Royal Peacock

Eilisen sekoilupäivän jälkeen oli piristävää aloittaa aamu taas kunnon juoksusessiolla ja nyt alkaa homma sujua jo melko smoothisti, muistin laittaa pinnitkin tukkaan ennen kaapin pakkausta. Onneksi sain tälle päivälle varattua hiusten poiston, ettei tarvi enää niiden kanssa puljata. Meni jo kolme pinniä, että sai kuontalon pysymään juoksun aikana poissa silmistä.

Ohikiitävän hetken ehdin jo miettiä sellaista cholo-hiusverkkoa, mutta nyt ongelma tulee hoidettua tälleen perinteisemmällä tavalla. Olisi voinut muuten tulla liikaa kysymyksiä tyylisuunnan muuttumisesta.

An Indian restaurant in a side alley of the Sello shopping mall, the lunch I had was tasty and filling.

Other exotic restaurants in the area are Persian Ravintola, Curry Palace and Kathmandu Palace.

Tänään listalta löytyi: Sag paneer eli fritattua tuorejuustoa ja pinaattia tomaatti-kerma-currykastikkeessa (8,50e), chicken curry eli kanan rintafileitä sipuli-paprika-valkosipuli-currykastikkeessa (8,90e), lamb kofta eli lampaanjauhelihapyöryköitä masalakastikkeessa (9,20e), fish curry eli pangasius fileepaloja soija-paprika-chilikastikkeessa (9,20e), kombo kahdesta edellisestä (10,30e) sekä lamb tikka eli yrtti-jogurtissa marinoidut tandoorissa grillatut lampaan sisäfile-palat tomaattilla ja paprikalla & inkiväärillä (13,90e).

Alkuun on salaattibaari: Salaattisekoitus, vihreitä oliiveja, marinoitu kaaliraaste, tomaattia, kurkkua ja salaatti- sekä chilikastiketta. Itse otin kombon kalasta ja lampaasta. Tilaus hoidettiin pöydässä ja maksu tiskille.

Alkusalaatti oli hyvä, tuoreet kamat ja hyvä marinadi kaaleissa, tosin itse tulee käytettyä tällaiseen enemmän etikkaa. Hapon puutetta paikkasi hedelmäisen raikas, vihreä chilikastike, jota oli pakko ottaa vielä lisää pääruoan sivuun.

Pääruoka tulikin melkoisen nopeasti, toki rafla oli aika tyhjä sillä hetkellä, mut silti. Lammas oli herkullista, pullat oli onnistuttu pitämään mehukkaina ja rakenteeltaan pehmeän ilmavina. Tähän kun liitti sitä chilisoossia, niin kyllä lähti. Riisi oli hyvin keitettyä ja sopi molempien sörsseleiden kanssa yhteen. Kala-annos oli sekin maittavaa, tosin fisun panerointi oli kostunut epämääräisiksi rannuiksi protskun ympärillä.

Pangasius oli kuitenkin pitänyt rakenteensa ja kokonaisuus pelitti mainiosti. Raita oli ihan jees, ei liian paksua tai ohutta, eikä liian makeaa. Naan-leipä oli erikoisessa muodossa, eli palasina korissa. Biitit oli myös duunattu (uunissa ennen tarjoilua?) niin rapsakoiksi, että suurin osa mureni käsiin. Jotenkin jäi vähän sellainen fiilis, että oli tehty aikaa sitten valmiiksi ja lämmitettiin vaan juuri ennen pöytään tuloa, voin toki olla väärässäkin.

Ihan hyvän makuista leipää sinänsä, mutta form factor ei toiminut yhtä hyvin kuin perinteinen malli. Hyvä lounas, edusti omassa kategoriassaan keskitasoa hieman parempaa settiä.

Sisustus on ööklubimainen, värjättyine ledivaloineen ja kimaltavine seinineen. Tässä oli sellaista omaa jännää charmia, tosin taustalle olisi sopinut joku moderni intialainen ääniraita, nyt ei ainakaan jäänyt mitään muistijälkeä moisesta. Onkohan intiassa jotain omaa räppiskeneä? No tottakai on. Ja näin tulikin tämän viikon soittolistat hoidettua. Mutta niin, raflan asiakaspalvelu oli sujuvaa ja ystävällistä. Kasvissyöjälle on näissä aina jotain ja tällä kokemuksella voin kyllä suositella kokeilemaan.

Ps. Now playing: Mumbai Cypher.

URL www.theroyalpeacock.fi
Puhelin 050-4100841
Osoite Leppävaarankatu 3-9 A, Espoo

Mikura Sushi

Sairastelun värittämän viikonlopun jälkeinen aamu alkoi hartaissa merkeissä, kun kaivoin lumen ja jään keskeltä yksisilmäisen ystäväni hänen viimeiselle matkalleen. Täytyy vielä jotenkin käsitellä tilanne ennen lopun alkua, kun hyvästelen hänet kuin Frodon, matkalle Valinoriin.

