Month: February 2018

Mikura Sushi

Sairastelun värittämän viikonlopun jälkeinen aamu alkoi hartaissa merkeissä, kun kaivoin lumen ja jään keskeltä yksisilmäisen ystäväni hänen viimeiselle matkalleen. Täytyy vielä jotenkin käsitellä tilanne ennen lopun alkua, kun hyvästelen hänet kuin Frodon, matkalle Valinoriin.

Kaiken tämän synkkyyden keskellä yritin sulatella niitä lakuja mitä tuli vedettyä kaksin käsin eilen (porttiteoria, aloitin Dracula-salmiakeilla ja sit repes), eikä jotenkin tehnyt mieli mitään lounasta. Mutta jos ei syö päivällä mitään niin se kostautuu karkkeina illalla. Karkkikostajaa[tm] vältelläkseni päätin ottaa jotain kevyttä ja jotenkin sushi tuli mieleeni varteenotettavana vaihtoehtona.

Suurin osa mestoista on vaan koluttu, mutta onneksi Alppilan torin kupeesta löytyi pari käymätöntä kohdetta (aina pitää olla backup, jos eka failaa/on kiinni/suljettu/here be dragons). Spora alle ja Karhupuiston nurkilta kävellen, että tulee askeleet täyteen. Pipo vaan jäi aamuhäröilyssä himaan, joten meinasi pää jäätyä arktisissa olosuhteissa. Lumen tamppauksen ohessa tulin havainneeksi, että Tam Tam on hävinnyt Viipurinkadulta.

A generic sushi restaurant close to the Linnanmäki amusement park, the sushi was not the best, though not the worst either.

There are plenty of places in Helsinki for sushi, such as Tokyo55, Kokoro and Sushi wa.gocoro.

Sushia siis ja lautasannoksina, lounastarjouksena oli 10 kpl (8,50e), 12 kpl (10e) sekä 14 kpl (12e) setit sekä misoa tykistä. Otin sen isoimman, jossa oli: kaksi lohimakia, kaksi california makia, kaksi kappa makia, kolme lohi nigiriä, kaksi ebi nigiriä, yksi inari, yksi lohi gungan (sic) sekä yksi surimi nigiri. Loppuun oli kahvia. Tilaus hoidettiin pöydässä, maksu kassalle.

Kävin noukkimassa kulhon soppaa, jota sai modattua ruohosipulilla ja/tai norilla. Miso oi ihan jees, tofu oli vielä kokonaisina palasina ja liemi oli miellyttävän lämmintä, otsaankin alkoi palautua tunto. Mutta ei tätä kauaa ehtinyt hörppiä.

Pääruoka tuli meinaa ihan heti, tätä ei to(u)dellakaan tehty erikseen, kukaan ei nysvää alle kahteen minuuttiin tätä settiä, vaikka kuinka olisi harjoitellut. Mutta mikäs siinä, ei tänne aikaa tultu kuluttamaan, vaan syömään.

Valitettavasti vaan se nopeus tuntui laadussa, koska nämä olivat tällaista keskiverto buffa-meininkiä, aina vähän turhan isosta riisimäärästä siihen snadisti seisseeseen suutuntumaan sushipaloissa. Gunkanin nori oli vielä hieman rapsakkaa, eli se oli ehkä juuri duunattu. Lohi nigireissä oli ihan jees, mutta mikä idis väsätä sake makeja jostain lohihakkeluksesta?

Tai no, mitä mä näitä kyselen, vastaus on lähes aina raha. Mutta ei tosiaan vakuuttanut, vaikka ei tämä siis mitenkään huono ollut. Samalla rahalla vaan saa vähintään saman tasoisen sushibuffan, ei ehkä ihan samoista koordinaateista, mutta silti. Pitää vielä se Kokoron tilalle tullut 2nd Taste käydä tsekkaamassa jossain vaiheessa.

Sisustus oli yllättävän kiva, tällainen tumma ja kiiltävä, muutamilla värikkäämmillä esineillä koristeltuna. Pöydät oli jännästi pultattu kiinni lattiaan, mutta sohvat olivat mukavia.

