Month: March 2018

Bun2Bun

Violetti hiusväri, check. Poliisilakki, check. Vindicator tankki, check. Lounaaseen valmistautuminen oli normaalia yksityiskohtaisempaa, jonka takia päätin kriipata keskustan kulmilla.

Onneksi olin spotannut uuden tulokkaan City-lehden (tms webzine, kuka muuten muistaa julkaisun nimeltä Suck? Jeebus, toikin artikkeli on vuodelta 2001 ja siinä on vielä referenssi Temptation Islandiin. Olenko minä ja se formaatti niin vanhoja?) sivuilta ja suuntasinkin 6k keskittymään Kampin kellarissa. Kysessä oli Bun2Bun, burgerimesta, mutta beggars can’t be choosers jne.

A burgerjoint in the Kamppi shopping mall 6k Food Market. The burger did not amaze.

The same food market has other restaurants, such as Kimchi Wagon, Fisu & Ranet and Mad Wok.

Burgereita siis ja vaikka minkälaisia. Hetken tuijotin listaa ja sitten päädyin perusturvalliseen juustobursaan (9,50e). Minulle ehdoteltiin ateriaa (13,90e) ja kun en osaa sanoa ei, niin otin tietysti.

Tilaus ja maksu hoidetaan tiskille ja safka tulee pöytään. Limun (jos osti, vettäkin löytyy hanasta) saa ottaa omatoimisesti kaapista. Päädyin Pepsi Maxiin, kun oon niin superterveellinen nykyään.

Safka tuli seminopeasti, vähän siellä tuntui olevan vielä alkukankeutta, tänään ilmeisesti oli kuitenkin avajaispäivä. Annos tuli sellaisella peltitarjottimella, mitä täällä 6k putiikeissa käytetään ja ei hämmästyttänyt ulkoasullaan. Ranupussin sisältö oli pääosin kuin lötköjen yö ja rapsakkuudesta huolehti muutama kuoren siipale tms ohut biitti. Ketsuppia nämä olisivat kaivaneet kaveriksi.

Itse hamppari ei kauheasti säväyttänyt sekään, pihvi oli jätetty keskeltä raa’aksi (medium pitääkin olla, mutta ei raaka). Onneksi lätyskä oli sentään ohut, niin ei mennyt yhtä jyystöksi kuin esim. Treffi Pubissa. Liha oli kuitenkin ihan jees makuista, mutta se mikä tässä hämäsi oikeasti oli se, että juustoviipaletta ei oltu viitsitty sulattaa. Kyllä juustoburgerissa pitäisi mielestäni olla pihvin päälle sulanut juustoviipale, vaikka en minä nyt mikään burgeriaficionado olekaan.

Vähän tälleen kiireessä ja huolimattoman oloisesti väsätty purilainen, jonka kastikkeet taikka muut täytteet eivät nekään hurmanneet erityisemmin. Sämpylä tosin oli normaalia parempi, hyvä sitko, vähän olisi kaivannut lisää paahtoa.

Sisustus on sama kuin ennenkin, vähän kalusteita reivattu eri paikkoihin ja duunattu jotain viherotuksia lasipurkkeihin. Nopeaan safkaamiseen ihan kelvollinen mesta, varsinkin silloin kun ei ole vielä ihan täyteen ammuttu ihmisiä. Kasvissyöjälle oli jotain vaihtoehtoja, mutta ei tämä kyllä innostanut suosittelemaan. Ota vaikka Kimchi Wagonista tai Street Gastrosta jotain.

Ps. F! Ja tämä oli #823.

Pps. Oatz oli suljetun oloinen, harmi, sieltä sai ihan hyvää salaattia.

URL www.6k-foodmarket.fi
Puhelin n/a
Osoite Urho Kekkosen katu 1, Helsinki

Pasta Box

En etsi valtaa, loistoa, vaan herkullista lounasta.
Mä pyydän uunipastaa ja salaattia vaan.
Se buffa suo, mi onnen tuo ja mielet nostaa cheffin luo.
Ei valtaa eikä kultaakaan, vaan herkullista lounasta.