Kaiken tämän synkkyyden keskellä yritin sulatella niitä lakuja mitä tuli vedettyä kaksin käsin eilen (porttiteoria, aloitin Dracula-salmiakeilla ja sit repes), eikä jotenkin tehnyt mieli mitään lounasta. Mutta jos ei syö päivällä mitään niin se kostautuu karkkeina illalla. Karkkikostajaa[tm] vältelläkseni päätin ottaa jotain kevyttä ja jotenkin sushi tuli mieleeni varteenotettavana vaihtoehtona.

Suurin osa mestoista on vaan koluttu, mutta onneksi Alppilan torin kupeesta löytyi pari käymätöntä kohdetta (aina pitää olla backup, jos eka failaa/on kiinni/suljettu/here be dragons). Spora alle ja Karhupuiston nurkilta kävellen, että tulee askeleet täyteen. Pipo vaan jäi aamuhäröilyssä himaan, joten meinasi pää jäätyä arktisissa olosuhteissa. Lumen tamppauksen ohessa tulin havainneeksi, että Tam Tam on hävinnyt Viipurinkadulta.

A generic sushi restaurant close to the Linnanmäki amusement park, the sushi was not the best, though not the worst either.

There are plenty of places in Helsinki for sushi, such as Tokyo55, Kokoro and Sushi wa.gocoro.

Sushia siis ja lautasannoksina, lounastarjouksena oli 10 kpl (8,50e), 12 kpl (10e) sekä 14 kpl (12e) setit sekä misoa tykistä. Otin sen isoimman, jossa oli: kaksi lohimakia, kaksi california makia, kaksi kappa makia, kolme lohi nigiriä, kaksi ebi nigiriä, yksi inari, yksi lohi gungan (sic) sekä yksi surimi nigiri. Loppuun oli kahvia. Tilaus hoidettiin pöydässä, maksu kassalle.

Kävin noukkimassa kulhon soppaa, jota sai modattua ruohosipulilla ja/tai norilla. Miso oi ihan jees, tofu oli vielä kokonaisina palasina ja liemi oli miellyttävän lämmintä, otsaankin alkoi palautua tunto. Mutta ei tätä kauaa ehtinyt hörppiä.

Pääruoka tuli meinaa ihan heti, tätä ei to(u)dellakaan tehty erikseen, kukaan ei nysvää alle kahteen minuuttiin tätä settiä, vaikka kuinka olisi harjoitellut. Mutta mikäs siinä, ei tänne aikaa tultu kuluttamaan, vaan syömään.

Valitettavasti vaan se nopeus tuntui laadussa, koska nämä olivat tällaista keskiverto buffa-meininkiä, aina vähän turhan isosta riisimäärästä siihen snadisti seisseeseen suutuntumaan sushipaloissa. Gunkanin nori oli vielä hieman rapsakkaa, eli se oli ehkä juuri duunattu. Lohi nigireissä oli ihan jees, mutta mikä idis väsätä sake makeja jostain lohihakkeluksesta?

Tai no, mitä mä näitä kyselen, vastaus on lähes aina raha. Mutta ei tosiaan vakuuttanut, vaikka ei tämä siis mitenkään huono ollut. Samalla rahalla vaan saa vähintään saman tasoisen sushibuffan, ei ehkä ihan samoista koordinaateista, mutta silti. Pitää vielä se Kokoron tilalle tullut 2nd Taste käydä tsekkaamassa jossain vaiheessa.

Sisustus oli yllättävän kiva, tällainen tumma ja kiiltävä, muutamilla värikkäämmillä esineillä koristeltuna. Pöydät oli jännästi pultattu kiinni lattiaan, mutta sohvat olivat mukavia.

Ihan siisti ja tällainen tilaihme, kun on näihin neliöihin noin hyvin mahdutettu asiakaspaikat. Kasvissyöjälle ei juuri juttuja löydy näistä, ellei nyt halua itseään kiusata. Lasten kanssa en vaivautuisi, tilaa on naftisti isommalle porukalle.

Ps. Tämä oli sitten rafla #812, että pysyn laskuissa.

URL www.facebook.com/MikuraSushi
Puhelin 044-5931104
Osoite Viipurinkatu 1, Helsinki

Royal Pokhara

Nepalihammasta alkoi jostain syystä kolottamaan, joten kaivelin listan syövereistä sopivan kohteen ja lähdin uusien tapojeni mukaisesti kiemurtelemaan – mahdollisimman erikoista reittiä pitkin – kohti Sokoksen sporapysäkkiä.

Aamun vauhtitatamisessio poltteli vielä kivasti pohkeita ja eilen saapunut Aria 2 (jos otetaan joku lelu käyttöön, niin se on sitten all-in) oli onnekseni täsmälleen samaa mieltä normivaa’an kanssa, joten kovaa mennään ja alamäkeen. Nyt pitää vaan pysyä kovana viikonlopun yli ja jättää karkkilaatikko rauhaan.

Paluumatkalla piti kurvata Oopperan takaa, kun oli pipokin matkassa. Onko kukaan huomannut muuten, että Finlandiatalon marmoriseinät ovat edelleen kunnossa, vai pettävätkö vanhat silmäni? Saiko ne tehtyä jotain taikatemppuja, kun eikös niiden pitänyt jotenkin kupruilla kauheasti heti korjauksen jälkeen?