Ihan siisti ja tällainen tilaihme, kun on näihin neliöihin noin hyvin mahdutettu asiakaspaikat. Kasvissyöjälle ei juuri juttuja löydy näistä, ellei nyt halua itseään kiusata. Lasten kanssa en vaivautuisi, tilaa on naftisti isommalle porukalle.

Ps. Tämä oli sitten rafla #812, että pysyn laskuissa.

URL www.facebook.com/MikuraSushi
Puhelin 044-5931104
Osoite Viipurinkatu 1, Helsinki

Bacco

Loppuviikko ja loppukuu tuntuu menevän jatkuvasti vauhdikkaammaksi, joten piti kehittää joku nopea lounas ja kun säntäsin ulos ovesta, niin tein suunnitelman lennosta. Bacco on uusi tulokas Lönkan jatkuvasti kasvavassa ravintolakeskittymässä, siinä Kungfu Kitchenin vieressä.

Ajattelin, että kun viikko alkoi pizzalla, niin lätty loppuun olisi tällainen kiva bookend perjantaille. Siinä sitten luistelin vuotavine kalosseineni (näihin alkaa oikeasti menemään enemmän rahaa kuin kenkiin, täytyy innovoida joku ratkaisu, vaikka muovipussit ja jesaria) pitkin rakennustyömaiden reunustamaa reittiäni.

Näemmä Le Bonkin taakse on onnistuttu virittämään joku karaokemesta, jaa ei, se onkin suljettu vaikka kadulla oli mainos ja kaikkee. No ihan sama, en ole tiernapoikien jälkeen kauheasti laulellut. Ja hei, onko Le Bonk myös suljettu! Näkee miten paljon tulee nykyään hengailtua baareissa.

Pizza and antipasto at this Italian restaurant in the midst of the growing restaurant cluster of Lönnrot’s street.

There are multiple choices for food in the area, such as Lönkka, Koto and Kungfu Kitchen.

Italialaista siis ja käytännössä pizzaa tai särpimiä saapasmaasta. Tänään lounaaksi löytyi: Diavola eli pizza jossa mozzarellaa, tulista salamia, tomaattikastiketta, persiljaa (10,50e); Popeye eli pizza jossa mozzarellaa, oliiveja, ricotta di bufalaa, pinaattia, chiliä (10,50e) sekä lasagna salaatilla ja paistetuilla vihanneksilla (12,50e). Arvaa minkä otin. Saat hetken, odottelen tässä..

Pastalla mentiin, vaikka vakaa tarkoitus oli viimeistellä pizzalla aloitettu viikko uudella pizzalla. Mutta ei, onnetar heitti lasagnen eteeni ja en voinut itselleni mitään. Pakko oli ottaa, suunnitelmat on kuitenkin tehty muutettaviksi. Tilaus ja maksu hoidettiin kassalle tullessa. Loppuun on kahvia sekä keksiä, sivuun leipää oliiviöljyllä ja balsamicolla.

Alkusalaatti oli yksinkertainen vihreä salaatti, mikä sopikin kuvioon erittäin hyvin. Keittiö, joka saa näin pelkistetyn asian toimimaan, osaa ne muutkin asiat. Toiset hyvät mittatikut itselle ovat lasagne ja tomaattikeitto. Tämä oli tavallaan hyvä salaatti, hyvä kokoelma tuoreita lehtiä ja kivan etikkainen kastike. Mutta se suolan määrä oli aivan liiallinen ja jyräsi muut maut alleen. Kyllä salaatissa suolaa saakin olla, siitähän se nimikin tulee, mutta ei ihan näin paljon. Kyllä mä sen söin, ei tilanne niin toivoton ollut, mutta se kasvisten herkkyys peittyi isosti.

Pääruokana ollut lasagne oli sekin aavistuksen ristiriitainen kokemus. Toisaalta tässä oli juuri sellainen raikkaan tomaattinen kastike mistä pidän suuresti. Komponentit olivat myös hyvässä tasapainossa keskenään ja muutenkin kokonaisuus oli maistuva. Mutta lasagne oli vain haalean ja lämpimähkön välillä (lautanenkaan ei ollut lämmin, mutta eipä näitä yleensä viitsitä lämmittää, joten ihan sama) ja se mikä tässä häiritsi eniten, oli tekstuuri.

