Tag: italialainen

Capperi

Perrrrrjantai! Ja loma alkaa tänään, woo \o/! Päätin sitten vetäistä tämän kaiken kunniaksi perjantaipizzan, kuten tapoihin kuuluu. Kohteeksi valikoitui lyhyehkön aikaa listalla ollut Capperi, tuo Ogeliin rantautunut aitoa Napolilaista pizzaa (heard this before?) tarjoileva rafla.

Tämä myös siksi, että vastikään avautunut Daddy’s Green Pizza, jota olen vahdannut (ja kerran käynyt ovenkin takana vakoilemassa) hetken, ei tarjoile lounasta (buu!).

Ei muuta kuin stoge alle ja matkaan, täälläpäin onkin tullut käytyä harvemmin tässä lähivuosina. Mutta puistosta kuitenkin löytyi patsas itse Tapio Rautalapiolle, mikä on hienoa, kansallisrunoilijaa on tärkeää muistaa.

Another original Neapolitan pizza restaurant in Helsinki, this one a bit off the beaten path in the tranquil Oulunkylä district. The pizza I had was a airily fluffy piece of deliciousness and I would highly recommend a trek over here.

For more wonderful pizza, go to Skiffer, Enso or Via Tribunali.

Tarjolla on siis pizzaa ja lounaaksi peräti kaksi vaihtoehtoa, eli pizza (10e) mozzarellalla ja kinkulla tai ilman kinkkua. Ilahduttavan yksinkertainen valikoima, toki á la carten puoli on moninaisempi. Tilaus ja maksu tuli hoidettua tiskille, mutta jotkut pöytäseurueet (oli muuten suosittu) ottivat listan pöytään, eli varmaan täällä on aika joustavat käytännöt. Otin itse sen kinkullisen version ja sain lapun mukaan pöytään.

Pizza saapui seminopeasti (en ollut ensimmäinen raflassa, vaikka yritin, tämä on oikeasti suosittu) ja oli mahtavan näköinen lätyskä lautasella. Tässäkin oli pehmoiset ja kärvennetyt reunat, kuten siinä Via Tribunalissa, ja muutenkin pohja oli pehmoisempi kuin sellaisessa itselle tutussa pizzalaadussa. Mutta ei se mitään, olin jo asennoitunut tähän ja lopputulos oli erinomaisen makoisa.

Väkisinkin tätä tuli vertailtua siihen Senaatintorin versioon ja tämän sentään pystyi vetämään ihan käsin, pohjassa oli kuitenkin sen verran struktuurillista jämäkkyyttä. Ogelin pizza ei myöskään uinut rasvassa, vaikka tätäkin oli ehkä viimeistelty jollain öljyllä ja muutenkin nyt jäi keveämpi olo lounaan jälkeen, diggasin tästä versiosta enemmän.

Kinkku toi pientä savun makua mukaan peliin, mutta pysyi kuitenkin sivuroolissa sen upean raikkaan tomaattisen kastikkeen noustessä pääosaan. Herkullisen sitkoisan taikinan ja täyteläisen venyvän juuston kanssa tämä muodosti makoisan trifectan, joka voitti minun sydämeni. Kannattaa käydä, vaikka vähän pidemmältäkin.

Sisustus on aistikkaan tyylikäs ja isot ikkunat avautuvat rauhoittavan verkkaisalle tienpätkälle jonka toisella puolella siintää joku puukirkon kaltainen rakennelma. Hiljaisesti soljuva italialainen musiikki taustalla ja pikkuhiljaa täyttyvä ravintola teki tästä jotenkin täydellisen aloituksen kesälomalle. Tästä se lähtee, kohta ollaan kuumemmissa maissa.

Asiakaspalvelu oli sujuvaa ja ystävällistä. Kasvissyöjälle oli pizza ilman kinkkua, suosittelen kokeilemaan. Lasten kanssa voisi hyvinkin mennä, tilaa on, vaunuille löytyy ramppi ja syöttötuolejakin näkyi seinustalla. Ja pizzahan nyt toimii aina.

Ps. Hyvää kesää, lähiviikkoina on turha odotella minun jaaritteluja. Ellen nyt hullaannu jostain niin paljon, että väkerrän padeilla matkoilta tms. Tuskin kuitenkaan, siellä on muutakin tekemistä.