And another Nepalese restaurant in the sleepy streets of Munkkiniemi, with good, if not spectacular.

Close by you can also find restaurants La Cantine and Veggie.

Tänään viikonpäivän mukaan vaihtuvalla listalla oli: Mixed vegetables eli haudutettua perunaa, kukkakaalia, parsakaalia, vihreitä papuja, herneitä, paprikaa ja sieniä tulisessa ja mausteisessa sipuli-valkosipuli-inkivääri-tomaatti-chilikastikkeessa (9e); sahi paneer eli leipäjuustoa tomaatti-voi-kermakastikkeessa (9e); butter chicken eli yrtti-jogurttimarinoituja ja tandoori-uunissa grillattuja kanafileepaloja tomaatti-voikookos-cashewpähkinä-kermakastikkeessa (9e); lamb karai eli haudutettuja lampaanpaloja kookos-tomaatti-valkosipuli-sipuli-inkivääri-currykastikkeessa (9e); fish curry eli paistettuja haimonnia sinappi-currykastikkeessa (9e); combo kahdesta edellisestä (10e) sekä päivän erikoinen: prawn chili eli paistettuja jättikatkarapuja ja paprikaa mausteisessa sipuli-valkosipuliinkivääri soijakastikkeessa (13e).

Tarjolla oli myös oli salaattibaari, josta löytyi: Jäävuorisalaatti-paprika-kurkkusalaatti, marinoituja sipuleita, (värjättyjä) mustia oliiveja, tomaattia, pikkelöityä punajuurta, maustekurkkua sekä pari kastiketta.

Loppuun oli kahvia tai (nepalilaista, valmiiksi haudutettua) teetä. Otin sen kombon, as one does, kalaa ja lammasta. Tilaus ja maksu hoidetaan tiskille.

Alkuun vedetty salaatti oli aika hyvä, tykkäsin kun oli niitä marinoituja sipuleita, joihin olin jossain vaiheessa kyllästynyt. Nyt lähivuosina tullut huomattua, että se alkupala on parempi niiden sipulien kanssa kuin ilman ja kaikissa näitä ei tosiaan ole. Itse salaattikin oli tuoretta ja saatu sopivan rouskuvaksi. Papadamia tietty jäi vähän kaipaamaan.

Pääruoka tuli nopeahkosti ja kastikkeita oli vedetty lautaselle todella runsaalla kädellä. Tässä oli syömistä kerrakseen, tosin ranneke velvoitti jättämään osan valtavasta annoksesta lautaselle lepäämään.

Naan-leipä oli aika hyvä, ei ihan niin rapsakka kuin joissain paikoissa ja jäänyt osittain vähän silleen pullamaiseksi, mutta sopi kuitenkin kastikkeiden noukkimiseen. Riisi oli hyvin keitetty ja kastikkeet melko maukkaita. Vähän piti tuuttaa sitä jännästi majoneesimaista chilisoossia sivuun, kun lammas(kin) mielestäni kaipaa tulisuutta kaverikseen.

Protskusattumia oli soosseihin nähden hintsusti, mutta ihan sopivasti minun tarpeisiin nähden. Lammas oli mureaa, kalan panerointi(?) aiheutti pientä muussaantumisen tuntua, mutta muuten ook. Raita oli aika maukas; snadisti kasviksia, mutta jätetty happaman puolelle, eikä väännetty ylimakeaa, niinkuin joskus.

Tällaista semikeskitasoa edustava nepalilainen kilpailukykyisellä hinnalla. Kyseenalaistan kuitenkin sen leipäjuuston käytön s(h)ahi paneer -annoksessa, minusta se ei sovi yhtä hyvin kuin se joku muu juusto mitä näissä usein tulee vastaan.

Sisustus oli mielenkiintoinen yhdistelmä norminepalilaista ja jotain entisaikaista. Tässähän on ilmeisesti ollut pitkään joku perinteikäs rafla ja oletan jotenkin niiden samppakaljapullojen yms olevan siltä aikakaudelta. Siisti ja mukava rafla, melko kirjavalla soittolistalla.

Asiakaspalvelu oli asiallista. Kasvissyöjälle oli useampi annos, kuten näissä tuppaa olemaan. Hyvä, että tälläkin alueella on nepalilainen, tuo nykyajan pizzeria.

Ps. Mahtavaa viikonloppua! Frank Pappan sanoin: Kosketelkaa toisianne.

Pps. Vähänkö alkaa hyydyttää toi iLuurin croppausongelma, tälläkin kertaa pääsin käynnistelemään sitä pari kertaa. Toivottavasti korjaavat kohta tai alan tosissani katselemaan sinne Android-leirin suuntaan.

JK, ei tosta eroon pääse, kun on kerran pikkusormen antanut.

URL www.royalpokhara.fi
Puhelin 09-5301411
Osoite Solnantie 26, Helsinki