Kuu

Tänään tulikin sitten koukattua oikein kauempaa vauhtia, mutta syväluotaava matka oli sen arvoinen. Tämän kokemuksen jälkeen pitikin sitten mennä syömään oikein hyvin ja koska R. oli mukana lounaalla, niin otin lyhyeltä listalta klassikkoravintolan, noutaakseni Kuun taivaalta rakkaimmalleni. Eli Töölöön ja vieläpä tällaisella kelillä, ei ihan päässyt kuivin jaloin tavallista aktiivisemman taivaan alta, mutta melkein. Pitääpä hommata tämän vuoden ensimmäiset kalossit.

A wonderful restaurant with over 50 years of experience, the classical dishes with a French flair were executed to a tee.

For other time-honored restaurants in Helsinki, take a look at Kosmos, Elite and Strindberg.

Tarjolla on kohtuullisen laaja valikoima juttuja. On kotiruokaa (12e), joka tänään oli palapaistia muussilla. On perinteisempiä annoksia, kuten vuohenjuustosalaatti (12e alku- tai 16e pääruokana) sekä liikelounas yhdellä (19e), kahdella (24e) tai kolmella ruokalajilla (28e). Tänään oli tarjolla alkuun: Sipulikeittoa ja juustoleipää tai Sokerisuolattua turskaa ja Julienne-salaattia. Pääruoaksi: Kalakauppiaan päivän kala (taimen) beurre blanc -kastikkeella ja juureksilla tai Yrttikuorrutettua karitsankaretta, polentaa ja tomaattia. Loppuun olisi ollut: Tarte Tatin ja kaurajäätelöä tai Petit fours. Otettiin menusta kahden lajin versio, hänelle turska ja karitsa, minulle soppa ja kala.

Ekaksi pöytään tuotiin vähän näkkäriä ja maalaisleipää sekä suolattua voita. Näitä siinä sitten nakerrettiin ja jutusteltiin asiasta jos kolmannestakin. Näkkärissä oli hyvä kumina ja vaalea leipä oli ook, kohtuuhyvä sitko.

Alkupalat saapuivat ja olivat kuvista huolimatta (ei vaan jaksanut keskittyä, eikä jotenkin kehtaa alkaa kuvaamaan tsiljoonaa versiota, yrittäkää kestää) oikein mainion näköisiä. Oma sipulikeitto koostui makeaksi paahdetuista ja keitetyistä sipuleista kuumassa liemessä sekä rapsakasta patongista juustokuorrutteella.

Toasti antoi juustonsa kanssa hyvän vastinparin lempeän makoisalle keitolle ja kokonaisuus oli suurempi kuin osiensa summa. Hyvä ja klassinen aloitus, erittäin passeli tähän päivään.

R. naposteli turskaa, joka olikin todella mielenkiintoisesti valmistettu, vähän tuollainen graavatun oloinen meininki jollain kuorrutteella ja kala oli todella upean makuinen. Sitä kun veteli yuzu-geelin kanssa sekä mukavasti marinoidun porkkana-fenkolisalaatin kanssa, niin voi että oli hyvää.

Pääruokana oli minulla sitä kalaa ja tämä oli erinomaisesti paistettu, rapsakka pinta ja loistavasti lämmitetty sisus. Yhdisteltynä kivan hapokkaaseen kastikkeeseen sekä täyteläiseen pyreeseen että sopivasti paahtuneisiin uunijuureksiin, tämä oli yksi paremmista annoksista mitä on tullut lähiaikoina vedettyä.

Pöydän toisella puolella ollut karitsa oli sekin hieno suoritus, muikean suolainen ja vivahteikas yrttikuorrutus oli huntuna murisevan mehukkaan lihan päällä. Syvän makuinen paistoliemi sekä samettinen polenta pirtsakoilla tomaattisattumilla toi mahtavaa lisäpontta muutenkin jo herkulliseen lihaan.