URL www.capperi.fi
Puhelin 010-3269444
Osoite Siltavoudintie 9, Helsinki

Bastardo

Ei kyllä tehnyt yhtään mieli lähteä ulos viileään tihkuun tetsailemaan, vaikka kuinka oli kalenterimerkintä Skøgul-raflan lounaasta. Näin ollen vaihtoehtoina oli Kampin Korttelin muutama käymätön paikka, tosin ei jotenkin vieläkään tehnyt mieli käydä tsekkaamassa Date + Kale tarjontaa. Seuraavaksi sadepäiväksi sitten. La Torre on vähän hiinä ja hiinä (kun on jo kaksi tämän “ketjun” raflaa vyön alla), mutta kai sekin tulee vielä tsekattua. Tämä onkin nyt sitten vika merkintä ennen perjantaita, kun tulee pieni matkan tynkä tähän väliin. Katsotaan jaksanko sieltä pistää mitään talteen, todennäköisesti en.

A modern italian restaurant at the top of the Kamppi shopping mall, with pizza, salad and primi piatti for lunch. The pizza I had was pretty good but was slightly oversalted, the view on the other hand is wonderful.

The Kampin Kortteli restaurant area has many interesting lunch choices, such as Bar Cón, Hoku and Sandro.

Täällä on tosiaan käyty jo lasten kanssa pizzalla, mutta kyseessä on siis italialaista safkaa tarjoileva putka Kampin ostoskeskuksen viidennessä kerroksessa. Lounaslistalla, jota ovelasti ei löydy netistä, on näemmä tarjolla pizzaa ja lautasannoksia, tänään löytyi: Pinaatti-sienilasagne (12e), possua rosmariinikastikkeella ja grillatulla ananaksella (12e), paistettua lohta kesäkurpitsa-frittatalla (14e), kesäkurpitsa-feta-yms-salaatti (12e), mozzarella-kana-sienipizza tomaattikastikkeella (12e), feta-oliivi-punasipulipizza pinaatti-kermakastikkeella (12e) sekä tomaatti-mozzarella-äyriäispizza tomaattikastikkeella (14e).

Tilaus ja maksu hoidetaan tullessa kassalle ja vesi sekä aseet löytyy pöydistä. Itselle tuli äyriäispizza, kun ei jotenkin tehnyt sieniä, salaattia eikä pizza biancoa mieli. Lohi olisi varmaan mennyt, mutta ajattelin että tsekkaan onko pizza yhtä hyvä kuin päivällisellä.

Alkuun tuli snadi focaccian henkinen leipäpala jota tuli natusteltua samalla kun vahtasin Narinkkatorin feissareita ahdistelemassa tihkua pakenevia ihmisiä. Leipä oli ihan jees, kiva että oli jotain näprättävää odotellessa.

Pizza saapui melko nopeasti, aikasin liikkeellä jne. Tämä oli oikein rehevän näköinen setti, pientä tummennusta reunoilla ja sopivan runsaasti äyriäisiä, mutta ei kuitenkaan liian täynnä kamaa. Pohja oli reunoilta herkullisen rapsakka ja hyvällä sitkolla varustettu, mutta keskemmälle edetessä täytteistä vetistynyt.

Tomaattikastike oli ihan hyvä, mutta jännästi tähän oli ripoteltu oikein huolella merisuolaa, joka osittain peitti poksahtelevilla panoksillaan muiden komponenttien makuvivahteita. Äyriäiset olivat hyviä, ei ollenkaan liian merellisiä ja jotenkin noiden lonkeroiden vetely on ihanan kauheaa.

Sitruuna oli ensinäkemältä erikoinen lisä annokseen, toki äyriäisten kanssa hyvin soveltuva, mutta tällä tuli leikattua sitä hitusen liian tiukkaa suolaamista. Kokonaisuutena tämä oli tasokkaista aineksista tehty hyvä lounaspizza, mutta ei mitään sen ihmeellisempää ja jotenkin tähän hintaan olisi toivonut jonkun raikkaan salaatin kaveriksi tai jotain.

Sisustus on käsitelty jo, mutta hyvät näkymät, hauskat yksityiskohdat ja kauttaaltaan siisti ja tarkoitukseensa sopiva. Taustalla soiva moderni italialainen musiikki sopi meininkiin hienosti.

Asiakaspalvelu oli sujuvaa ja ystävällistä, tosin ehkä sitä lounaslistaa voisi sanallisesti avata tulijoille, kun ei ole netissäkään pällisteltävänä. Tuo ulkomaanelävien kielen käyttö listalla selvästi tuntui hieman haastavalta, kun yksikin kaiffari kävi tiskillä kyselemässä, että miksi hänen kanapizzassaan on sieniä.

