Lehtovaara

Paadi paadi, oli juhlan tuntua ilmassa ja tämän takia vetäsin takataskusta yhden viimoisista shortlist-rafloista (on siellä vielä Nokka ja Ora ainakin) joista lounasta löytyy. Sitten pitää näihin tärkeämpiin hetkiin alkaa kehittämään jotain innovatiivisempaa. Lehtovaarahan on yksi Stadin ravintolamaailman grand old ladyista ja täällä on kerta jos toinenkin juhlittu sekä vietetty liikelounaita.

Töölön kirjaston takana sijaitseva rafla on ollut näillä sijoillaan jo yli puoli vuosisataa, joten tässä on oletettavasti nähty enemmän kuin yksi tällainen Mechelininkadun avaaminen. Nyt oli aikamoinen työmaa saatu aikaiseksi, kun katu oli melkein Ruoholahdesta asti auki.

One of the true classics of the Helsinki restaurant scene, this establishment has been here since 1940 and the menu reflects the roots. The Scandinavian appetizer buffet was the pièce de résistance of an otherwise satisfactory lunch.

Other restaurants of its ilk are Kuu, Kosmos and Bellevue.

Tarjolla on liikelounas (33e), jossa alku-, pää- ja peräruoka. Tänään oli tarjolla alkuun: Alkuruokapöytä tai sorsarillette piparjuurikastikkeella. Pääruokina: Tomaatti-inkiväärikeittoa, paistettua turskaa rucolakastikkeella ja punajuuririsotolla tai rosmariinipaahdettua lehmää korvasienimuhennoksella ja yrttipastalla.

Loppuun oli: Jälkkäribuffa tai sabayonkuorrutettua hedelmäsalaattia ja marenkia. Tähän hommaan vähän niinkuin kuuluu noi “pöydät”, joten mentiin niillä ja R. otti kalan, minä piffin.

Alkuun tuli vedettyä oikein kunnon ruotsinlaivasetti, tuollahan toki voisi vierailla useammankin kerran, mutta kun lautaselle vielä mahtuu pari nokaretta, vaikkapa salaatin päälle, niin mikä jottei. Tämä oli kyllä hyvä kokoelma herkkuja, kaikki maistui laadukkaalle ja kovin itse väkerretyn oloiselle.

Erityisesti kaikenlaiset kalat loistivat niin omalla maullaan kuin hyvin duunatuilla mausteillaan. Savu- ja graavilohi kastikkeineen vetivät pisimmän korren, tosin oli se lihapuolen paahtopaistikin ihan törkeän hyvin hoideltu. Ja diggailin myös niistä sipuleistakin joihin oli saatu todella syvä, mutta silti yllättävän hento portviinin maku. Loistava aloitus ja erinomaiset leivät vielä päälle.

Pääruokana minulla oli sitä nautaa korvasienimuhennoksella (I know!) ja yllättäen (tai ei, tykkäsinhän minä siitä Palacen korvasienivaahdosta tosi paljon) se muhennos toimi oikein hyvin. Herkkä korvasienen maku kerman kanssa syvensi ujosti suolattua lihaa.

Pasta oli herkullisen yrttistä, mutta jotenkin hautautui sen sienimuhennoksen ja paksujen lihapalojen alle. Annos oli ehkä aavistuksen epätasapainoinen, tavallaan siis kovin perinteinen.

R. veteli turskaa mielellään ja kun maistoin, niin olihan se todella hyvää, mutta ei niin kova setti kuin Kuun loistava turska. Risotto oli ehkä jäänyt snadisti veteläksi ja R. kaipaili tiukempaa punajuuren makua mukaan, nyt sitä oli vain nimeksi, kuten hailakan roseesta väristäkin voi päätellä. Taas perinteisen tasokas annos, mutta ei mitään järisyttävän yllättävää.

