Tag: sörnäinen

Tanner

Stadissa jälleen ja tänään piti repäistä vähän isommat askeleet, kun tuli (taas, mikä mua vaivaa) nukuttua luonnottoman pitkään (heräsin vasta jonnin verran yli viiden), enkä kehdannut mennä myöhään duuniin. Pienen vatuloinnin jälkeen päätin suunnistaa Tanneriin, tuohon ravintolaan jonka olin bongannut Popomama-reissulla (tai no, kävelymatkalla ytimeen, mutta samana päivänä).

Tähän Elannon leipomoiden kortteliinhan on tulossa vaikka mitä jännää, silloin taannoin tuli rokattua iltaa ilmeisesti tämän raflan alakerrassa, onkohan näissä jotain samoja vetäjiä/rahoittajia. No huukkers, syömäänhän tänne tullaan. Sain houkuteltua R:n mestoille.

A disappointing pizza, but a tasty salad bar and grilled zucchini dish at this new and hip(pity hop) restaurant.

The area has some interesting restaurants, such as Mediterraneo, Codle and Väinö Kallio.

Tänään listalta löytyi: Tannerin salaattipöytä & tuore raskileipä (9,50e), pepperoni-pizza (13e), kantarelli & vegan bechamel -pizza (13e), grillattu naudan entrecôte béarnaise-kastikkeella romanescokaalilla & belugalinsseillä (18e) sekä grillattu kesäkurpitsa mozzarellalla ja romanescokaalilla & beluga-linsseillä (15e). Salaattibaari kuuluu kalliimpiin annoksiin. Minä otin pepperoni-pizzan ja R grillatun kesäkurpitsan.

Alkusalaattivalikoima oli freesi ja hyvin maustettu kokoelma juttuja. Oliivi-feta-hässäkkä toi mukavan sopivan suolan kulhoon, kun taas vihreä salaattisekoitus sitruunavinaigrettella antoi kivan kirpsakan kaverin muille komponenteille. Kolmantena salaattina oli kvinoa(blech)-lehtikaalisötkötys, tosin tässä se kvinoa oli jotenkin kuivempaa ja kiinnostavamman maukkaampaa kuin se sellainen limanuljaska missä muodossa tätä jostain syystä usein tarjotaan.

Lehtikaalikin upposi, kun vieressä oli hummusta ja tapenadea, jotka molemmat olivat oikein oivia. Talon oma(?) leipä oli herkullista, todella rapsakka kuori ja hyvä sitko, johon yhdistettynä ne tahnat tekivät tästä hienon kumppanin salaattikulholle. Hyvä aloitus ja tämän pelkästäänkin voisi kuvitella vetävänsä lounaaksi.

Pizza ja kurpitsa saapuivat vauhdikkaasti, oltiin kuitenkin hyvin ajoissa liikenteessä. Oma pizza oli aika surullinen esitys, pullamaista taikinaa, joka tuntui jääneen ali, mutta pohja oli kuitenkin ottanut ihan kunnolla hittiä uunin pohjasta, ainakin paikoitelllen.

Tomaattikastike oli ihan hyvää, mutta noin muuten tästä tuli vähän tällainen lähiökapakkafiilis. Samalla hinnalla saa jokseenkin samanoloisen pizzan – ehkä heikommilla aineksilla varustettuna – kahteen kertaan ihan mistä ilmansuunnasta tahansa, ollaan kuitenkin Kalliossa (tai no Sörnäistähän tämä puoli katua on, mutta silti).

Kesäkurpitsa taasen oli maittava kokonaisuus kastikkeineen kaikkineen ja paistopinnassa maistui grilli sopivasti. Hyvä annos ja linssitkin pelasivat hyvin yhteen muiden lautaselle löytyneiden juttujen kanssa. Tosin kyllä tähän hintaan saa tullakin jo maittava annos. Tästä jäi vähän ristiriitaiset tunnelmat, alkusalaatti oli jees, pizza synkkä ja kurpitsa kingi. Tätä tuli väkisinkin vertailtua siihen Alice Italianiin, jossa käytiin taannoin R:n kanssa.