Suo mulle soppa maukas ja siihen keittoluu,
piissin kaasuvaloa, joss’ kastike saostuu.
Tuo kotihin, nyt pieneenkin, nyt ateria suloisin,
chilin ihanaa paloa ja tofua jaloa.

Tätä lauleskellessani tston käytävillä ja kammareissa (mutta hiljaa, mutisten, ettei avokonttorilaiset häiriintyisi liikaa) alkoi tehdä mieli jotain take away -tyylistä safkaa. Keli oli mainio, joten päätin ottaa metron alle ja suunnata vihdoinkin herra Välimäen säätämään pasta-pohjaiseen ravintolaketjuun.

Tämä on roikkunut listalla vaikka kuinka pitkään ja nyt sitten matkalla Itsariin yritin hahmotella hyökkäysvektoria lounastarjontaan. Pyörittelin mielessäni kahden Junior-laatikon settiä, joista toinen olisi ravintolan omin sanoin “yleisön suosikki”, Norma ja toinen klassikko Bolognese.

Ystävällisesti sivustoilta löytyy jopa annosten kalorimäärät, joten sain pidettyä NSA-vakoojani tyytyväisenä. Robottikaveri on auttanut jo niin paljon, että olen saavuttanut läskitalkoissa 50% tehot. Vielä on hetki matkaa, tosin ei tässä nyt olla vielä hikoiltu kuin vasta puolitoista kuukautta. Siihen nähden luulisi, että ranneke antaa sähköshokkeja, kun on ollut niin tehokas.

Pasta-in-a-box, ready to go or to eat at the restaurant. The Pasta alla Norma I had was tasty and filling, but the deliciously creamy mozzarella was truly the star of the show.

There is quite a variety of restaurants in the Itäkeskus shopping mall and surrounding area, such as Kirkuk, Newroz and Wasabi Sushi.

Eli pastaa ja boksissa vieläpä. Tarjolla on useita vaihtoehtoja, kuten myös kokoja. Mutta on myös päivittäin vaihtuva lounastarjous (8,70e), joka tänään oli: Norma eli munakoiso-mozzarella-tomaatti-basilika + chili-korianteri. Tutkailin hetken aikaa suunniteltua Junior-boksia, mutta se oli niin synkän pieni, ettei pystynyt pysymään suunnitelmissa.

Otin siis sen medium Norman, vesipisteestä kupin (HUOM! ilmaista) vettä ja könysin loossiin istuskelemaan. Tilaus ja maksu hoidettiin tullessa, safka tuli pöytään, josta löytyi myös (muovi)haarukat.

Tehokkuus oli huipussaan kun lounas saapui pahvilaatikossaan eteeni. Siinä on sitä jotain, kun vetelee kertiksillä tötsästä safkaa, melkein kuin olisi jossain festareilla. Tätähän minä tulin hakemaankin, tällaista turvallista versiota katuruoasta, kirkkaiden valojen alla nautittuna. Ja kyllä minä siitä nautinkin.

Oli meinaan yllättävän hyvä annos, pasta oli sopivan al dente, kastike miellyttävän tomaattista ja munakoiso hyvin paahdettua. Chili antoi kivasti potkua, ollen kuitenkin vielä vain sivujuonteena annoksessa. Basilika toimii tietysti tässä kontekstissa, mutta korianteri oli jännä ja todella hyvin muita makuja komppaava yrtti.

Kaikesta tästä huolimatta annoksen pääosaa esitti ehdottomasti se aivan ihanan kermaisen täyteläinen ja sulavan valuvainen mozzarellajuusto. Siis oikeasti. Erittäin hienosti valittu ja täydellisesti tähän annokseen sopiva juusto.

Noin muuten tämä oli tällainen perushyvä, joskin ehkä hieman pienehkö (isompia kokoja toki saa) pasta-annos, mutta se juusto sitoi kaiken muun yhteen. Tykkäsin kovasti, tässä oli enemmän ajatusta kuin osasin odottaa. Kannattaa käydä tsekkaamassa, jos ei ole jo tuttu juttu.

