Vielä yksi viikko, jaksaa jaksaa. Viime viikon tohinat oli onnistuneesti pyyhitty pois hartioilta leppoisalla viikonlopulla ja olin saanut jo ensimmäisen osan commititkin hoidettua perjantai-iltaan mennessä. Lomalle lähdön strategiakin oli saatu soviteltua ja nyt piti vaan jaksaa vääntää vikat väsäykset ennen kuin pääsisi uudella autolla karauttamaan kohti kauniimpia kesälaitumia.
Jotenkin se viimeisen ~kolmen vuoden aikainen hullu tahkoaminen ei enää ole tuntunut ihan täysin omalta jutulta ja aamusta iltaan häsäämiset vievät yllättävän tiukille. Mutta jaksaa jaksaa, kyllä se tästä, valoa näkyy tunnelin päässä ja se ei todennäköisesti ole tällä kertaa vastaan tuleva juna. Toivottavasti.
A tasty Phở at this small cafe with a bare bones decor.
Some of the other restaurants on the same street are Zio Pepe, Xiao Mei Lin and Emoi.
Lounaskävelyllä yritin hoitaa yhden kasvisravintolan, mikä oli tullut Woltin uusien raflojen feedistä omalle listalle, mutta sehän olikin kesälomalla. Kurvasinkin sitten Xiao Mei Lin -reissulla bongatun Win Win Cafen luokse, rakennustelineiden varjoon. Tämä oli sentään auki ja tarjolla oli phở-keittoa (10e). Suurin innostuminen tähän soppatyyppiin on ehkä mennyt jo itseltä ohi, mutta kyllä sitä silti mielellään hörppii, jos joku järjellinen versio tulee vastaan. Listalta löytyi myös bánh mì -patonkeja sekä ihan perus kotiruokakeitto, joka näytti vaihtuvan päivittäin. Itse otin toki sen phởn, pakkohan se oli.
Kulho tuli seminopeasti, tätä selvästi väsäiltiin ihan tosissaan siellä takahuoneessa ja eteeni pamahtikin iso setti juttuja. Maustekorista kaivettiin vielä soosseja, joita herttainen rouva sekoitti minulle erilliseen dippikulhoon, ohjeistaen, etten sotkisi hyvää lientä liiallisella chilikastikehäröilyllä (mihin kieltämättä olen joskus syyllistynyt). Liemi tuli tsekattua ensin ja tämä oli oikein hyvä versio, ehkä vähän suolaiseen kallellaan, mutta ei liikaa.
Kirkas liemi helmeili rasvasta ja tuki keiton muita komponentteja hienosti. Sopan pohjalla oli reilusti leveänauhaista nuudelia, joka toimii itselle paremmin kuin sellainen ohut, ainakin tässä kontekstissa. Nuudelit olivat ainakin loppua kohden turhan pehmeän oloisia, mutta kokonaisuus oli silti niin hyvä, että vedin kyllä viimeiseen pisaraan asti. Protskuina toimivat ne hassut lihapullat ja ohuet lehmäsiivut, jotka olivat vielä aavistuksen pinkkejä joiltain osin. Pyörykät olivat omaan makuun snadisti turhan jämäköitä, mutta nauta oli oikein mureaa.
Keittoon oli duunattu kivasti yrttejä ja sipulia, mikä ilahdutti ja harvinaisesti lautasen viereen oli jätetty pieni keko lisäyrttejä pakollisen limeviipaleen viereen. Tämä teki hommasta vielä hauskempaa, kun aloin loppua kohden modailla lusikallisiani niin herkullisen kotikutoisella chilikastikkeella, kuin näillä extrayrteillä. Hyvää oli, kyllä tämä kaupungin parempien phở-kulhojen joukkoon asettui. Kannattaa käydä tsekkaamassa, jos tämän henkinen safka kiinnostaa.
Sisustus on kuin herra Kaurismäen leffasta. Tässä tuli entisajan huoltikset mieleen, tosin seinille oli tuusattu grafiikkaa ja muuta maisemaa. Nurkassa sijaitseva kolikkopeli oli mielenkiintoinen lisä kalustukseen, kun eräs asiakas tuotti sillä ainoan persistentin äänilähteen muuten hiljaiseen huoneeseen.
Asiakaspalvelu oli sympaattisen ystävällistä, tässä oli sellainen käsinkosketeltavan kotoisa tunnelma. Kasvissyöjälle ei ehkä ollut kauhean paljon juttuja tarjolla, vegenuudeliwokki ja ehkä jotain sämpylää? Jos näillä huudeilla haluaa vegesafkaa, niin melkein menisin läheiseen Emoi tai Mount Everest -ketjun ravintolaan.
Ps. Citypie on suljettu ja tilalle on tullut Balance Kitchen. Ja Abolbunan mestoille tullut JoAn’s Healthy Fancy Kitchen.
| URL | n/a |
| Puhelin | 044-9909999 |
| Osoite | Lapinlahdenkatu 12, Helsinki |
