oli turhan al dente omaan makuun ja muistuttu kovasti kouluajoista. Chilihärkä ei ollut chiliä nähnytkään ja suklaankin maku oli onnistuttu hävittämään matkan varrelle. Pähkinöistä tuli vähän tekstuuria, tosin se riisi hoiti tätäkin osaa ihan kohtuullisesti.

Savukalamunakas ei maistunut pahalle, mutta ei myöskään kovin hyvälle. Kyllä tätä söi, mutta lähistöltä löytyy niin paljon kilpailua tälläkin hintatasolla, että ei tänne kyllä kannata erikseen lähteä.

Jälkkäriksi vedetty kookos”smoothie” (voi olla että muistan annoksen nimen väärin, mutta kyllä se mansikkapirtelökin näytti kaipaavan lusikkaa) oli hieno rimanalitus, tätä joutui ihan työstämään lusikalla, että sai lohkottua palasia irti. Kahvi oli ihan jees.

Sisustus on ilmavan valoisa ja seinälle heitetty reliefi koristi tilaa, kuten myös hienot lamput. Ulkona oli terassi ja muutenkin arvokiinteistössähän tässä pyöritään.

Asiakaspalvelu oli nopeaa ja asiallista. Kasvissyöjälle oli juttuja, mutta olihan tämä toki vähän eläinproteiinipainotteinen. Lasten kanssa en kyllä menisi.

Ps. Chef & Sommelier lopettaa nykymallisena ja uusii konseptinsa! Ääk! Enkä ole ehtinyt vielä kertaakaan täällä käydä!

URL www.palmia.fi/fi/ravintolat/kaupungintalon-ravintola
Puhelin 040-1828682
Osoite Sofiankatu 1, Helsinki

Pianissimo

HUOM! Ravintola on suljettu/suljetaan 28.4.2017.

Huomasin, että listalla tosi pitkään roikkunut Lauttasaarelainen Pianissimo oli yllättäen menossa kiinni ihan kokonaan ja vieläpä huomenna! Vaimo oli liikenteessä, joten päätin yhdistää lounastapaamisen ja tämän paikan kirjaamisen toisiinsa, tehokkuus ennen kaikkea jne.

Piti oikein tarkistella ravintolan historiaa, mutta oudosti ravintolan sisällä oli “kiitokset yli viiden vuoden tuttavuudesta” ja ravintolan sivuillakin puhuttiin vaan muutamista vuosista. Itsellä oli kuitenkin muistijälki jostain todella kaukaa, historian alkuhämäristä asti, kun olin käynyt liikelounaalla täällä todella huomattavan aikaa sitten.

Siinä sitten googlailin, kunnes tuli Suomen Yrittäjien vuosikertomus vuodelta 2004 vastaan, jossa todettiin, että yksi kokouksista järjestetään sen vuoden joulukuussa Pianissimo-ravintolassa, eli on tuo tuossa jo reilusti yli kymmenen vuotta oleskellut. Mutta ilmeisesti ei kuitenkaan ihan 2000-luvun vaihteesta, mitä ensiksi muistelin, kun mentiin kollegoiden kanssa (oli pakko soittaa ja kysyä, oli varmaan aika random puhelu) välillä Ruoholahden uudesta toimistotalostamme Laruun lounaalle. Mutta hän ei ainakaan muistanut Pianissimoa, mutta muistutti, että se rafla missä käytiin oli Basilika. Nyt siinä tilalla taitaa olla Persilja (on listalla, pitää tässä lähiaikoina ehtiä, liikenteellisesti tuolla tullee käytyä taas R.n kanssa).

Mutta niin, kyseessä on/oli ravintola josta saa lautasannoksia (10e) sekä alkusalaattibaarin, että jälkkäriä kahvin/teen kera. Tänään tarjolla oli: Possupasta, kananrintaa tomaattikastikkeella ja riisillä + kasviksilla sekä kermainen katkarapukeitta. Tilaus ja maksu hoidetttiin tiskille tullessa, minulle osui tuo katkarapusoppa ja vaimolle kana.

Alkuun nykäisty salaatti oli aika perusmeininkiä, porkkana-, kaali- ja lantturaasteita löytyi, jäävuorisalaatti-tomaatti-kurkkusalaattia ja filotaikina-kasvispaistos sekä krutonkeja että kastiketta. Sivuun oli itse tehtyä focacciaa sekä voi-levitettä. Leipä oli ihan jees. Kyllä tätä veteli ajan kulukseen, kunnes pääruoka tuli.