Sisustus oli sekin harkitun oloinen ja skandinaavisen linjakas puukalusteineen. Hyvin oli saatu luotua oma, persoonallinen tila kauppakeskuksen käytävälle. Toki tämä oli pikaruokaa ja asetelma sen mukainen, mutta kyllä pesi ne perus burgeripaikat mitä on viljelty Itiksenkin nurkkiin.

Kasvissyöjille oli esim. se Norma (suosittelen), jos juusto ei haittaa. Vegaaninen pesto-annoskin löytyi. Lasten kanssa voisi hyvinkin käydä piipahtamassa, tilaa oli, pieniäkin versioita annoksista löytyy ja pasta yleensä uppoaa.

Ps. Oli pakko vetää rundi ja Hansasillan kiinalainen take-away mesta on muuttunut kebabbilaksi, entinen Vietnamilainen on edelleen joku Bistro buffa-mesta ja noin muuten ravintolatarjonta on remontin jälkeisessä tilassa. Suola ja Pippuri -ravintola pitäisi (ehkä) vielä käydä, kuten myös (ehdottomasti) Lucky Bastard. Ja tietty Eastonin Villa Nepal sekä Itiksen ympäristössä sijaitseva joku kiinalainen (tai sit ei) sekä persia-tms lähi-itä systeemi. Puhoksessa ainakin oli yksi ja joku oli myös sillä “vanhalla” puolella. Täytyy ilmeisesti tehdä joku kauko-itä turnee tässä joku viikko, että saisi nämä kaikki taputeltua.

Pps. Täytyi vielä ottaa kuva, kun toimiston keittiön pöydälle ilmestyi houkutin. “It’s a trap!” kaikui mielessäni ja onnistuin välttämään “Kinderkakun” vaaran viime hetkillä.


Ppps. Tupac!

Pppps. Tämä on ainakin kolmas kerta, kun olen yrittänyt löytää Orchidin thaikkumarkkinaa. Ei mitään hajua edelleenkään, että missä tämä sijaitsee. Tuokin kyltti osoitti parkkihallin kautta ulos, jonnekin Itäkadulle tms. Voiko se olla siellä? Pieni googlailu osoittaa, että voi. Se on Itäkadulla. Seuraavalla kertaa sit.

URL www.pastabox.fi
Puhelin 010-5747101
Osoite Itäkatu 1-7, Helsinki

Allas Cafe

Kuulas talvipäivä aloitteli viikon, aamun hikiheilunta oli takana ja lounas edessä. R oli tulossa Stadiin ja rajasi aamulla Larun pois vaihtoehdoista, ilmeisesti olen vienyt häntä sinnepäin liian usein tässä lähiaikoina. Parilla Española olisi muuten sopinut (R-listalla, sopiva aukeamishetki, ytimessä jne), mutta paistoin eilen pihvit salaatin kylkeen, eikä tehnyt mieli lihaisaa lounasta.

Viikonloppu oli sujunut muutenkin mukavissa merkeissä, sain tehtyä pari hyvää palauttavaa kävelylenkkiä viime viikon juoksumattorääkkien jälkeen ja kytkettiin pojan kanssa PSVR paikoilleen. Hauska laite, pitää yrittää itsekin tutustua aiheeseen, kun William Gibsonin kyberavaruusseikkailut on kuitenkin hyvin lähellä sydäntä.

Neuromancerin kun joku porttaisi tuohon ympäristöön, niin olisi kyllä hienoa. Mutta niin, se ruoka. Ytimestä löytyy vielä muutama tällainen kevyempään safkaamiseen sopiva kohde ja näistä houkuttelevin oli maailmanpyörän kupeeseen kyhättyjen merialtaiden ravintola-kahvila.

Seawater pools with holes in the ice right in the middle of Helsinki, the sauna and swimming is the main attraction at this cafe, with the food playing the second fiddle. And such a salty toon at that.

There are plenty of restaurants close by, such as Chapter, Salutorget and Via Tribunali.