Jälkkäribuffa kuullosti oikein hyvältä ajatukselta ja kasasinkin omalle lautaselle crème brûléeta, tuulihatun näköisen jutun ja jotain mikä vaikutti ulkoisesti juustokakulta (karkit olivat kuvausrekvisiittaa R.n lautaselta). Kerma ja paahdettu sokeri oli todella herkullista, jopa siinä määrin, että meinasi mennä liiankin herkulliseksi ja rouskuttelinkin siinä mietteissäni sokeria hampaiden välissä kun vetelin viimeisen lusikallisen naamaani.

Tuulihattu osoittautui minikakuksi josta en ollut ihan niin innoissani ja sen päällä ollut tahna ei tehnyt asiaa paremmaksi. Juustokakkukin osoittautui jonkinasteiseksi mousseksi jossa oli (taas) mangoa päällä ja pehmeäksi kostunutta pohjaa.

Tämä jäi hienoiseksi pettymykseksi, varsinkin sen upean alkuruokapöydän jälkeen. Aika samoissa yleisenä kokemuksena kuin esim. Kosmos. Nyt pitää hetkeksi vetäytyä taas normilounaspaikkoihin, että saa tasapainoitettua elämän.

Sisustus huokuu historiaa ja todella hienolla tyylillä. On taulua seinällä ja kaikenlaista voittopokaalia yms. Ravintola jolla on noin ansiokas historia ja näin hienosti ylläpidetty taso, niin ruoan, palvelun kuin seinienkin osalta, täytyy olla hyvin johdettu/omistettu.

Nostan hattua koko porukalle, että pystyvät edelleen vetämään näin kovalla tasolla, tämä on jo omalla tavallaan instituutio, jossa jokaisen Stadilaisen pitäisi ainakin kerran käydä.

Ps. Döner Harju laajentaa Makkarataloon kohtuullisen suureellisen kuuloisella tsydeemillä.

URL www.lehtovaara.fi
Puhelin 09-440833
Osoite Mechelininkatu 39, Helsinki

Corso

Muistaakos kukaan Korsoraattoria? En voi mitään omille omituisuuksilleni, mutta tuo oli ensimmäinen asia mikä pullahti mieleen silloin kauan (kauan kauan) sitten kuulin tästä ekaa kertaa. Oikeasti oli tarkoitus mennä siis Merihakaan, Bali Brunchin (Bali Brunch on muuten avaamassa Vaasankatu 13:een perjantaina klo 16!) tilalle ilmestyneeseen Bali Bagus -raflaan.

Mutta alkoi sataa ja oli muutenkin tärkeää asiointia ytimessä, joten jätin tuon sitten johonkin toiseen kertaan. Ennen sitä pientä ostoskierrosta (ei löytynyt kalosseja), kävelin tihkusadetta uhmaten Stokkalta 250 metriä välittämättä omasta hyvinvoinnista, vain harrastukseni tähden.

An Italian restaurant with no pizza, but cheeses galore. The lunch I had was good but not great, the salad and soup buffet shone over the main course.

Other Italians in Helsinki are Trattoria Corretto, Rodolfo and Il Trio.

Tämä Gastonen tilalle tullut, myös italialaista safkaa tarjoava ravintola, jolla on omistuksen(?) kautta linkki Passioon. Lounasta löytyy nykyään joko salaatti+soppa buffana, tai sitten lautasannoksina. Buffassa (10,30e tai sitten +5e lautasannoksen kaverina) oli tarjolla: Parmesaanikeittoa ja salaattibaari (jääsalaatti, tomaatti, kurkku, paprika-artisokansydän, kikherne-porkkanasötkötys, pikkelöityjä punasipuleita, meloni-feta-kaprissalaatti, perunasalaatti kapriksilla, couscous sattumilla+kalamata oliiveilla sekä siemeniä, ruiskrutonkeja että paria kastiketta).

Lautasannoksina oli: Maalaispataa (12,50e), päivän kalaa tyrni-voikastikkeella ja tilliperunalla (16,80e), ylikypsää karitsanniskaa fenkolikastikkeella ja haudutetulla kaalilla (18,50e) sekä loppuun porkkanakakkua ja jugurttisorbettia (6e). Löytyy myös liikelounas (28e), joka tänään tarkoitti: Burrata-mozzarellaa ja tomaattia alkuun, vapaavalintainen pääruoka sekä loppuun porkkanakakkua. Itse otin tuon maalaispadan sekä alkupalapöydän.

