Mikura Sushi

Sairastelun värittämän viikonlopun jälkeinen aamu alkoi hartaissa merkeissä, kun kaivoin lumen ja jään keskeltä yksisilmäisen ystäväni hänen viimeiselle matkalleen. Täytyy vielä jotenkin käsitellä tilanne ennen lopun alkua, kun hyvästelen hänet kuin Frodon, matkalle Valinoriin.

Kaiken tämän synkkyyden keskellä yritin sulatella niitä lakuja mitä tuli vedettyä kaksin käsin eilen (porttiteoria, aloitin Dracula-salmiakeilla ja sit repes), eikä jotenkin tehnyt mieli mitään lounasta. Mutta jos ei syö päivällä mitään niin se kostautuu karkkeina illalla. Karkkikostajaa[tm] vältelläkseni päätin ottaa jotain kevyttä ja jotenkin sushi tuli mieleeni varteenotettavana vaihtoehtona.

Suurin osa mestoista on vaan koluttu, mutta onneksi Alppilan torin kupeesta löytyi pari käymätöntä kohdetta (aina pitää olla backup, jos eka failaa/on kiinni/suljettu/here be dragons). Spora alle ja Karhupuiston nurkilta kävellen, että tulee askeleet täyteen. Pipo vaan jäi aamuhäröilyssä himaan, joten meinasi pää jäätyä arktisissa olosuhteissa. Lumen tamppauksen ohessa tulin havainneeksi, että Tam Tam on hävinnyt Viipurinkadulta.

A generic sushi restaurant close to the Linnanmäki amusement park, the sushi was not the best, though not the worst either.

There are plenty of places in Helsinki for sushi, such as Tokyo55, Kokoro and Sushi wa.gocoro.

Sushia siis ja lautasannoksina, lounastarjouksena oli 10 kpl (8,50e), 12 kpl (10e) sekä 14 kpl (12e) setit sekä misoa tykistä. Otin sen isoimman, jossa oli: kaksi lohimakia, kaksi california makia, kaksi kappa makia, kolme lohi nigiriä, kaksi ebi nigiriä, yksi inari, yksi lohi gungan (sic) sekä yksi surimi nigiri. Loppuun oli kahvia. Tilaus hoidettiin pöydässä, maksu kassalle.

Kävin noukkimassa kulhon soppaa, jota sai modattua ruohosipulilla ja/tai norilla. Miso oi ihan jees, tofu oli vielä kokonaisina palasina ja liemi oli miellyttävän lämmintä, otsaankin alkoi palautua tunto. Mutta ei tätä kauaa ehtinyt hörppiä.

Pääruoka tuli meinaa ihan heti, tätä ei to(u)dellakaan tehty erikseen, kukaan ei nysvää alle kahteen minuuttiin tätä settiä, vaikka kuinka olisi harjoitellut. Mutta mikäs siinä, ei tänne aikaa tultu kuluttamaan, vaan syömään.

Valitettavasti vaan se nopeus tuntui laadussa, koska nämä olivat tällaista keskiverto buffa-meininkiä, aina vähän turhan isosta riisimäärästä siihen snadisti seisseeseen suutuntumaan sushipaloissa. Gunkanin nori oli vielä hieman rapsakkaa, eli se oli ehkä juuri duunattu. Lohi nigireissä oli ihan jees, mutta mikä idis väsätä sake makeja jostain lohihakkeluksesta?

Tai no, mitä mä näitä kyselen, vastaus on lähes aina raha. Mutta ei tosiaan vakuuttanut, vaikka ei tämä siis mitenkään huono ollut. Samalla rahalla vaan saa vähintään saman tasoisen sushibuffan, ei ehkä ihan samoista koordinaateista, mutta silti. Pitää vielä se Kokoron tilalle tullut 2nd Taste käydä tsekkaamassa jossain vaiheessa.

Sisustus oli yllättävän kiva, tällainen tumma ja kiiltävä, muutamilla värikkäämmillä esineillä koristeltuna. Pöydät oli jännästi pultattu kiinni lattiaan, mutta sohvat olivat mukavia.