Kyseessä on kotiruokabuffa (9,90e), salaatilla, sopalla ja lämpimällä ruoalla. Tekijöinä on Soupsterin porukka, joiden Soup-ravintolalla (ei siis jo lopettanut SOUP vaan vähän vanhempi tapaus) on meille erityinen merkitys.

Käytiin siinä menneen Marskin Kengän (vai mikä sen liikkeen nimi oli .. Kenkämarski) yläkerrassa safkaamassa silloin joskus ja se oli yksi mieleenpainuvista päivällisistä. Tänään Allas Cafen kirjavan globaalilla listalla oli tarjolla: Tandoorikanaa & kasviksia, vihannesriisiä, linssi-porkkanakeitto, vihreä salaattisekoitus sekä leipää (tummaa ja vaaleaa + voita).

Tarjolla on myös päivän keitto (9,90e) sekä deli-salaatti (9,90e). Loppuun oli kahvia tai teetä. Otettiin buffa molemmille. Tilaus ja maksu hoidettiin tullessa tiskille, josta löytyi myös lämpöhauteet etc. Vesipiste oli ikkunaseinällä.

Alkuun vedetty soppa oli tavallaan ihan hyvän makuista, mutta tähän oli tuikattu melkoisesti suolaa mukaan. Ei niin paljon, ettei pystynyt syömään, mutta kyllä se alkoi jo dominoimaan makumaailmaa.

Salaatti oli yksinkertaisuudessaan hyvä ja dijon-sinappikastike oli herkullista, kuten myös R:n valitsema balsamiccokastike, johon oli tuikattu hänellekin tarpeeksi etikkaa. Ja suolaa, näissä kastikkeissakin oli sitä suolaa tarpeeksi. Tumma leipä oli stanu kaupan settiä.

Pääruokana ollut tandoorikana oli kuivahtanut hieman ja maistui lähinnä masala-kastikkeelle. Mikä sinänsä kyllä on ihan maittavaa, mutta tässäkin oli vedetty vielä varmuuden vuoksi suolaa mukaan riittävästi.

Onneksi oli riisiä, jolla sai tasapainoitettua kokonaisuutta ja otin kylkeen vielä suositusten mukaisesti lisää sitä kivaa salaattia. Tällä kertaa balsamiccokastikkeella. Vähän se herne-maissi-paprika-systeemi siinä riisissä mietitytti meitä, mutta riisi oli kuitenkin kohtuullisesti keitettyä, vaikkakin vähän tällaisen laitosriisin oloista.

Valitettavasti se suolaisuus koko setissä oli aivan liian hallitsevaa, muuten tämä olisi ollut sellainen semijees kotiruokabuffa hyvillä salaattikastikkeilla (molemmat tykättiin niistä molemmista tosi paljon). Mutta pari salaattikastiketta ei lounasta tee ja kahveja juodessamme täytyi todeta, ettei tämä ihan tällä suoritustasolla lennä.

Sisustus on vähän tällaisen hätäisesti väsätyn parakkikoulun henkinen, mutta tavallaan ihan kiva, varsinkin kun ulkona oli ne jännät altaat. Kontrasti saunasta tulevien höyryävien ihmisten ja jääpeitteisten altaiden – joita availi jäähakulla joku henkilökunnan kaveri – välillä oli hauska. Oletettavasti tämä mesta toimii paremmin kesällä, siideritörppö käsissä ja uikkarit jalassa. Makeet näkymäthän tästä on.

Mutta mikäköhän siinä on, että niin Löylyyn (joka on muuten hienompi rakennuksena, kannattaa käydä) kuin tännekin on onnistuttu saamaan jokseenkin heikkotasoinen safka? Oli tämä siis parempi kuin se Hernesaaren käsittämätön veto, mutta ei merkittävästi.

Ps. Yes Yes Yes -ravintolassa pitää päästä käymään. Harmi, ettei siellä ole lounasta tarjolla.

URL www.neighbour.fi/allas-cafe
Puhelin 040-0601806
Osoite Katajanokanlaituri 2, Helsinki