Tag: pihvi

Casa Mare

Pakkasukko puhalteli poskiini kun uskaltauduin ulos porttikongista. Auto oli jätetty huoltoon jo ennen aamun hämärää, joten työpäivä tulisi olemaan lyhyt ja kallis. R oli jahtaamassa lumisadetta ja kappasi minut mukaansa lievään luisuun Larun rantoja kohti.

Meillä oli täys hööki päällä kun kaarsimme parkkiin uuden thaikkupaikan eteen, vastapäätä kohdetta. Silmiini osui onnellisten tuntien kyltti, joka toivotti minut tervetulleeksi tulevaisuuteen. Korvissani kajahti soimaan Arpinaaman zeppelin-kohtauksen musiikki, mutta nyt ei ollut jubileen aika, vaan ruokailun.

A pretty good Italian-ish restaurant with a nice home cooked buffet lunch and optional pizzas and burgers with a neighborhood restaurant atmosphere.

Other restaurants in Lauttasaari are Borneo, Blue Peter and Lumbini.

Lauttasaaren ravintolakööri alkaa olla melko viimeistelty omalta osalta, mutta tämä paikka on hengaillut listalla jo pidempään ja nyt oli sopiva hetki tällaiselle kotiruokabuffalle.

Ravintola on aavistuksen saapasmaahan kallellaan, mutta laareista löytyy niin kotoisia kuin eksoottisia makujakin. Lounaaksi löytyy salaatti ja keitto (9,30e) sekä näiden kaveriksi lämmintä ruokaa buffasta (10,30e).

Tänään tarjolla oli: Kasvisgulassia, riistakäristystä perunamuusilla ja puolukkahillolla, thai-currykalapataa ja jasminriisiä, punajuuripihvejä tms, puolikas (toim. huom.) Dallaspulla, salaattibaari (salaattisekoitus, tomaatti, kurkku, pastasalaatti oliiveilla, marinoituja vihreitä oliiveja, ituja, pepperonichilejä, yms), leipää (tummaa, vaaleaa ja näkkäriä) sekä margista + tuorejuustolevitettä.

Listalta löytyy myös salaatti+sopan viereen lautasannoksia pizzasta (10,80e) kalaan (19,90e, tänään oli siikaa) sekä pippuripihviin (27e/35e). Otettiin molemmat tuo buffa, tilaus ja maksu hoidetaan tullessa tiskille. Kassan vierestä löytyy vesihanat ja muut rensselit löytyy patojen äärestä.

Lämmin keitto toimii aina ruokahalun herättäjänä ja minä tykkäsin tästä, kun tomaattiset keitot muutenkin ovat lähellä sydäntäni. R totesi sopan maistuvan pizzalle ja kun tarkistin, niin joo, aika sillä sektorilla tosiaan liikuttiin. Mikä ei sinänsä ole mitenkään huono, varsinkin kun siihen heitti sekaan vähän smetanaa.

Salaattibaarin antimet olivat aika perusmeininkiä, vähän tuollaista purkkikamaa ja huonosti leikattuja tomaatteja (kyllä se kanta pitää leikkaa pois). Ehkä se soppa + salaatti ei ole paras vaihtoehto täällä?

Lämpimät ruoat vakuuttivat. Itse oli pakko heittää kaikki yhtä aikaa lautaselle, kuinkas muuten. Viikonlopusta (vai viime perjantaista? Ei ollut virallisella lounaslistalla eriteltynä, joten jotain jäämistöä) ylijäänyt punajuuripihvi oli mukavasti maustettu ja jämäkällä tekstuurilla varustettu lätyskä.

Kiva bonusruoka ja sopi sen muhevan muussin kanssa hyvin yhteen. Kuten myös se mehukas käristyskin, joka oli erittäin hyvä versio tästä perisuomalaisesta sapuskasta ja yllättävän hyvä lämpöhauteesta nostetuksi. Riisi oli ihan ook, mutta sen päälle kasattu kalacurry oli ihanan rohkeasti maustettu, löytyi chilin potkua ja makua enemmän kuin olisi kuvitellut.