Ihan siisti ja tällainen tilaihme, kun on näihin neliöihin noin hyvin mahdutettu asiakaspaikat. Kasvissyöjälle ei juuri juttuja löydy näistä, ellei nyt halua itseään kiusata. Lasten kanssa en vaivautuisi, tilaa on naftisti isommalle porukalle.

Ps. Tämä oli sitten rafla #812, että pysyn laskuissa.

URL www.facebook.com/MikuraSushi
Puhelin 044-5931104
Osoite Viipurinkatu 1, Helsinki

Koyo

Uusi maailmanjärjestys on tullut ja suomut ovat tippuneet silmiltäni, kuin Stanislaw Lemin Futurologinen Konferenssi -kirjassa konsanaan. Robotit (vai ihmiset robottien takana?) hallitsevat nyt minua pienen rannekkeen välityksellä, joka on jo saanut minut ottamaan täysin normaalista poikkeavia reittejä matkoillani halki tämän talvisen ja kylmän maan.

Onneksi keskustassa on paljon portaita mitä voi vetää ees-taas ja saada sykettä ylös samalla kun yritän saada tyydytettyä Moolokin kidan kaltaista askelmittaria. Tältäkö se terveys tuntuu? Olenko nyt fit? Pitäisi varmaan kasvattaa sellainen metsuriparta varmuuden vuoksi, Kauppalehdessäkin yrittivät markkinoida tänään oivassa Täydellinen Tyyli -kolumnissa jotain partasavea.

Yet another Asian buffet with sushi, salad and soup, the warm dishes encompassing Thailand, China et al. The sushi was ok, the rest forgettable, but the decor and service was good.

Get your chopsticks ready for more buffets at Orchid (Itis), Itsudemo and Fuku.

Mutta niin, se ruoka! Jostain syystä alkoi tehdä mieli sushia ja muistui mieleen No:11 reissulla bongattu Koyo. Tsekkasin reittioppaasta semioptimin reitin ja kiemurtelin vielä vähän ylimääräistä Töölön (tai siis Taka-Töölön, hassua miten sitä tulee niputettua Töölökin vaan yhdeksi isoksi alueeksi, kaikkea sitä oppii kun tutkii tuota Helsingin karttaa) kaduilla, vaikka se käykin luonnon päälle kun ei saa hioa kaikkia särmiä sileäksi.

Mestassa on sushibuffet (11,90e, 10e ilman sushia) “aasialaisilla” lämpimillä safkoilla, salaattibaarilla ja misolla. Loppuun oli kahvia/teetä sekä kakkua. Tarjonta noudatti sitä normaalia kaavaa, jota en nyt jaksa edes tähän tabuloida tarkasti, nigireitä, makeja, normi salaatti ja coleslawta mutta ei wakamea, fritit ja lämpimissä tofu- ja munakoisokastikkeet lihajuttujen lisäksi. Tilaus ja maksu hoidettiin kassalle tullessa, otin luonnollisestikin sushien kanssa, sitä vartenhan tänne asti tultiin.

Aloitin susheilla, jotenkin se salaattibaarin setti ei houkutellut ja misonkin huomasin vasta tokalla kiekalla. Valmiiksi haudutettua vihreää teetä piti kuitenkin napata lämmikkeeksi.

Lohisushit eivät pettäneet, kala oli maittavaa ja paahdetutkin kalat olivat hyviä. Riisi oli vähän niin ja näin, maku ook, mutta rakenne heikko, nämä hajosivat käsiin. Varsinkin isompien makien kanssa meni vähän säätämiseksi.

Muut kuin lohet eivät säväyttäneet, tällaista perusmeininkiä. Vihreä tee oli uuttunut jo snadisti kitkerän puolelle, mutta sulatti kuitenkin lyhyen kävelyn kylmettämät huuleni.

Lämpimät safkat olivat stanu kamaa, paistetut nuudelit kananmunalla vaikuttivat hieman rasvaisilta spagheteilta, paistettu riisi (normiriisiä en löytänyt) maissi-herneillä tuntui paikoitellen kovettuneelta. Frittikana oli kumman jauhoista, mutta kuitenkin rapsakkaa eikä sisälmys ollut liian kuivaa.