Pääruokana ollut katkarapukeitto olikin sitten aika heikko esitys. Ylisuolattu, tomaattinen liemi ei vakuuttanut, mutta se mikä oikeasti tässä häiritsi, olivat ne kumimaiseksi kuumentuneet katkaravut. Ei näin, ei edes vaikka lopettamisen takia ei enää kiinnostakaan. Tätä syödessä kiitin itseäni, etten vanhasta muistista mennyt tilaamaan sitä liikelounasta (20e).

Toiselle puolelle pöytää tullut kana-annos ei sekään säväyttänyt, jotenkin tuli sellainen heikomman laatuinen huoltisasema-annos mieleen tästä. Harmi sinänsä, itsellä tästä ravintolasta oli tosiaan ihan hyvät muistot. Toki sen verran kaukaa sitten, että kaikenlaista on varmasti sattunut ja tapahtunut.

Sisustus on mielenkiintoinen yhdistelmä discolattiaa ja vanhanmallisesti kalustettua ravintolaa. Itseään soitteleva pianokin löytyi, mutta ei ollut tällä kertaa käytössä.

Asiakaspalvelu oli nopeaa. Kasvissyöjälle ei vaikuttanut olevan mitään. Vähän lässähti tämä lounas, pitää yrittää piristää itseään jotenkin huomisella käynnillä.

URL www.pianissimo.fi
Puhelin 050-4082118
Osoite Vattuniemenkatu 23, Helsinki

Hieta

HUOM! Ravintola on suljettu.

Kuten aiemmin todettu, Hieta aukesi tänään lounaalle ja sinnehän oli pakko kirmata kuin aropupu konsanaan. R. tuli kanssa mestoille, joten mentiin yhdessä katsastamaan tätä Salven maantieteellistä jatkajaa, maallinen jäämistöhän oli jo aiemmin siirtynyt satama-altaan toiselle puolelle, S-ryhmän Chico’s:in tilalle. Vähän riitaisa aloitushan tällä ravintolalla oli, mutta nyt näyttää kaikki asettuneen kivasti paikalleen.

A very good neighborhood restaurant with classical Finnish dishes done well, the Baltic Herring lunch was excellent as was the service. The restaurant also has a terrace for enjoying those few beautiful summer days that grace Helsinki each year.

Other interesting restaurants close by are Merimakasiini, Fat Ramen and Trattoria Corretto.

Päivittäin näyttäisi olevan tarjolla pari lautasannosta ja soppakanuuna leipäpöydän kera. Tänään menulta löytyi: Silakkapihvit perunamuussilla ja tillikreemillä (10,30e), Hietalahden paras(!) nakkikeitto (8,70e) sekä possunleike krossatulla perunalla ja Béarnaise-kastikkeella (17,90e). Oli siellä myös jotain á la carte annoksia sekä jotain viinitäkyjä. Alkuun kaikkiin lounaisiin tulee pieni salaatti ja sitten on se leipäpöytä (tummaa ja vaaleaa) suolatulla voilla.

Loppuun on kahvia tai (valmiiksi haudutettua!) teetä. Tilaus ja maksu hoidetaan pöydässä, aseet yms löytyy valmiiksi katettuina. Itselle tuli tuo silakkapihvit ja R. otti nakkikeiton, joka siis on tosiaan heti tarjolla leipien vierestä.

Alkuun tuli se salaatti pienessä kulhossa ja tämä oli erittäin hyvä, ihanan raikas ja loistavalla kastikkeella väsäilty nälän herättäjä. Pikkelöity punasipulikin oli pirskahtavan freesiä, tosin omat oli hieman raffisti leikattu, joten joutui vähän veitsellä auttamaan. Ihan kuin ravintolan avaamisessa olisi tullut hintsusti kiirus. Leivät olivat erinomaisia, vaaleassa maalaisleivässä oli hyvä kuori ja upea sitko, tummakin leipä toimi mahtavasti. Erinomainen aloitus lounaalle.

Pääruoat tulivat tosiaan hieman eri aikaan, kun soppa napattiin itsepalveluna kanuunasta. Vaimon nauttima nakkikeitto oli, jos ei nyt parasta, niin todella hyvää. Hyvä liemi ja tasokkaat nakit sekä muut keiton ainekset (tottakai piti itsekin maistaa, tämän saa 3e hintaan alkuruoaksi tuolle lautasannokselle) yhdistyivät herkulliseen kokonaisuuteen. Alkusalaatin ja niiden hyvien leipien kera tämä on omassa hintatasossaan yllättävän kova veto lounaaksi näillä leveyspiireillä, kannattaa jo pelkästään tämän takia käydä täällä.