No siksi että se oli siinä listalla yhtenä ainesosana (tämän takia ei tehnyt itse mieli ottaa tuota), mikä selvästi tuli vähän yllätyksenä asiakkaalle. Kasvissyöjälle oli se sienilasagne (yyh) ja salaatti, lasten kanssa oli ihan kiva käydä ja nytkin tuli lähtiessä yksi isompi lauma mestoille. Pizza yleensä uppoo kaikenikäisille.

URL www.bastardo.fi
Puhelin  050-5685884
Osoite  Urho Kekkosenkatu 1, Helsinki

Via Tribunali

Oli pakko taipua valtavan kyselytulvan alla ja lähdin lopultakin käymään tässä uudessa pizzapaikassaa, jota niin kovalla tohinalla on oltu perustamassa. No ei vaineskaa (kävin viikonloppuna tädin 70v synttäreitä viettämässä Lahdessa ja jotkut sanonnat kiinnittyvät korviin kuin takiaiset), olin oikeasti matkalla Kallioon ilman sen selkeämpää suunnitelmaa (Kallio on hyvä kohde sille), mutta Spordax, sporien jumala, ei ollut myötämielinen ja edessäni oli useamman minuutin odottelu Steissin pysäkeillä.

Tästä suivaantuneena lähdin hortoilemaan “jonnekin”, joka vei tuhoutuneen Amarillon (kuka muistaa Planet Hollywoodin? Mitä tässä oli ennen? .. pankkeja, olisihan se pitänyt arvata) ohitse Aleksanterinkadulle. Sitten oli pakko käydä tsekkaamassa konkkaan menneen Left Shoen (edelleenkään en tiedä mistä hommata seuraavat duunikengät, tosin nämä viimeiset eivät olleet ihan kaikkein parasta laatua, mutta käytetään ne nyt ensin loppuun) tyhjä aukko Kämpin vieressä ja huomasin, että GLOBE on näemmä muuttanut ravintolakonseptiaan trendikkääseen lähi-itä meininkiin. Tämän kaiken seassa muistin sen pizzan ja aurinkoinen keli saatteli minut Sofiankadulle.

Neapolitan pizza from an authentic pizza oven, the lunch offer (10-12e) is good for the area. The pizza was tasty and made from quality ingredients.

For other types of pizza, check out Skiffer, Enso and Pizzarium.

Mesta tarjoaa pizzaa ja täällä on käynyt useampikin julkaisu häröilemässä minua ennen. Eli pizzaa, eikä muuta (lounasajan jälkeen on salaattejakin) ja tänään oli tarjolla: Marinara eli pelkkä tomaattikastike (10e), margherita eli mozzarellaa mukana (10e) sekä con salame eli margerita + salamia (12e). Loppuun on kahvia (myös take-away kuppeja). Itselle osui tuo salamiversio refleksinomaisesti, City-lehden artikkelin painaessa takaraivoani tilaushetkellä. Tilaus ja maksu hoidetaan tullessa kassalle. Pizza tuodaan aseiden kera pöytään, jossa vedet on jo odottelemasa.

Pizza saapui sillä vauhdilla millä se nyt voi yleensä tulla. Edessä oli (lounaaksi) isohko pizza massiivisilla, hieman kärtsänneillä reunoilla. Hyökkäsin kohteeseen reunojen kautta ja lohkaisin slaissin irti. Ensivaikutelma oli, että pohja oli yllättävän lötkö kaikesta rasvasta ja täytteistä. Juusto oli laadukasta, kuten myös makkara, joka olikin ainoa rapsakka asia pizzassa. Oliiviöljy, jolla pizza oli viimeistelty oli sekin hyvää, tosin oliko se sitten tarpeellista, en tiedä. Olisin ehkä kaivannut jotain chiliä, valkosipulia tai yrttejä tms siihen öljyyn mukaan. Reunat olivat pehmeitä kuin taivaan tyynyt, mikä yllätti minut. Mutta toisaalta en olekaan varsinainen pizza aficionado, joten tässä syödessä alkoi vaania tunne, että onko tässä taas sellainen filosofinen ero minun makunystyröiden ja ravintolan tarjonnan välillä.