Loistolounas ja näin hyvässä seurassa teki tästä erittäin miellyttävän kokemuksen ja suosittelenkin käymään testaamassa, et varmasti pety. Ainakin jos tällaista perinteisempää keittiötä on hakemassa.

Sisustus huokuu vanhan ajan tunnelmaa, mutta kuitenkin sopivasti päivitettynä. Taustalla soiva rauhallinen musiikki toi ruokailuun mukavan seesteisen tunnelman tällaisena sateisena päivänä. Asiakaspalvelukin oli erittäin tasokasta, salityöskentely oli herrasmiesmäistä ja silti sopivan lupsakkaa. Tarinaa irtosi niin ravintolan historiasta, vieraista kuin myös annoksista. Arvostan.

Kasvissyöjillekin oli esim. chevresalaattia, jos juusto passaa (haittaakse). Lasten kanssa voisi hyvinkin tulla vaikka joskus perheen kera syömään, tällaiset perinteiset annokset toimivat aina ja kaikille, syöttötuolikin löytyy, jos on niin pieniä peesissä.

URL www.ravintolakuu.fi
Puhelin 09-27090973
Osoite Töölönkatu 27, Helsinki

Gastro Cafe Kallio

Merimies on erimies ja tänään oli erikoispäivä (very special, only for you my friend), joka sai vanhat natisevat luut liikkeelle kohti Kallion kultaisia kukkuloita. Eli Karhupuiston nurkille sporalla ja toiveikkaana ravintolan kulmille jos sieltä vaikka tällä kertaa saisi jotain ruokaakin.

Kallion kirjasto näytti olevan rempassa ja Porthanin kadulle oli ilmestynyt joku New Day Salat -rafla, onko siitä tosiaan näin kauan kuin kävin viimeksi vai onko edelliset reissut menneet liian sumussa? Kirjasto tosin näyttää menneen ihan hetki sitten vasta työn alle.

An excellent lunch at this French bistro-like restaurant, close to the famous Karhupuisto. The food had a rustic honesty to it and the no-nonsense decor along with Bob Dylan’s music made for a lovely experience.

Be sure to visit also Kolmon3n, Sandro and IPI Kulmakuppila.

Eli tällainen ranskalaishenkinen bistro-tyylinen rafla, jossa nyt ainakin taas hetken lounaitakin (on ollut vähän vaihtelevasti auki päivällä). Tänään oli tarjolla: Kampelarullia ja piparjuuri-dijon hollandaisea höyrytetyllä perunalla (13e), pate en croute frisée salaatilla & pekonia ja uppomuna (12,50e), syyskasvis-ragout pistou-kastikkeella (12e). Alkuun oli soppaa: sipulikeittoa sekä maalaisleipää & voita. Itselle osui tuo pate taikinakuoressa.

Soppakanuunan kupeessa olleet peltilautaset toivat erinomaisen (mutta jo suljetun) Soupin mieleeni ja hymyilin kun kolistelin lautasta lusikallani sopan syömisen lomassa. Sipulikeitto oli ihan jees, vähän ehkä ohut maku sipulien osalta, joten timjami tms pääsi hallitsemaan snadisti liikaa. Mutta lämmin soppa toimii aina aloitukseksi. Sivuun napattu leipä oli miellyttävän sitkoista ja toimi kivasti keiton kaverina.

Pääruoka saapui ennen kuin olin saanut kahmittua edes puolet sopasta naamaan. Metalliselle ellipsille muotoiltu annos oli houkuttelevan oloinen. Tässä oli sopivan rustiikkinen meno ja meininki, pate koostui isoista lihanpaloista ja jostain metsäsienistä. Sienetkin maistuivat minulle kaikista traumoista huolimatta ja tämä pääkomponentti lautasella hurmasi niin rohkealla maulla kuin ronskilla otteellaankin.

Rapsakaksi maustetut pekoninviipaleet antoivat hieman tekstuuria annokseen. Alun jälkeen siirryin uppomunan kimppuun ja sieltä valahtikin munan salaattipedille ihanan kirkas ja täyteläinen keltuainen. Yksinkertainen friseesalaatti oli saanut kevyen sinappikastikehunnun ja yhdessä nämä kaikki muodostivat upean kokonaisuuden.