Mutta se main event, eli paistetut silakat muussilla, mikä on kaiketi se mistä siirtynyt Salve ja tämä kohta Helsinkiä on niin kovin kuuluista. Hyvä, että oli lounaslistalla heti ensimmäisenä päivänä, pääsin vertailemaan aiempaan, ei niin ihmeelliseen kokemukseen alkuperäisessä Salvessa. Huomattavaa on, että täältäkin löytyy myös á la carte versio kyseisestä annoksesta, joka on joka päivä tarjolla ja jokseenkin samalla hintatasolla kuin Salvessa (17,90e). En osaa sanoa miten tuo versio eroaa tästä lounasannoksesta, ehkä ainakin kooltaan?

Kauniisti aseteltu annos sisälsi perunamuussin päälle sijoiteltuna mummonkurkkuja sekä niitä silakkapihvejä. Muussin viereen oli tursoteltu tilli-fenkolikreemiä. Ensi kosketus kalaan oli upea, tämä oli todella todella hyvä versio silakasta, kalasta josta en yleensä ole kovinkaan innoissani, paitsi pikkelöidyssä muodossa. Mutta nämä olivat kaikessa massiivisessa suolaisuudessaan todella herkullisia. Muussi oli ilmavan tasaista ja täyteläisen makuista. Kalaa ja muussia komppasi todella herkullinen kreemi loistavasti, tämä oli todella mainio versio tästä klassikkoannoksesta.

Mummonkurkut, tuo jossain vaiheessa ylikäytetty, nostalginen komponentti oli tässä todella kaukana kaikesta laitosruokalamaisesta meiningistä. Nämä olivat itsessään freesejä makupaloja, mutta erityisesti komppasivat annoksen muita kavereita nasevalla tavalla, leikaten kalan suolaisuutta sekä muussin ja kreemin täyteläisyyttä juuri sopivalla tavalla. Todella hyvä suoritus ja aivan ehdottomasti pakollinen käyntikohde kaikille jotka hyvästä ruoasta välittävät. Ja todella miellyttävää, ettei Royal Ravintolat ole tässä kohteessa lähteneet (ainakaan ensi päivinä) repimään maksimituottoja hinnoittelullaan vaan pysyvät järjellisissä lounashinnoissa. Äkkiä tänne lounaalle, jos et ole jo käynyt!

Sisustus on Salveen verrattuna skandinaavisen hillitty ja tuoreen oloinen. Vähän on seinille tuotu kaunista vanhaa taidetta ja upeita kuvia tästä alueesta entisajan päiviltä. Tähän hieman liittyen, ainkin Hesari uutisoi tänään uudesta Stadiin liityvästä kuvapalvelusta: helsinkikuvia.fi, kannattaa sekin käydä tsekkaamassa. Mutta niin, täällä oli mukava istuskella, hieman hatarasta tuolista huolimatta (kantsii korjata se tokan ikkunapöydän oven puoleinen tuoli, heiluu aika paljon) ja vahdata isoista ikkunoista Hietsun torin viereistä vilkasta liikennettä. Terassikin löytyy, sitten kun Suomen kesä taas hellittää hieman räntäsateineen.

Asiakaspalvelu oli erinomaista ja iloisen sujuvaa. Kaikki hoitui nopeasti ja asiat jaksettiin esitellä sekä omatoimisesti kerrottiin lounaan struktuurista, leipäpöydästä jne, kiitokset siitä. Kasvissyöjälle listalla on tosi naftisti juttuja, mikä on nykypäivänä hieman yllättävää. Varsinaiselta listaltakin löytyy omaan silmään tasan yksi pääruoka: Härkäpapupyörykät lämpimällä perunasalaatilla ja sillä herkullisella tillikreemillä. Kyllä tuon kerran vetää, mutta luulisi että olisi vähän enemmänkin tarjolla.

Ehkä tuo ei sovi merimies/-rosvo teemaan? Lasten kanssa voisi erittäinkin hyvin tulla käymään ja mainostivatpa, että niin Vappuna (pelkkä normilista) kuin Äitien päivänäkin (joku erikoisempi kattaus) on tilaa ja kannattaa tulla käymään. Voi olla, että tuleekin varattua äitienpäivän päivällisen kohteeksi, oli sen verran hyvä kokemus.

Ps. Ainiin, unohtui mainita. Eka! Jei! Oltiin tosiaan vaimon kanssa ensimmäisiä ja kiva kun hänkin pääsi mukaan nauttimaan tästä hyvästä lounaasta. Saatiinpa ihan käsipäivää ravintoloitsijalta, mikä oli ihan tyylikäs suoritus.

Pps. Tässä vielä oiva Viisi Tähteä artikkeli kyseisestä ravintolasta.

URL www.ravintolahieta.fi
Puhelin 09-61285250
Osoite Hietalahdenranta 11, Helsinki