Keittokulhon ja salaattilautasen lisäksi pöytään ilmestyi pari palaa focacciaa sekä oliiviöljyä balsamicolla. Tursottelin hyvin suolattuja leipäpaloja dippiin ja maistelin sametinpehmeän täyteläistä parmesansopaa, tämä pelasi todella hienosti, tosin jos soseuttaa parmesaania, niin pakkohan sen on toimia. Salaattilautanen sisälsi pääosin ihan hyviä, mutta ehkä vähän yllätyksettömällä makuprofiililla varustettuja juttuja.

Tosin se hunajameloni + suolainen juusto on takuuvarma kombo. Ja nousi tässä vielä hivenen kovemmaksi, niin kapristen kuin todella taitavasti pikkelöityjen punasipulirenkaiden kanssa nautittuna. Kokonaisuutena tämä aloitus oli sen tasoinen, että tolla kybällä voisi hyvinkin kuvitella käydä vetäisemässä tällaisen normaalia tasokkaamman “kevyehkön” vegeilylounaan.

Pitihän se pääruokakin maistaa ja se saapuikin heti kun oli alkupalojen astiat blokattu poijes. Lihapata oli kasattu keoksi lautaselle perunoiden kera ja iskinkin samantien lihapalan kimppuun, joka oli valitettavasti annoksen pohjalle kasautuneesta liemestä huolimatta paikoitellen aika kuivakkaa. Samoin muutamat perunoista olivat jääneet reilusti ali, ei ihan niin pahasti kuin Bosgårdin, mutta sen verran kuitenkin että jäivät lautaselle.

Muutenkin padan makumaailma oli muutamasta tuoreesta yrtistä huolimatta liian yksioikoinen ja ohut, tämä kaipasi syvyyttä sekä jotain freesiä, kuten gremolataa tms. Kyllä tämä sinänsä ihan ok kotiruoka-annos oli, mutta mielestäni hintatasoonsa ja kontekstiinsa nähden liian kevyellä otteella väsätty. Vähän ristiriitaiset fiilikset, aloitus oli kuitenkin ihan jees, ehkä pysyttelisin seuraavalla kerralla pelkästään siinä.

Sisustus on tummanpuhuva ja linjakas, tykkäsin myös ikkunakoristeiksi pistetyistä puunkarahkoista, jotka toivat hyvää rosoisuutta. Asiakaspalvelu oli kohteliasta ja sujuvaa.

Ps. Cacik on muuttunut näemmä buffaksi. Ja tämä oli ilmeisesti lounas numero #737. Neljäkymmentä kun vielä jaksaa, niin saa lasiin #777, eli jackpot! Note to self: säästä tohon joku noista kasinoista.

Pps. Lukekaas tämä Viiden Tähden artikkeli WILDin illallisesta, oli meinaan hyvin kirjoitettu. Pitääpä osallistua joskus tuollaiseen koitokseen.

URL www.corsodining.fi
Puhelin 09-666116
Osoite Korkeavuorenkatu 45, Helsinki

Kuu

Tänään tulikin sitten koukattua oikein kauempaa vauhtia, mutta syväluotaava matka oli sen arvoinen. Tämän kokemuksen jälkeen pitikin sitten mennä syömään oikein hyvin ja koska R. oli mukana lounaalla, niin otin lyhyeltä listalta klassikkoravintolan, noutaakseni Kuun taivaalta rakkaimmalleni. Eli Töölöön ja vieläpä tällaisella kelillä, ei ihan päässyt kuivin jaloin tavallista aktiivisemman taivaan alta, mutta melkein. Pitääpä hommata tämän vuoden ensimmäiset kalossit.

A wonderful restaurant with over 50 years of experience, the classical dishes with a French flair were executed to a tee.

For other time-honored restaurants in Helsinki, take a look at Kosmos, Elite and Strindberg.