Käristyksen kanssa curry muodosti mielenkiintoisen konklaavin. Viis niistä alkusafkoista, nämä lämpimät ruoathan olivat oikein mainioita ja näissä oli mielestämme vähän enemmän ajatusta kuin normibuffassa. Kannattaa käydä, varsinkin jos näillä nurkilla notkuu.

Loppuun heitettiin päiväkahvit pullalla, josta R jaksoi mutista, kun sai vain puolikkaan (listalla luvattiin pieni, joka on ilmeisesti eri kuin puolikas). Pulla oli hyvää, tykkään Dallapullan vanilijaisuudesta (muistatteko kun nämä ilmestyivät ekaa kertaa markkinoille), kun taas R diggailee Texaspullan kanelista.

Molemmat hyviä, varsinkin näin kahvin kera. Ja ihan hyvä se puolikaskin oli, kyllä tuollainen jälkkäri passaa, varsinkin näin maanantaisin.

Sisustus on vähän tälleen retro, mutta toimiva. Kortteliravintola hyvässä hengessä, palvelu oli nopeaa ja asiallista. Kasvissyöjälle oli sienirisottoa ja tietty se salaatti+soppa.

Ps. Häntäluu alkaa olla jo parempi, vaikka pitkään istuminen ei vieläkään houkuttele. On toi kyllä ikävä vaiva, onneksi tuntuu parantuvan. Saa miettimään, että minkälaista elämä olisi jos sieltä puskisikin häntä. Vähän niinkuin niillä mangusteilla, jotka kurkkivat preeria-aukoistaan (vai missä ne asuu).

Pps. Männäviikolla tuli maistettua mäkkärin vegaanibursaa, vähän sellainen hajoava pihvi, mutta ihan kohtuuhyvä. Kiva että on tarjolla, tosin meneekö vegaanit tosiaan Mickey D:hen safkaamaan? Muistan yhdenkin punkkarilauman jotka hermostuivat meille kun kaveriporukan kanssa kävimme tiedustelemassa eräänä vappuyönä lähimmän auki olevan McDonald’sin sijaintia. Jotain meat is murder -keskustelua siinä viriteltiin hetki, kunnes tiemme erkanivat.

URL www.ravintolacasamare.com
Puhelin 020-7424260
Osoite Gyldenintie 6, Helsinki

Lasipalatsi (2. kerta)

Aamupäivä meni kuin siivillä, mutta kun presikset ja kaaviot oli kasassa, niin piti hiihtää ruokapatojen ääreen. Pienen säädön jälkeen sain R:n peesiin ja lähdettiin käsi kädessä autiotaloon, tai siis suljetun Buongiorno-kahvilan oven luokse.

Tämähän oli säpissä, lyijärillä raapustettu hätäinen lappu antoi jotain selityksiä, mitkä olisi tietysti ollut hyvä pistää myös Facebookiin, kun sellainen kuitenkin on. Ihan sama, jäi R-listalle ja valitsin sen ainoan toisen vaihtoehdon (Nokka ja Parrilla Española aukeavat vasta 11:30, Oran lounas on vain perjantaisin, Skattan kasino on remontissa ja loput on “muualla”), eli Lasipalatsin.

Classical dishes in an elegant environment, this restaurant has a swinging style but the lunch was not up to par.

Some of the other restaurants in Helsinki offering the classics are Kuu, Lehtovaara and Kosmos.

Tämä klasarihan on toki jo kokeiltu, mutta ei remontin jälkeen ja R luuli, että oltiin käyty, mutta se oli Cafe Lasipalatsi. Nyt mentiin yläkertaan hifistelemään, mikä olikin oikein loistava vaihtoehto, kun päästiin samalla jutun juureen kiinni.

Paikkahan on ollut tässä melkoisen pitkään jo toiminnassa ja tarjoilee melko klassista suomalaista safkaa, niin liikelounaan (35e) kuin yksittäisten annostenkin muodossa.

Á la cartelta löytyvät niin vorscmack (13e / 18e) kuin tartarit (14,50e) sekä tällä hetkellä voimassa oleva bliniviikkokin. Liikelounas käsitti tänään: Kasvisborssikeittoa ja smetanaa, ylikypsää häränrintaa ja skånenperuna sekä loppuun rommibaba. Otettiin koko setti molemmat. Tilaus ja maksu hoidettiin luonnollisestikin pöydässä.