Pastalevyt olivat menneet täysin pehmeiksi ja koko hoidosta puuttui suutuntuma, jokainen haarukallinen oli pehmeä. Paitsi tietty ne uunijuurekset, jotka jäivät makunsa puolesta statisteiksi lautasella. Itse jäin kaipaamaan sitä kerroksellista rakennetta ja al dente fiilistä.

Yrttiöljy antoi kivan värikontrastin lautaselle, mutta ei juurikaan muuta, tämä oli yllättävän hento maultaan, toisin kuin Rivoletton annoksessa. Ravintolan oma leipä oli sekin ihan jees, kuori olisi voinut olla rapsakampi (onko mussa jotain vikaa, kun kaiken pitää rouskua? ehkä mulla on perunalastuvajarit?), mutta hieno sitko, mainio maku ja laadukasta oliiviöljyä sekä etikkaa.

Sisustus oli vielä aavistuksen työn alla, mutta vähän saman henkinen kuin eilisessä Krog 16:sta, eli selkeän toimivat kalusteet muutamilla säväyttävillä yksityiskohdilla ryyditettynä. Raffi tiiliseinä oli saanut viereensä muutaman hennon kasvin ja sitruunapuun tuomaan väriä. Kivat lamput valaisivat tilaa, johon muuten tulee valoa vain kadun puoleisesta ikkunasta, jonka eteen tietysti pysähtyi auto juuri safkan kuvaamisen aikana. Asiakaspalvelu oli iloisen ystävällistä, iso kiitos siitä.

Ps. Hyvää viikonloppua!

URL www.bacco.fi
Puhelin 010-3370755
Osoite Lönnrotinkatu 18, Helsinki

Krog 16

Kyklooppi on saatu takaisin aitaukseensa odottamaan kohtalonpäiväänsä. Muutenkin tässä alkaa kuviot taas normalisoitumaan. Aamu sujui näin ollen rattoisasti hikimatolla ja sekin osuus päivästä alkaa selvästi rutinoitumaan, hyvä niin. Normisettiä rikkoi vähän piipittelyn kuunteleminen kopissa, mutta sen suoritettuani siirryin apostolin kyydillä kohti ruokaa, elopainosta on tipahtanut jo melkein puolet tavoitteesta, joten hätäännyksissä piti saada äkkiä kaloreita vyön alle.

Onneksi jostain (eat.fi:n arvostelulista?) olin poiminut Krog 16 -ravintolan listoilleni ja suuntasinkin sinne mahdollisimman kiemurtelevaista reittiä, jonka aikana tuli tehtyä havainto Red Conceptionin olevan remontissa ja muutenkin umpi kiinalaisen uuden vuoden johdosta. Ja onko Nerone jotenkin freesannut ilmettään vai tekeekö muistini tepposet?

A truly wonderful lunch at this hidden gem right by the dockyards, the salmon dish I had was delicious and the gnocchi near perfect. Nevermind the distance from the center, you should definitely visit this restaurant.

Other amazing spots around here are Baskeri & Basso (note! only dinner), Fat Ramen and Trattoria Corretto.

Facebook on sopivan epämääräinen ravintolan luonteesta, “skandinaavinen bistro espanjalaisella ja ranskalaisella twistillä”, mutta käytännössä siis lautasannoksia (11,90e) alkusalaatilla ja jälkkärillä. Tänään tarjolla oli Salmon eli paahdettua lohta, kuminavoissa paistettuja gnoccheja, ruusukaalta ja sitruunadressing; lamb eli pitkään haudutettua karitsaa, parmesanpolentaa, mintulla maustettuja herneitä ja ruskistettua heraa sekä veggie eli paistettua quornia, parmesanpolentaa, kuminavoissa paistettua ruusukaalta ja sitruunadressing.

Erinomaisen selkeästi ja hyvin laputetussa (jei!) salaattibaarissa oli: Caesar-, caprese- ja couscous-salaatti sekä lämmintä patonkia ja vaahdotettua (sekä ruskistettua?) voita. Jälkkäriksi oli: Kahvia/teetä (tätä oli metallikannussa valmiiksi haudutettuna, mutta lappu puuttui, otin tsägällä oikeasta kun pannu oli niin houkutteleva) sekä passion curd, jogurttimoussea ja marenkia.