Tarjolla on kohtuullisen laaja valikoima juttuja. On kotiruokaa (12e), joka tänään oli palapaistia muussilla. On perinteisempiä annoksia, kuten vuohenjuustosalaatti (12e alku- tai 16e pääruokana) sekä liikelounas yhdellä (19e), kahdella (24e) tai kolmella ruokalajilla (28e). Tänään oli tarjolla alkuun: Sipulikeittoa ja juustoleipää tai Sokerisuolattua turskaa ja Julienne-salaattia. Pääruoaksi: Kalakauppiaan päivän kala (taimen) beurre blanc -kastikkeella ja juureksilla tai Yrttikuorrutettua karitsankaretta, polentaa ja tomaattia. Loppuun olisi ollut: Tarte Tatin ja kaurajäätelöä tai Petit fours. Otettiin menusta kahden lajin versio, hänelle turska ja karitsa, minulle soppa ja kala.

Ekaksi pöytään tuotiin vähän näkkäriä ja maalaisleipää sekä suolattua voita. Näitä siinä sitten nakerrettiin ja jutusteltiin asiasta jos kolmannestakin. Näkkärissä oli hyvä kumina ja vaalea leipä oli ook, kohtuuhyvä sitko.

Alkupalat saapuivat ja olivat kuvista huolimatta (ei vaan jaksanut keskittyä, eikä jotenkin kehtaa alkaa kuvaamaan tsiljoonaa versiota, yrittäkää kestää) oikein mainion näköisiä. Oma sipulikeitto koostui makeaksi paahdetuista ja keitetyistä sipuleista kuumassa liemessä sekä rapsakasta patongista juustokuorrutteella.

Toasti antoi juustonsa kanssa hyvän vastinparin lempeän makoisalle keitolle ja kokonaisuus oli suurempi kuin osiensa summa. Hyvä ja klassinen aloitus, erittäin passeli tähän päivään.

R. naposteli turskaa, joka olikin todella mielenkiintoisesti valmistettu, vähän tuollainen graavatun oloinen meininki jollain kuorrutteella ja kala oli todella upean makuinen. Sitä kun veteli yuzu-geelin kanssa sekä mukavasti marinoidun porkkana-fenkolisalaatin kanssa, niin voi että oli hyvää.

Pääruokana oli minulla sitä kalaa ja tämä oli erinomaisesti paistettu, rapsakka pinta ja loistavasti lämmitetty sisus. Yhdisteltynä kivan hapokkaaseen kastikkeeseen sekä täyteläiseen pyreeseen että sopivasti paahtuneisiin uunijuureksiin, tämä oli yksi paremmista annoksista mitä on tullut lähiaikoina vedettyä.

Pöydän toisella puolella ollut karitsa oli sekin hieno suoritus, muikean suolainen ja vivahteikas yrttikuorrutus oli huntuna murisevan mehukkaan lihan päällä. Syvän makuinen paistoliemi sekä samettinen polenta pirtsakoilla tomaattisattumilla toi mahtavaa lisäpontta muutenkin jo herkulliseen lihaan.

Loistolounas ja näin hyvässä seurassa teki tästä erittäin miellyttävän kokemuksen ja suosittelenkin käymään testaamassa, et varmasti pety. Ainakin jos tällaista perinteisempää keittiötä on hakemassa.

Sisustus huokuu vanhan ajan tunnelmaa, mutta kuitenkin sopivasti päivitettynä. Taustalla soiva rauhallinen musiikki toi ruokailuun mukavan seesteisen tunnelman tällaisena sateisena päivänä. Asiakaspalvelukin oli erittäin tasokasta, salityöskentely oli herrasmiesmäistä ja silti sopivan lupsakkaa. Tarinaa irtosi niin ravintolan historiasta, vieraista kuin myös annoksista. Arvostan.

Kasvissyöjillekin oli esim. chevresalaattia, jos juusto passaa (haittaakse). Lasten kanssa voisi hyvinkin tulla vaikka joskus perheen kera syömään, tällaiset perinteiset annokset toimivat aina ja kaikille, syöttötuolikin löytyy, jos on niin pieniä peesissä.

URL www.ravintolakuu.fi
Puhelin 09-27090973
Osoite Töölönkatu 27, Helsinki