Eka pöytään tuli leipäkori (hyvä) ja nämä leivät olivat erittäin herkullisia. Maalaisleivän kuori rasahti kivasti hampaissa ja sitkon joustama sisus oli oikein makoisa.

Tumma leipä oli saanut jotain siemeniä sun muita sattumia mukaansa ja ne sopivat tähän mahtavasti. Voi oli hyvää, mutta voisihan sen tässä hintakategoriassa jo vaahdottaakin.

Alkusoppa oli lounaan kohokohta, vaikka en punajuuresta juuri välitäkään. Kirpsakka etikka sopi hienoksi leikattujen punajuurisuikaleiden kanssa ja smetanahan puhaltaa tähän kolminaisuuteen pyhän hengen. Erinomainen startti.

Pääruoka saapui korrektisti lämmitetyllä lautasella ja oli kauniisti sille aseteltu. Muutama uunijuures oli viety juuri oikeaan kypsyyteen, tuoden vienoa makeutta kuitenkin jääden keskeltä hieman napakaksi.

Skånen perunat olivat herkullisia ja täyteläisen kermaisia, mikä olikin hyvä, koska se liha kaipasi kovasti kostuketta. Ylikypsä lehmä oli prässätty ja lämmitetty uudelleen, jolla oli saatu liha melkoisen kuivakkaaksi ja sen näin myös yllättävän napakaksi.

Snadisti tuli Ylivieskan Pikkuveli-reissu mieleen ja se ei ole hyvä assosiaatio tässä tapauksessa (poika kyllä edelleen jaksaa muistuttaa hänen herkullisesta hampurilaisesta, mutta oma pihvi ei ollut mikään paras), vaikka Ylivieska muuten onkin oikein mainio kohde visiitille.

Liha oli kuitenkin hyvin maustettua ja perunat sekä paistoliemi tekivät kokonaisuudesta ihan passelin, mutta olisin odottanut kovempaa tasoa.

Jälkkäri menikin sitten ihan penkin alle. Tai no jätski oli tosi hyvää, mutta se vähän liian jännän näköinen tatti törröttämässä lautasella yksinäisen, kylmän pallon vieressä oli jäänyt kallan kauneuskisoissa häntäpäille.

Ja ei se makukaan onnistunut hurmaamaan, ehkä harjoituksen puutetta, mutta se makean ja oudon mausteisen (ehkä tämä oli sitä rommia, alkoholi ei kyllä maistunut, mikä on toki positiivinen asia) twistin sekä hieman liian pehmeän ja kostean taikinen kombinaatio sai aikaiseksi sellaisen kokonaisuuden, että Fazerin siniset veivät voiton. Rommitatit saivat jäädä rauhaan.

Sisustus on tehty taitavasti, tavoittaen entisen tunnelman, mutta laadukkaan näköisesti. Ainoa mikä jäi vaivaamaan, oli se, että itsellä ainakin oli remontoimaton tuoli, joka heilui allani koko ruokailun ajan. Olisin vaihtanut tuolia, mutta kun se häntä on vielä kipeä, niin en jaksanut lähteä nousemaan.

Oi tätä kärsimystä mikä minun elämästäni on tullut. Heiluvia tuoleja ja kaikkee. Asiakaspalvelu oli kohteliaan tasokasta ja sujuvaa, tänne voi ympäristön ja yleisen kokemuksen puolesta sopia liikelounaan, näkymätkin ovat hienot, mutta minun mielestäni ruoka on parempaa esim. läheisessä Kosmoksessa.

Ps. 50 parasta ravintolaa -lista on näemmä tulossa. Mielenkiintoista nähdä mitä sinne on laitettu.

Pps. Vegaanihaaste bongattu!

