Tag: suomalainen

Paulig Kulma

Huhhahhei ja skrommia pullo. Tää kirjoittaminen on taas vähän alkanut takkuamaan, johtuen yleisestä kisaväsymyksestä. Tiloissa on pikkuhiljaa siirrytty siitä maanisesta vääntämisestä omille rajoille. Note to self: kun alkaa hampaissa kihelmöimään, niin sitten on tehty liikaa duunia. Mutta ei se haittaa, kyllä se löytyy.

Torstaina oli vuorossa käynti Suokkiin, mikä piristi jonkun verran ja siellä pääsi vielä turisemaan vanhojen tuttujen kanssa, toki työasioista (kuinkas muuten), mutta kuitenkin. Se lauttamatka on lyhyt mutta miellyttävä ja tulikin heiluttua kannella nauttimassa raikkaasta meri-ilmasta.

Heavily influenced by coffee making, this stylish roastery also has salads and soup for lunch. The salad I had was good and the size was generous.

Other restaurants in the Kluuvi shopping mall are Pizzarium, Pancho Villa and Fratello.

Pauligin kulmassa, joka tähän Kluuvin nurkalle on iskeytynyt pikku hetki sitten, on tarjolla salaattia (10,20e tai 11,90e, en ole ihan varma hinnoittelun perusteista) ja soppaa (7,90e). Tänään oli tarjolla: Kookoksinen porkkanakeitto sekä salaatti (kanalla, lohella, nyhtiksellä tai soijalla) jossa oli kvinoaa, omenaa, pinaattia, artisokkaa, fenkolia, kesäkurpitsaa, paahdettua perunaa. parsaa coleslawta ja oliiveja.

Salaattikastikkeita oli: Yrttivinaigrette, oliiviöljy, chili ja curry. Otin salaatin lohella ja yrttikastikkeella. Tilaus ja maksu hoidetaan tullessa tiskillä, josta saa numerolapun peesiin. Aseet, paprut ja vesipiste ovat hajasijoitettuja pitkin raflaa, joten joutui vähän säätämään niiden kanssa, ennenkuin oma pulpetti oli järjestyksessä ruokailua varten.

Salaatti oli runsas ja hyvänmakuinen, jos nyt ei sitä kvinoaa oteta huomioon. Savulohi oli maittavaa sekin ja yrttivinaigrette toimi erittäin hyvin, olisin sitä ehkä snadisti enemmänkin voinut ottaa, tosin sitruunaslaissi löytyi myös, mitä roiskuttelemassa sai vähän lisähappoa mukaan annokseen. Tämä oli tällainen ruokaisa lounassalaatti jolla sai kivan kevyesti vatsan täyteen, mutta ei ähkyyn.

Sisustus on mielenkiintoinen yhdistelmä kahviin liittyvää rekvisiittaa jännillä steampunk-henkisillä vivahteilla. Kupariputkea löytyy ja koneistusta, joka miellytti propellipäätäni.

Tässä oli mukava istuskella kaiken kahvilan vilinän välissä. Ulkona löytyy myös urbaani terassi ja yläkerrassa taitaa olla enemmänkin tilaa, en tosin sinne ehtinyt harhailemaan.

Asiakaspalvelu oli kohteliasta, tosin olin ruuhka-aikaan liikenteessä, niin jouduin hetken venailemaan salaattia. Mutta toki hyvä, että ne valmistetaan komponenteista, eikä vedetä vaan jotain väsyneitä yksilöitä vitriinistä. Kasvissyöjälle oli useampiakin vaihtoehtoja. Lasten kanssa voisi hyvinkin piipahtaa vaikka sämpylöillä tms, tilaa löytyi ihan kohtuullisen hyvin vaikka olikin jengiä paljon pörisemässä.

URL www.paulig.fi/kulma
Puhelin 040-0903940
Osoite Aleksanterinkatu 9, Helsinki

Pöllöwaari

Tokana päivänä oli pakko vetäytyä heti hotelliin (Scandic, normi ketjumeininki, ollut täällä ennenkin, ihan jees tällaiseen pikaiseen liikematkailuun. Nukkumaan ja suihkuunhan näihin tullaan, aamiainen oli perussettiä, mutta jääpalakone prkl ei käytössä, nuorena muistan kun kävin aina ekaksi hakemassa jääpaloja kun pääsi tällaisia käytäviä koluamaan) ja pistää oikein kuuma kylpy päälle.

En muistanutkaan miten siistiä on lillua kylpyammeessa ja lueskella iltsaria. Skidinä oli amme ja (ai niin!) ekassa omassa kämpässä kanssa. Sen olin ihan unohtanut! Siinä ammeessa oli kyllä kiva oleskella, tosin asumisajan loppua kohden vähän ongelmallista (ei pysty avaamaan enempää syyllisten suojelemiseksi, pirun kissa). Tuli ihan sellainen olo, että pitäisi olla himassakin amme. Kuinkakohan mahdotonta sellaisen hoitaminen olisi. No mutta, nälkähän siinä alkoi olemaan, kun lounaskin oli jätetty väliin kaiken muun touhuamisen tiimellyksessä.