Paistettu munakoiso oli parhaimman makuista, sen yhden palan minkä heitin. Kastikkeet olivat aika samanoloisia keskenään ja liha joissakin mennyt snadisti yli, mikä on toki tavallista buffissa. Buffa edustaa sellaista keskitasoa tästä kategoriasta, näitä paikkoja on yllättävän paljon.

Sisustus on kivan moderni ja linjakkaan oloinen, valoisa ja ilmava sali ja toimivat asiakaspaikat. Taustalle sopisi joku musa, mutta muuten homma skulas hyvin. Palvelu oli ystävällistä ja sujuvaa. Kasvissyöjälle oli se sama tarjonta kuin mitä näissä on, eli tamagot ja paistetut kasvikset jne. Ei tänne ihan vegetoimaan välttämättä lähtis.

Ps. Heh, 50 parasta ravintolaa -listaushan on saanut terveen punan nousemaan monille poskille. Ruoka ja erityisesti ulkona syöminen on niin monimutkainen ilmiö, että jokaiselle muodostuu täysin eri kokemus asiasta ja näin ollen voi olla vain itsensä kanssa samaa mieltä, jos sitäkään. Maailma ei ole kuin jaettu hallusinaatio, vain Fitbitin mittaustilasto on totta (leposyke 49 for lyfe).

Pps. Tämä oli sitten #796, pitää olla tarkkana ensi viikolla, ettei lipsahda taas toi merkkipaalu ohi. Keskiviikoksi pitäisi keksiä joku päräyttävä lounas. Olisikohan Lapinlahden Puistikon kiska auki puolenpäivän aikaan? Jaa sen Facebook-presenssi on hävinnyt, olisi näemmä pitänyt käydä silloin kun siitä vielä kirjoiteltiin.


Ppps. Daddy Greens on tosiaan aloittamassa helmikuussa lounaan, kuten tänne jo raportoitiinkin ja joku oli vielä kehdannut pistää fönärin klesaks. Ihme jengii.

Pp(jne)s. Hauska kokoontumisajo havaittu, ilmeisesti joku muskari.

P^ns. Miten ihmeessä näiden ravintola-annosten kalorit muka pystyy kukaan ihminen laskemaan? Robotti ei ole tyytyväinen kun laitan sille rnd-määriä ja minä en ole tyytyväinen kun osa toiminnallisuudesta on vajaakäytöllä. Pistin koko setille summittaisen 1500 kcal määrän kun en muutakaan keksinyt.

URL www.koyo.fi
Puhelin 09-440016
Osoite Linnankoskenkatu 11 B, Helsinki

Mashiro (Postitalo)

Robottisushii-ih! Woop woop \o/ Eilisen loistavan viikon aloituksen jälkeen oli pakko vetästä joku rautanen setti, mutta oli asiaa Vihreään Omenaan (tytön luurista meni lasi klesaks) ja sen sellaista toimitettavaa, niin en voinut mennä katsastamaan Kallion mahdollista Wonton-tarjontaa, vaan piti oleilla ytimessä.

Näillä alueilla alkaa vaan olla vähissä nämä käyntipaikat, joten otin sen “ainoan” (on niitä pari muutakin, kuten Kansallismuseon kahvila, Asematunnelin Doggies ja ilmeisesti jo avautunut Citycenterin italialainen) mikä ei ole dedikoitu R:n kanssa käytävälle lounaalle. Eli siis sushia liukuhihnalta, Wasabi Sushin kaltaisesti.

Robot sushi, in the form of a conveyor belt imported from Japan and compiled in the beautiful old Finnish Post building. The sushi was good and varied, the conveyor belt was wondrous and will change your life.

There is another place in Helsinki with such a sushi delivery system, Wasabi Sushi. And if you are looking for a more boring and conventional sushi buffet, you might want to check out Itsudemo, Fuku or Konnichiwa.

Lounas (14,90e) sisältää istumapaikan hihnan ääreltä, sekä optionaalisen (vege tai kana) ramen-kulhon, joka ei siis maksa ekstraa. Otin sen (tottakai) ja valitsin kanaversion. Maksu hoidetaan kassalle tullessa. Vedet ja vermeet löytyvät baaritiskiltä, wasabi ja gari saapuvat kulhoissa hihnaa pitkin.