URL www.ravintolalasipalatsi.fi
Puhelin 020-7424290
Osoite Mannerheimintie 22-24, Helsinki

Gastro Cafe Nosturi

Viikko lähti käyntiin kuin vasta öljytty aggregaatti, kun R tuli lounaalle ja vaihtoehtojakin tuntui pursuavan yllättävän paljon. Mashirossa on ilmeisesti vihdoinkin robottisushia, Otskiin on ilmestynyt Fat Lizard ja muitakin olisi. Mutta voiton veti Elmun Baariin “avattu” (tai miten tätä luonnehtisi, lounastahan täältä on saanut ennenkin, mutta eri vetäjien puolesta) Gastro Cafe Nosturi, joka teki mieli jakaa rakkaan kanssa, koska Gastro Cafe Kallio oli hurmaava kokemus ja oletin, että ruoka olisi ainakin hyvää.

Kaahasimme autolla mestoille, mutta vaikka lounas alkoikin tänään, niin nyt ei kyllä päässyt ekoille sijoille, sen verran oli nälkäistä raksamiestä edessä. Ja hyvä niin, ravintola on yleensä mainio jos se pursuaa lounasajan alussa huomioliivejä.

Rock’n’roll for the soul and tasty bistro food for the body at this buffet lunch in the bar of Nosturi venue. The Wiener Schnitzel I had was ample to the point of bulkiness, but everything on the plate was so good that I cleaned it down to the last morsel.

The dockyard area has many other restaurants, such as Fulbari, Shubha Kamana and Il Bucatino.

Lounaaksi on tarjolla salaattibaari, keitto sekä joko buffa-muotoinen lämmin ruoka (10,30e) tai lautasannos. Tänään laareista löytyi: Kuohkeaa mustajuurikeittoa & mustia sesamin siemeniä, kasviskorma & raparperi-chutney, kaalikääryleet ja puolukka survosta & muusia, salaattibaari (salaattisekoitus, tomaattia, kurkkua, kikherneitä, marinoituja oliiveja, coleslaw-henkinen systeemi ja siemeniä etc) sekä oman leipomon leipää + voita.

Lautasannoksista löytyi: Nosturi-burger eli charolaishärkää Runnilta, Wyke’s cheddaria, Gastro Cafen sämpylä, käsin pilkotut rosamunda-ranskalaiset, salaattia, tomaattia ja Mikun majoneesia (13,50e) sekä Wiener schnitzel anjovisvoilla, muusilla ja kaalipikkelillä (11,80e). R otti buffan, joten pääsin sikailemaan schnitzelin muodossa. Tilaus ja maksu hoidetaan baaritiskille tullessa. Lautasannokset tuodaan pöytään.

Alkuun piti ottaa vähän soppaa lämmikkeeksi ja kyllä oli hyvä mustajuurisose, samettista ja erinomaisesti maustettua. Siemeniäkin tuli roiskittua vähän turhan paljon mukaan, mutta kuka näitä laskee. Salaattibaari oli sekin tavallista parempi, vihreä salaattisekoituskin toimi upeasti valmiiksi duunatun kastikkeen avittamana. Tomaatit, kurkut sekä kikherneetkin olivat saaneet pienen dressingin ja kokonaisuus pelitti todella hyvin. Kaaliraaste oli pirtsakkan rapsakka. Ja leipään oli saatu rouhea kuori, hieno sitko ja upea maku. Maittava aloitus!

R kävi hakemassa kääryleet ja vegekorman, joita pääsin molempia maistamaan pienet nokareet. Hyviä olivat, näidenkin kanssa olisi ollut erittäin tyytyväinen tähän lounaaseen. Kormaankin oli saatu kunnolla makua ja se chutney toimi upeasti samalla haarukalla. R piti myös molemmista, kaalikääryleiden massan muoto yllätti hänet, oli odottanut ehkä hieman erilaista muotoa, itselle nämä näyttäytyivät aika saman oloisina kuin olin kuvitellutkin, mutta toisaalta en ole mikään kaalikääryle aficionado.

Pääruokaa sai odottaa hetken, mutta kyllä sekin tuli ihan kohtuullisessa vauhdissa, jono meidän edellä oli kuitenkin melkoinen. Annos oli aivan tajuton, leikkelekin oli sen verran paksu, että jäi muut vastaavat jälkeen. Mutta liha oli keitetty hyvin, mureaa ja mehukasta. Leivitys oli rapsakkaa, vaikka siitä pinnalta irtosikin aika helposti, valtavan maustevoijöötin löystyttämänä.