Pizzapohja oli parempi siellä, tosin se oli enemmän sellaisia hentoja kesäisiä makuja. Tämä oli taas rasvan ja suolan yhdistelmä heikolla pohjalla. Salaatit oli parempia täällä, toisaalta Vallilasta sai sen mahtavan tomaattikeiton. Hinta oli täällä suolaisempi, itse menisin mieluummin joko yläkertaan tai tien toiselle puolelle.

Sisustus oli trendikkään oloinen, dekit löytyivät, kuten myös mielenkiintoinen levykaupan oloinen soppi. Musiikki oli ehkä lounasaikaan liian kovalla, tosin tähän vaikutti istumapaikka lähellä kaappeja. Asiakaspalvelu oli nopeaa ja asiallista.

URL www.ravintolatanner.fi
Puhelin 044-2422084
Osoite Hämeentie 11, Helsinki

Moko

Alkuviikko meni karkkitehtuurin parissa, mutta nyt taas vanhoilla metsästysmailla ja koska oli sovittuna lounastreffit Sörkän suuntaan, niin huitelin menemään kohti Moko markettia johon tällit oli sovittu. Siellähän on vaikka kuinka kaunis ilma ja vaikka kävelinkin Suvilahden käsittämättömän hässäkän ohi, niin kovin oli kesäisen oloista.

Itse raflassa tuli jaariteltua oikein kunnolla yrittämisen kommervenkeistä, kun vastapuolella istui tuoreesti itsenäistynyt miekkonen. Kyseisestä aiheesta olisi paljonkin sanottavaa, mutta jätetään ne vuodatukset johonkin toiseen kertaan ja ehkä muille foorumeille. Nyt on liian aurinkoista sille itkuvirrelle.

A cafe inside a shop, the lunch has a hotchpotch of a menu, with tortillas, soup, salad and pasta/risotto on offer. The tortillas I had were good enough, although I would have liked the chimichurri to have some heat.

Other places where you can eat inside a store are Wild, Rulla and Phở Corner.

Tänään lounaaksi oli tarjolla (lista löytyy Facebookista): Viikon tortilla eli Chimichurrikanaa coleslaw+ranskankermaa+juustokastiketta / kasvisversio paahdetuilla kikherneillä (11,90e), Mokon jauheliha-kaalikeittoa (8,90e), kermaista kurpitsapastaa (11,50e) sekä salaattia (7,90e / 10,50e iso). Otin tortillan, kaveri otti sopan. Tilaus ja maksu hoidetaan tiskille tullessa, vierestä löytyy vesipiste ja leipää (focacciaa sekä tummaa leipää + voita).

Alkuun nakerrettu focaccia oli ihan jees, rasvaista ja pullamaista. Mutta miksi näille oli alustaksi vain paperipusseja?

Pääruoka tuli melko nopeasti ja kaksi lettua oli täytetty kevyehköillä sisuksilla. Kana oli yllättäen melko nahka-heavy, omiin palasiin oli ainakin onnistuttu ripustamaan melko pitkät palaset ihoa. Valitettavasti se mitä tässä oli, ei ollut rapsakkaa, mikä on se primääri syy – rasvan lisäksi – miksi tätä osaa elukasta haluaisi nakerrella.

Chimichurri oli sekin lähinnä yrttihaketta ilman sen suurempia makuelämyksiä, mutta kermaviili toi täyteläisyyttä maukkaan juustokastikkeen kaverina ja coleslaw antoi vähän happoa sekä rouskuvuutta messiin. Kyllä tätä söi ja oli sopivan kevyt lounaaksi. Jauhelihasoppa oli kuulemma hyvää, kaali oli saatu maittavasti integroitua osaksi kokonaisuutta.

