Vika päivä tuli puristettua ajateltua nopeammin ja kylpyäkään ei ollut tiedossa väsyneille jaloilleni (yritä itse kikkailla yleisön edessä kolme päivää putkeen), joten piti kehitellä jotain juna-aseman lähimaastossa sopivaa tekemistä. Nälkä alkoi jo kurnimaan suolistossa eikä steissillä ollut muuta kuin yksi intialainen, jossa olin joskus kauan (kauan kauan) sitten vetänyt yhden bissen. Rafla oli laajentunut aseman halliin sitten viime näkemän ja listakin vaikutti ihan mielenkiintoiselta, ei muuta kuin inessiiviin ja tilailemaan.
A good Indian restaurant located at the Jyväskylä train station, the food was tasty, but the prices a tad steep.
Other restaurants I have visited in Jyväskylä are Pöllöwaari and Base Camp.
Tämä intialainen oli päättänyt sitten jyvittää hommat niin, että Naan-leipä (2,50e normi ja 3e valkosipulilla) ei kuulunut hintaan, kuten ei myöskään raita (3e). Tilasin ne kuitenkin sivuun ja otin Mutton Chilin (18e), eli (üllatus!) tulisen lammasannoksen.
Sivuun olisi tullut basmatia, mutta tarjolla oli myös jännittävän kuuloista Bombayn perunaa (+2e), johon sitten päädyin. Tilaus ja maksu hoidettiin pöydässä.
Kyllähän sitä ruokaa sieltä sitten tulikin, aloitin sillä perunalla, joka oli aika hyvää, kivan mausteista ja sopivan kypsyistä. Vähän tällainen Patatas Bravas intianmaalta, mutta mielestäni ne perunat kaipailivat vähän paistopintaa.
Naan-leipä oli jännästi lohkoina, olikohan tullut ihan oikeasta Naan-uunista vai nykerretty toisin? Iso valkosipulihitti kuitenkin toimi kuin häkä ja tällä oli tosi kiva dippailla sitä raikasta raitaa.
Lammas oli murisevan mehukasta ja kastike kohtuullisen mausteista, tulisuus oli ehkä hintsumpi kuin mitä listalta katsottuna kuvitelin, mutta toimi tähän mielentilaan oikein hyvin.
Ja siis näitä ilmeisesti saa tulisemmaksikin pyytämällä, hiki (laiskan syödessä) tässäkin tuli. Teki aika tiukkaa lopetella koko setti, mutta toisaalta aikaa oli tuntikaupalla ennen junan lähtöä.
Siinä oli hyvä syödä todella rauhalliseen tahtiin ja samalla lueskella Comeyn senaatinkuulumisten vaihtamisten etenemistä. Kyllä on jenkkien touhu mennyt jännäksi, melkein kuin jotain tositelkkaria katsoisi.
Sisustus on linjakkaan siisti ja edustaa tällaista modernia intialaista ravintolaa, hyvällä tavalla. Tässä oli oikein mukava istuskella ja katsella jengiä jotka lipuivat junista laitureille, yllättävän viihtyisäksi saatu, vaikka tälleen juna-asemalla ollaankin.
Ja pitää kyllä kehua myös sitä asemaa, kerrankin toimiva ja tyylikkään näköinen, eikä edes kulunut näiden kaikkien vuosien jälkeen. Lämmitti myös sydäntä nähdä vanhoja junavaunuja värikkäinä.
Tämä liikkuvien luolamaalausten levittely on jo vähän harvinaisempaa (vai olenko ihan tippunut kärryiltä?), mutta täällä oli ihan kunnon galleria saatu aikaiseksi.
Asiakaspalvelu oli reippaan sujuvaa ja asiallista. Kasvissyöjälle oli paljon vaihtoehtoja. Lasten kanssa voisi hyvinkin piipahtaa käynnillä, jos olisi matkalla, tilaa on, mikrokin näytti löytyvän pulloille yms.
Ps. Olipas antoisa Jyväskylän reissu, kaikesta koti-ikävästi huolimatta. Stoge jyskyttää nytkin minua etelää kohti ja mitä lähemmäksi tulen, sitä enemmän sataa, Suomen kesä <3. Ja jumalauta (pardon my french) mikä fläsäri tuli Riksun pysäkiltä ja niistä kaikista kerroista kun lomilta palattiin kassulle. Huh huh.
URL | www.ravintolashalimar.fi |
Puhelin | 014-665088 |
Osoite | Hannikaisenkatu 20, Jyväskylä |