Aloittelin parilla purkkitonnikalaa sisältävällä uramaki-parivaljakolla. Nämä olivat rakenteellisesti kelpoja, riisi oli hyvin keitetty ja maustettu, sushi pysyi hyvin kasassa. Jatkoin hommia wakamella ja nappasin kulhon garia odottelemaan.

Kohta luokseni saapuikin lohinigireitä, jotka olivat herkullisia, kala oli suussasulavaa ja riisi oli edelleenkin taitavasti duunattua.

Mielestäni nämä sushit ovat jokseenkin samalla tasolla Itsudemon kanssa. Aika tahdillahan niitä lautasia sieltä keittiöstä serviisin aikana paukkuu.

Väliin tuli se ramen ja tämä oli aika perusmeininkiä. Kanasiipaleet snadisti kuivakoita, mutta ihan maukkaita, nuudelit sopivan al dente ja kaaliraaste toi hyvää rapsakkuutta messiin.

Se liemi jotenkin ei pelannut itselle. Olihan se aavistuksen mausteista, mutta jotenkin aika ohuella makuprofiililla mentiin noin muuten. Tämä ei vakuuttanut mitenkään erityisesti, kiva kuitenkin että oli kuitenkin tarjolla tällaisena ekstrana.

Ebi-nigireitä tuli kanssa maistettua ja näihin oli heitetty majoneesipohjainen sörsseli päälle. Menivät, mutta eivät säväyttäneet sen enempää.

Edamame-papuja tuli vedettyä myös, pitääkö nämä vetäistä ulos kuoresta? Ilmeisesti, kun se kuori on aika puumainen, mutta “herneet” maistuivat kyllä.

Liekitetyt lohet, kuten myös tamagot, maistuivat mainioille. Kokonaisuutena tämä oli hyvä sushibuffet, ei paras, mutta laadukas ja liukuhihnan ääressä pääsee toteuttamaan sisäistä tehdastyöläistään. Loppuun on (myös hihnalta) vihreää teetä ja hedelmiä.

Ja muutamia vegesushejakin (ainakin kappamakeja ja sellaisia “salaatti”makeja, näillä on varmaan joku nimikin) löytyi hihnalta pyörimästä, joskin muiden tuotteiden kanssa samanlaisesta kiertonopeudesta huolimatta näiden utilisaatioaste oli vähäisempi. Kalaahan näihin pääosin tullaan safkaamaan.

Sisustus on jännä yhdistelmä jylhää arkkitehtuuria, markkinavoimia ja japanilaisia koriste-esineitä. Sekä tietysti se massiivinen sushirobotti, minkä liukuhihnan hämmentävän tarkka ja tasainen eteneminen lähes hypnotisoi.

Tämä on ehdottomasti kokemisen arvoinen ja vaikka sushi ei kiinnostaisi, niin tule katsomaan ainakin tuota hihnaa, se on kaunis. Asiakaspalvelu oli nopeaa ja ystävällistä, hylsyt blokattiin tehokkaasti, vieläpä kysymyksellä, että saako viedä pois.

Ps. Iltsarissa oli kiintoisa artikkeli eri raflojen henkilökuntaruokailutavoista.

Pps. Jeebus sentään, kun teki tiukkaa kävely vielä sunnuntain Serena-reissun jälkeen. Oli pakko vetää pikkuisimman kanssa lasten vesiliukumäestä, kun hän ei uskaltanut yksin. Siitä sitten tultiin sulavasti kuin merisiilit sylikkäin ja pamahdin häntäluu edellä suoraan pohjaan.

Että voi tehdä kipeetä. Onneksi toi on paranemaan päin ja mulle jää vain elinikäiset traumat kaikkia vesileikkejä kohtaan. Muuten Serena oli kyllä kiva ja pienen pienille rinteillekin tykitettiin kovasti lunta.

Ppps. Jännä kauppa.

URL www.mashiro.fi
Puhelin 044-5580809
Osoite Mannerheiminaukio 1, Helsinki