Sisustus noudatti samaa konstailematonta linjaa ja tässä tulikin vähän sellainen olo kuin olisi istunut Pariisin bistrossa. Tosin seinillä ei ollut turhia krumeluureja, kunhan muutama mustavalkoinen sarjakuva kehyksissään.

Taustalla soi Bob Dylanin Like a rolling stone kun vetelin viimeiset pekonin rippeet suuhuni, tämä oli oikein onnistunut lounas.

Ps. Viikonlopun Vihreä Holvi -reissun yhteydessä (herra K. täytti vuosia) havaitsin Kokoron häviämisen Alppilan nurkilta. Hätä ei kuitenkaan ole tämän näköinen, sillä ilmeisesti uusi ja isompi tila on löytynyt jo jonkun aikaa sitten.

URL www.gastrocafe.fi
Puhelin 050-3090612
Osoite Fleminginkatu 7, Helsinki

La Cantine

Mikäköhän mulle oikein tuli, kun oli pakko uhmata tuulta ja tuiskua matkalla kaukaiseen Munkkiniemeen. Toki tunneleita pitkin taas porauduin Sokoksen eteen, sporapysäkin lipan alle piiloon, ränkylä sateenvarjo suojanani. Eikä siellä nyt niin paljon satanut, mutta kun on sokerista tehty toimistohiiri, niin ei pysty, ei kykene. Eli nelosen kyydissä kohti suurta tuntematonta. Matkalla mukaan tuli melkoisen monta natiaisjoukkiota, miksiköhän he kaikki olivat matkalla tuohon suuntaan. Vai oliko kyseessä paluuliikenne ekskursiolta ytimeen? Niin paljon kysymyksiä, niin vähän ymmärrystä. Perillä oli vastassa joku jännittävä kuvaaminen, jossa oli jotain etäisesti tuttuja näyttelijöitä (kuvataanko täälläpäin jotain Salattuja Elämiä? Onko sitä sarjaa enää edes olemassa? No onhan se näköjään, kauan toikin on pyörinyt?) ja kameraryhmä ja kaikkee.

Koneen talo näytti kovin erilaiselta kuin muistin edellisestä elämästäni, muistaakseni täällä on joskus joku LAN-party pidetty, silloin kun verkot ja erityisesti intterwäbi oli äärimmäisen harvinaista herkkua. Muistan edelleenkin kun ensimmäisen kerran (ei täällä, vaan kaverin faijan toimistolla) päästiin jollain SGI:n työjuhdalla pyörittelemään Mosaicin ekoja versioita. Olihan toki Gopher jo jossain määrin tuttu, mutta se graafinen liittymä netissä sijaitseviin (harvoihin) saitteihin oli todella päräyttävä kokemus.

Suurin piirtein samalla tasolla kun ensimmäistä kertaa alkoi selailemaan Usenetin uutisryhmiä VT220 (tms) päätteellä, tai kun ekaa kertaa teki tracert:n Etelämantereella sijainneeseen koneeseen (yhteys oli muistaakseni hommattu alussa MITSin kautta ja kuka muistaa Fast Linen tai The Watchtowerin?). Oi niitä aikoja, muistaakseni Munkkiniemen koululla oli myös yhdet tai kahdet copypartyt, joissa väännettiin introja ja outroja. On tääkin, silloin jossain BBS:ssä jauhoi jotain outoa l337$p33kiä ja nyt mä horinoin tänne jotain vanhoja muistoja (mitä on yllättävän kiva muistella näin “ääneen” ja erityisesti lueskella myöhemmin). No joo, mutta se lounas!

A charming little piece of France in Munkkiniemi, this bistro served me a delightful light lunch of a rainbow trout mousse. The atmosphere had that je ne sais quoi.

Other wonderfully frenchy restaurants in Helsinki are Paulette, Lumière and Patisserie Teemu & Markus.