Leikkele oli herkullinen ja mallikelpoinen suoritus tällaisesta, muussi oli omaan makuun sopivan silkkistä ja ilmavaa. Keskelle pyreepinoa oli onnistuttu kaivamaan Masi-sarjakuvistakin tuttu kraatteri, johon oli dumpattu vielä lisää voita, jos annos tuntui liian kevyeltä.

Viereen oli vielä tujautettu snadisti jäisiä puolukoita, joita oli ehkä makeutettu, mutta toivat kuitenkin kaivattua kirpsakkuuttaa muuten niin kovin täyteläiseen annoskokonaisuuteen. Oli myös kuppi hyvin etikkaista kaali-yms-raastetta (jokseenkin samaa kuin salaattipöydän antimissa), joka leikkasi myös hyvin metallin raskasta annosta.

Ei tämä kuitenkaan liian heviltä tuntunut ja kaikki lautaselle päätynyt oli niin herkullista, että piti vielä leivänkannilkallakin pyyhkiä rippeitä rasvan kyllästämien huulieni väliin. Ihana viikon aloitus, vaikka ehkä tämä nyt ei ihan täysin osunut siihen tyypilliseen tammikuun vegaanihaasteeseen.

Huomenna yritän kurraa (hmm.. yritin löytää tälle sanalle merkitystä, mutta ilmeisesti lähin mitä on, on maidon “kermoamista” ja “ruoan parhaiden palojen valitseminen” Savosta ja Karjalasta yms tarkoittava kurrata, mutta itse olen tätä käyttänyt aina siihen kun joku pitää käsin “nyppiä” kasaan, niinkuin tehdään vaikka lasten potkuhousuille, kun niitä pitää silleen kasata, että saa vedettyä helpommin jalkaan, olenko käyttänyt jotain lapsuuden sanaa väärin, ainakaan Google ei tunne käyttämääni muotoa. Noh, ihan sama, käytän sitä jatkossakin, mutta kiinnostavaa!) takas, mutta käykää täällä ja käykää myös siellä Gastro Cafe Kalliossa. Molemat ovat loistavia paikkoja.

Sisustus on samanlainen kuin ennenkin, mustat seinät joillain oudoilla kuvioilla koristeltuna, kyseessä on kuitenkin kovassa kulutuksessa oleva tila, jonka pääasiallinen käyttötarkoitus on päihtyä kovaäänisen musiikin ja hämyisen valoshown saattelemana, joten yksityiskohtiin keskittyminen ja helposti hajoavien krumeluurien runsas viljely ei ole järkevää.

Ihan siisti tämä mesta kuitenkin oli ja ulkona olevat meren tyrskyjen ruostuttamat satama-alueen rujot rakkineet antoivat jylhän kulissin keskipäivän ruokailulle. Taustalla soi rauhallinen rokki ja ulkona aurinko väritti pilvetöntä taivasta.

Kasvissyöjälle löytyi suoraan buffasta vaihtoehto, mutta Facebookissa oli kommenttia, että vegaanit huomioidaan keittiöstä saatavalla annoksella. Lasten kanssa ei välttämättä tulisi tänne lähdettyä, enemmän aikuiseen makuun. Hyvää alkanutta viikkoa!

Ps. Wut! Konepajahalli on täynnä työmiehiä, eikä edes lounaalla!12 Yritin viedä R:n katsomaan ruosteisia koneita (long story), mutta täällähän oli ovet säpessä ja pihalla kaivureita rouhimassa seiniä matalaksi. Tänhän piti olla uusi Kaapeli, mitä tapahtui? Miksei mulle kerrottu? Coconut Street alkaa kohta olemaan eniten paikkaa vaihtanut ravintola jos se näin usein joutuu siirtymään. Ilmeisesti meinaavat kuitenkin jatkaa.

URL www.elmunbaari.fi
Puhelin 09-42893006
Osoite Telakkakatu 8, Helsinki