Oli miten oli, mutta itselle potkii enemmän se esim. Ensossa esiintyvä pohjatyyppi. Ihan ok sitko tässä oli, mutta omaan makuun pikkasen liikaa sellaista pullaa. Reunojen kärtsäämisestä (vaikka siitä jaksoinkin nillittää Linkon tapauksessa, siinä tosin mielestäni kyseessä oli enemmän virhearviointi kuin kokin tietoinen valinta) tiedän, että snadia osumaa kuuluukin tulla, mutta ei tämä sen tiedonkaan valossa mitään järisyttävää makuvaihtelua tuonut lautaselle. Mutta siis hyvä ja erittäin täyttävä pizza, joka oli tehty hyvistä komponenteista, eikä tuo hintakaan lounasaikaan ole mikään yliampuva. Kannattaa käydä, varsinkin jos pitää tämän tyylisestä pizzasta.

Sisustus on linjakkaan tyylikäs ja sopiva tähän arvokiinteistöön. Salin sivua hallitsee upean näköinen pizzauuni ja isot ikkunat tulvivat valoa. Kalustus on pelkistettyä ja toimivaa, eikä asiakaspaikkoja ole ängetty liian tiukkaan. Ulko-oven vieressä on viihtyisän oloinen kahvila-baari, jossa voisi hyvinkin kuvitella vetävänsä espresson ohi mennessä. Tässä istuskellessa tuli tutkailtua Sofiankadun vilinää, jossa sekoittui sekä t-paidalla ja shortseilla, että talvitakilla ja pipolla asustautuneita turisteja kuin myös läheisten virastojen asukkeja. Osa ihmisvirrasta soljui Kaupungintalon ravintolaan, josta ajatukseni polveili Menu-lehden uusimpaan numeroon. Siinä oli kuvailtu työpaikkaruokailun historiaa Suomi 100 -artikkelisarjassa. Paljon on lounaskäyttäytyminen muuttunut ajan saatossa ja nyt tässä sitten istuskelen mussuttamassa napolilaista pizzaa, rasva tihruen suupielistäni, josta sitten tarinoin tänne, sähköiseen päiväkirjaani. Same same but different.

Asiakaspalvelu oli sujuvaa ja ystävällistä, oman pikantin makunsa asiakaskohtaamiseen toi iloiset italialaiset herrat, jotka huutelivat tilanteeseen sopivasti grazie ja ciao. Kyllä tässä vähän tuli sellainen mannermainen fiilis, vähän kävi mielessä We (sydän?) Pasta. Kasvissyöjälle on pizzaa (üll.. nojoo) ja illemmalla salaattiakin, tosin miksi syödä täällä salaattia? Lasten kanssa voisi ihan hyvin poiketa, tilaa löytyy isommallekin porukalle, syöttötuolejakin oli ja pizzahan maistuu kaikille.

Ps. Kespron Menu-lehdessä kerrotaan myös (sori siitä (I’m not sorry) että linkkaan siihen näin paljon, mutta se on vaan käsittämättömän kiehtova lehti, yllättävän tasokas tuollaiseksi asiakaslehdeksi), että Korkeasaaren ravintolatarjontaan on tulossa muutoksia, toivottavasti hyviä sellaisia. Ennenmuinoin piti ainakin aina viedä omat eväät jos meinasi syödä jotain muuta kuin ylikalliita ja ikäviä makkaraperunoita.

Ja voi kun kaikissa buffissa noudatettaisiin samaisen lehden (jossa on myös tosi kiinnostava juttu pintxo-raflasta) buffa-artikkelin suosituksia. Tosin noihin voisi lisätä että #laputoiskiva, aika harvoin näkee buffet-pöytää, jossa olisi oikeasti hyvin laputetut kaukalot. Kai se vaan on niin vaikeaa kirjoittaa lyhyt otsikko sille ruoka-annokselle, jota on ensin puoli päivää hinkannut.

Pps. <n erd=”on”> Käytän Bulk Image Upload for WordPressia kuvien siirtelyyn blogiini ja ärsyttävästi viime päivityksessä on käyttämäni hostauspalvelun (Dreamhost, se on paras. Eka pläni mikä mulla oli, oli nimetty “Crazy Domain Insane“, siitä tietää, että on laadukkaassa palvelussa!!12) virhetilanteen HTTP status (418) on mapattu tekstiin “I’m a teapod”. Tuo teapod vs. teapot viesti saa minut kiehumaan. </n erd=”off”>

URL www.facebook.com/pizzeriaviatribunali
Puhelin 050-3288664
Osoite Sofiankatu 4, Helsinki