Eli kyseessä on IBM:n talon varjossa sijaitseva ranskalainen bistro-tyyppinen systeemi. Tarjolla on päivittäin vaihtuva lounasannos sekä ilmeisesti jotain vakkari salaatteja. Tänään oli tarjolla: Kirjolohi mousse sahramikastikkeella ja riisillä (10,20e) sekä caesar-salaatti (10e kanalla tai vuohenjuustolla ja 13e katkiksilla). Näiden lisäksi oli jälkkäreitä (5,50e): Mansikka-juustokakku, vadelmapiirakka sekä tupla-suklaakakku. Itse otin tuon kalan. Tilaus ja maksu hoidettiin tullessa tiskille. Vesi ja aseet löytyvät tiskiltä, mutta ainakin minulle ne tuotiin pöytään leipälautasen (tätä näytti saavan pyytämällä lisää) kanssa.

Alkuun nakerrettu leipä oli oikein hyvää, hieno sitko, hyvä maku ja rouskuvan rapsakka kuori. Tätä oli kiva murtaa ja napostella, samalla kun odotteli varsinaisen ruoan saapumista.

Itse pääannos tulikin kohtuullisen nopeasti ja oli oikein hyvän näköinen setti. Kala oli herkullista ja yllätti hieman, kun en yleensä tällaisesta muussatusta kalasta ole niin järin innostunut. Mutta hyvin maustettua, ihanan ilmavaa ja sopivan kevyttä näin lounaaksi. Sahramiskastike jäi jotenkin omalta osalta mysteeriksi, sen verran hentoa makua löytyi. Ja jotenkin tuollainen basmatiriisi tässä kontekstissa alkoi tökkiä itselle, en tiedä mikä siinä on (tykkään kuitenkin nepalilaisesta safkasta tosi paljon), mutta tällainen vähän ohuempi kastike ja se riisi muodostavat sen kaltaisen tekstuurin, ettei vaan uppoa.

Tulee mieleen ne oudot saksalaiset jälkkärit, missä on riisiä ja jogurttia. Brrh. Kala oli siis hyvää ja lautaselta löytyi myös kevyt vihreä salaatti jonka kastike oli aivan hurmaavan herkullista. Eli kokonaisuutena ihan onnistunut lounas ja mukava tällainen vähän kevyempi setti (tosin teen tällä hetkellä niin pitkiä päiviä, että pitää tukea tätä jollain isommilla snackseillä, ennenkuin raahautuu pimeän tullen himaan). Ja se tunnelma!

Sisustus on kepeän valoisa ja sopivan ranskalaisen oloinen kivoilla tauluilla koristeltu sekä muutenkin oikein viihtyisän oloinen. Rauhallinen, konseptiin sopiva musiikki taustalla ja ulkomaan kielellä kirjoitettu menu seinällä saivat mielen lentämään Pariisin sateisiin katuihin ja siihen trenssiin minkä ostin teini-ikäisenä Marché aux Puces de St-Ouen -kirpparilta. Tässä oli oikein mukava istuskella ja mussuttaa kalapullaa sen kivan leivän kanssa. Tänne kannattaa tulla jo ihan fiiliksen takia, ehkä joku aistikas lasi viiniä ja hyvä keskustelukumppani messiin.

Asiakaspalvelu oli ystävällistä ja sujuvaa. Kasvissyöjälle oli se vuohenjuustosalaatti (miten muuten caesar-salaatti ja vuohenjuustosalaatti oikein mätsää?) jos se juusto ei haittaa (haittaks..). Lasten kanssa tänne voisi tulla vetämään vaikka jotkus kakut tms kahvilameininkiä, tilaa löytyy ja pienimmille on luettavaakin yms.

Ps. Ohi kiitäessäni huomasin, että Careliaan on tullut lounastarjoilukin. Ja uuh, kun toi Flown ravintolatarjonta näyttää hyvältä.

URL www.lacantine.fi
Puhelin 09-499901
Osoite Laajalahdentie 17, Helsinki