Tilaus ja maksu hoidettiin tullessa kassalle, joka on suoraan oven edessä. Vesipiste löytyy avokeittiön vierestä. Valitsin sen lohen, vaikka vähän kutkutti lammaskin, quornia syön sitten kun muu ruoka loppuu maailmasta.

Alkuun heitetyt salaatit olivat todella upeita kaikessa yksinkertaisuudessaan. Caesar-salaatti oli napakkaa salaattia, hyvälaatuista ja isohkoa parmesanlastua, erinomaista – mutta silti sopivan kevyen makuista – kastiketta sekä ilmavan rapsakoita krutonkeja. Couscous oli juuri sellaista kuohkeaa ja aavistuksen kosteaa, ihanan hennolla mintun hailahduksella sekä rusinoiden tuomalla makeudella. Vihreä paprikabrunoise toi lisää makua ja tekstuuria kauniiseen couscousiin.

Caprese oli maltettu myös pitää uskollisena alkuperälleen, mozzarella oli täyteläistä, tomaatit (tässä oli jotain vihreääkin, heirloom?) olivat niin hyviä kun ne tähän vuodenaikaan kykenevät ja basilika sekä pirteä kastike viimeisteli kokonaisuuden. Tähän kun veti sivuun sitä hattaramaisen sisuksen ja rouskuvan kuoren omaavaa uunituoretta patonkia ja hieman mausteista (ruskistettua?) voita, niin olisin ollut ihan tyytyväinen pelkästään näihin alkupaloihin.

Mutta tulihan sieltä vinhaa vauhtia myös kalaa pöytään. Tämä oli erittäin tasokas lounasannokseksi, kala kypsennettynä mehukkaaksi ja pintaan paahdettu ohut karamelisoitunut kerros; loistavan sitkon omaavat gnocchit paistettu rapeiksi ja täyteläisiksi maustevoissa. Ruusukaalin kitkeryyttä taittoi samainen beurre noisetten kaltainen kastike, mutta myös hento sitrusmaisuus.

Nämä komponentit toimivat niin erikseen kuin yhdessäkin todella kauniisti, se majoneesi jota oli tursotettu annokseen vei homman ihan sinne överiyden kielekkeen reunalle, mutta pysyi kuitenkin kasassa eikä tehnyt Thelma & Louisea. Ainoa mikä tässä harmitti oli se, että olin vedellyt kaikki ne leivät enkä kehdannut nuolla lautasta puhtaaksi.

Jälkkäriäkin oli, jonka olin jo unohtanut, tarkoitus oli luikkia pois raflasta, mutta pikku passioveneet näyttivät niin hyviltä, että täytyihän sitä vähäsen. Ja hyvä, että otin, koska tämä oli raikas ja kepeä lopetus tälle todella loistavalle lounaalle. Kirpsakka passio ja muhkea jogurtti kohtasivat toisensa tasavertoisina lusikallani, crumblen tms tuoden oman raffin puolensa mukaan bileisiin. Suosittelen lämpimästi, täällä kannattaa ehdottomasti käydä.

Sisustus on tilava ja valoisa, kalustus linjakkaan pelkistetty. Taustalla soi eloisa musiikki, ja soittolistan sisältö oli yllättävän laaja-alainen. Asiakaspalvelu oli erinomaista, kohteliaan pirteää ja proaktiivista, minulle esiteltiin pyytelemättä lounaan rakenne ja salaatti sekä jälkkäripisteet, että myös vesi jne. Mainio ensi kosketus heti alusta lähtien, loppuun asti, lisää tällaista.

Kasvissyöjälle oli tänään sitä quornia (blech), mutta on täällä ihan validejakin vaihtoehtoja, huomenna olisi melanzane, munakoisolasagnea. Lasten kanssa mahtuisi hyvinkin syömään ja ruoka oli niin hyvää, että pitää tuodakin joku kerta koko pesua maistelemaan herkkuja.

Ps. Masterchef tulee taas, eka jakso 28.2. klo 21, jei!

URL www.krog16.fi
Puhelin 010-3361570
Osoite Munkkisaarenkatu 16, Helsinki