Sisustus oli mielenkiintoinen yhdistelmä koriste-esineitä myyvää kauppaa ja osittain kirpparihenkisillä huonekaluilla kalustettua kahvilaa. Homma skulas aika kivasti, isojen ikkunoiden ääressä oli mukava turista ja syöpötellä. Asiakaspalvelu oli sujuvaa ja asiallista. Kasvissyöjälle oli kaikenlaista.

Ps. Roslund lopettaa Hietsun hallissa ja tilalle tulee Fafa’sin porukoiden “Bursa”. Edelleen Roslundin lihalla tehtyjä burgereita, joita saa alkuperäisinäkin vielä Teurastamon Portti -ravintolasta.

Pps. Cooperin testissä tuli vedettyä 2550m, mikä oli ihan jees, mutta parannettavaa on. Toinen kaveri pitää vielä juosta ohi, tänään tulikin vedettyä aika jees setti hikimatolla. Flunssakin alkaa pikkuhiljaa olla voitettu.

URL www.moko.fi
Puhelin 045-1446225
Osoite Vilhonvuorenkatu 11, Helsinki

Väinö Kallio

Wappua edeltävä perjantai, eli vaaravyöhykkeellä liikutaan, tästä ei hyvä seuraa. Mutta onneksi oli hyvää seuraa, kun marssin R:n kanssa Kaikukadun kulmaan, uudehkoon Väinö Kallio -ravintolaan.

Tämä oli silläkin lailla kiinnostava kohde, koska ollaan asusteltu joskus tässä ihan vieressä ja silti emme ole koskaan päässeet kuikuilemaan tähän vanhaan rakennukseen. Toki sinne taaemmas on päässyt käymään, Leipätehdas-käynnillä, mutta ihan tähän “kellotorniin” ei ole ollut asiaa/pääsyä.

A magnificent buffet with a solid salad bar and delicious warm dishes, also with vegetarian choices available. The restaurant is located in a beautiful, old art deco building.

Sörnäinen has more interesting restaurants, such as B-Smokery, Palema and Codle.

Raflasta löytyy lounaaksi kotiruokabuffet (10e), jossa on salaattia ja päivittäin vaihtuvat lämpimät safkat. Tänään tarjolla oli: Roast-beef, salaattibaari (salaattisekoitus, bulguri-tomaattisötkötys, hummus, porkkanaraaste granaatinomenansiemenillä, kana-caesar, salaattijuustoa, marinoituja vihreitä oliiveja, ituja, marinoitua punakaalia, tomaattia, kurkkua sekä siemeniä), leipurinperunaa, vegaaniset paprikat sekä leipää + voita.

Loppuun oli kahvia/teetä (ei perus pussiteetä, vaan ihan oikeita haudutusmeininkejä, tosin oli siellä yhet sellaset hifistelypussitkin) ja kinky-osastolta sai geishoja. Tilaus ja maksu hoidettiin baaritiskille tullessa.

Alkuun piti kauhoa oikein kunnolla salaattia, kaikki näytti kovin värikkäältä ja tuoreelta. Ja maistuivat myös, tässä oli ajatusta takana ja makujen harmoniaa, jollaista harvemmin huomaa näissä buffissa.

Jotenkin kaikki oli saatu sopusointuun keskenään ja valmiiksi maustetuista komponenteista löytyi hienosti happoa, sopivasti suolaa ja kunnolla makua.

Erityismaininta todella herkullisesti marinoiduista oliiveista, nämä veivät kielen mennessään, tosin oli se kirpsakka kaaliraastekin niin maittavaa, että täytyi ottaa lisää pääruoan kanssa.

Leipä oli semijees, vähän tolleen pullamaista, mutta pelasi kikhernetahnan kanssa. Hummuskin oli parempaa kuin mihin yleensä törmää, tätä pitikin santsaa leivän kaveriksi tokalla kiekalla.

Idut toivat rouskuvuutta messiin ja muistuttivat R:n nuoruusherkusta: itse kasvatetut idut riisikakulla ja maustettuna aromisuolalla. Tosin ei ne omatkaan eväät olleet mitään kulinaristisia kukkasia, vetelin silloin köyhänä poikana kylmiä karjalanpiirakoita ketsupilla koristeltuna suoraan jääkaapista. On niistäkin tottumuksista kuljettu jo hetki, silloin ruoka oli tankkaamista varten ja söin vain kun oli pakko.

Pääruokana olleet kamat yllättivät nekin tasokkuudellaan, hyvin maustettua paahtopaistia jota sen syvän tumma kastike kostutti kivasti. Tosin kuten paahtopaisti yleensäkin, niin tässä ne jänteet jäivät vähän hampaankoloihin pyörimään, mutta sellasta se on – kärsimystä – koko elämä.

Silkinpehmeät perunat sulivat suuhun ja näihinkin oli saatu sellainen maku mukaan, ettei normibuffassa tule usein vastaan. Porkkanat olisivat saaneet olla ihan pikkasen napakampia, mutta toisaalta niidenkin mahtava makuprofiili pelasi niin kauniisti paistin ja perunoiden kanssa, varsinkin kun otti sitä hapokasta raastetta megeen.

Täytetyt paprikatkin, nuo kasvisruokien kasarikauhukakarat, jotka yleensä ovat suuri pettymys, maistuivat herkullisille. Näissä löytyi samaa bulguria ja oliivia kuin salaattikulhoissa, mutta mikäs siinä, molemmat maistuivat tässäkin kontekstissa loistavalle.

Eli tosi hyvä ja vieläpä kohtuuhintainen buffa, jossa aivan ehdottomasti kannattaa käydä. Huomaa kuitenkin, että nuoresta iästään huolimatta rafla on todella suosittu, eikä paikkoja ole mitenkään mahdottoman paljon. Siis ajoissa tai tosi myöhään paikalle, laareja kyllä täytettiin jatkuvalla syötöllä.

Sisutus on erikoinen yhdistelmä vanhaa ja uutta, tilathan ovat upeat. Joskin kalustus on jossain määrin samalta ajalta kuin seinät, eikä ihan niin harkitun oloista. Muutenkin rakennus on vielä remontin alla, joten mielenkiintoista nähdä, että minkälaiseksi tämä tulee lopullisessa muodossaan.

Kiva tässä oli silti lounastaa hyvässä seurassa ja sopivan erilaisessa ympäristössä. Asiakaspalvelu oli nopeaa ja asiallista. Kasvissyöjälle oli suurin osa mainiosta salaattibaarista, sekä vegaaninen lämmin safka, kannattaa tsekata. Lasten kanssa voi muuten mennä, mutta noi portaat (3. kerros) vaunujen kanssa ei kyllä toimi ollenkaan.

Ps. Hyvää viikonloppua! Nyt on muuten jotkut Lautasella-messut, jossa mukana “Gluteeniton elämä”-tapahtuma, jos sellainen kiinnostaa.

Pps. Tuli kunnon fläsärit tuosta Zyxelin seinäyksiköstä: muistui mieleen ne ajat kun tuli viriteltyä omaa US Robotics modeemia, että sai ne kaikkein kovimmat 0-day l337 liitsausnopeudet. Ja samaa uraa pitkin valui mieleeni se eka Kermit-sessio, missä chattailtiin 300 baudisen (huom! ei bps) yhteyden yli. Aaah, nostalgiaperjantai.

Ppps. Mikäs siellä Jäkessä nyt niin on, kun sushikin on Suomen parasta? (*köh*) Täytynee sitäkin stedaa, kun käy koestamassa sitä Sesonkia.

URL www.vainokallio.fi
Puhelin 040-8496623
Osoite Hämeentie 11, Helsinki