Olin joskus vuosia ja vuosia sitten ollut Jyväshyvässä (duunia, mitäs muuta) ja käynyt safkaamassa ihan tyylikkään mutta oudon innottoman setin Pöllöwaarissa. Päätin kokeilla mestaa uudestaan. Tämähän olikin sitten buukattu täyteen (aika hyvä saavutus keskiviikkoillaksi) joten kohtelias sommelier ehdotti minulle terassia. Mikäs siinä, ilmat alkavat olla ihan inhimillisiä ja al fresco ruokailu kuullosti ihan hyvältä. Mutta tämä terassi olikin sitten käytännössä hotellin takapiha, joka oli sisutettu enemmänkin taloteknisillä jutuilla ja siitä kehkeytyikin hyvin mieleenpainuva lavastus illalliselleni.

A truly delicious restaurant with Finnish food served as tasting menus. The food was top notch, but the terrace was a bit too ghetto.

Other restaurants I have visited in Jyväskylä are Base Camp and Shalimar.

Paikka tarjoaa eri pituisia maistelumenuja, mutta jotenkin aavistelin, etten viitsisi ihan tolkuttoman pitkään istuskella asfalttisella kerrostalon pihalla, nestekaasukaapin vieressä, joten päädyin siihen lyhyimpään versioon.

Tämä oli juhlavuoden kunniaksi väkerretty Suomi 100 vuotta -menu (56e, viinipaketti 31e), joka piti sisällään: Porsas & punakaali sipulilla ja lehtipersiljalla, kotivesien kala & kesäsipuli kukkakaalilla ja kananmunalla + pinaatilla sekä valkosuklaa & mustaherukka kauralla ja orvokilla. Tilaus ja maksu hoidettiin pöydässä.

Alkuun tuli amuse (in your face, Shelter!) gazpacho mantelista tilliöljyllä ja tämä oli kivan raikas shotti ja enteili hyvää.

Mallasleipää sekä vaaleaa leipää talon omista uuneista. Molemmat leivät olivat oikein hyviä ja erityisesti mallasleipä maistui minulle.

Alkuruokana oli savustettua possun plumaa, persiljamajoneesia, pikkelöityä punasipulia ja punakaalia sekä kroketti possun niskasta. Ruoan kanssa kaadettiin lasillinen pinot noir 99 Rows (Three Barrel Project), jossa oli haettu Suomi-kulmaa kaivamalla maailmalla onnistuneita suomalaisia viinintekijöitä.

Tämä oli oikein maukas ja mukavan mausteinen punaviini. Possu oli aavistuksen savuista ja ihan sikamaisen hyvää, kroketti oli sekin todella hienosti rakennettu makupala ja kun tähän töräytti mukaan sitä persiljamajoneesia, niin päästiin aika koville leveleille. Pikkelöidyt jutut tuikkasivat kivasti happoa peliin. Erinomainen aloitus!

Pääruokana oli kuhaa beurre blanc -kastikkeella ja pinaatti-ruskistettu voi-maalaisperunaterriinillä sekä pikkelöidyllä kukkakaalilla ja paahdetulla kevätsipulilla. Tämän kaveriksi tuotiin L’Antidote 2014 (Three Barrel Project) valkkaria, joka toimi aivan mahtavasti kalan kanssa.

Kala oli taitavasti paistettu ja se kastike oli todella ihanaa, raikasta mutta samaan aikaan kielen peittävän täyteläistä. Terriini oli ihan jees, hauskan erilianen muoto uusille perunoille, mutta se kukkakaali oli pikantisti pikkelöityä ja leikkasi hienosti kastiketta, tuoden vähän terää annokseen sen viinin siipiveikkona.

Loppuun olikin sitten mustaherukkakeittoa, mustaherukkajäädeä, paahdettua Pandan valkosuklaata, orvokki ja kauracrumblea. Viereen tuli Lepaan Elina mustaherukkaviini/likööri, joka on kuulemma Hämeen ammatti-instituutin viinitila, johon en ollut koskaan tutustunut.

Erittäin hienosti valitut viinit komppasivat herkullisia ruokia todella tasokkaasti, kuten myös tämä Lepaan lasillinen. Jälkkäri oli todella hyvä ja teki minut hyvin onnelliseksi. Täällä kannattaa ehdottomasti käydä syömässä, todella tasokas ruoka, ihan valtakunnallisellakin mittapuulla katsottuna. Mutta varaa paikka sieltä sisältä.

Sisutus oli todella erikoinen yhdistelmä sisätilojen aistikasta vanhanajan maailmaa ja terassin gettomaista (olikos Gettomasa Jyväskylästä? Tais olla joo) lähiökerrostalopihan estetiikkaa aina pinta-asennettuine kaasuputkineen kaikkineen. Tavallaan tämä kiehtoi sellaisella kummallisen syntisellä tavalla, yhdistelmä hienostunutta ruokaa ja vaivoin piilotettua parkkipaikkaa. Mutta kyllä tästä viihtyisyydestä ropisi pisteitä pois, ei voi mitään.

Asiakaspalvelu oli upeaa, harvoin tapaa noin tasokasta sommelieria näin tyylikkäällä asenteella varustettuna. Tämä palvelun korkea taso oikein korosti sitä ristiriitaa ympäristön kanssa, isot pisteet kaverille hienosti hoidetusta kattauksesta.

Kasvissyöjälle varmasti löytyy vaikka mitä, paikka on sen verran tasokas. Lasten kanssa voisi ihan hyvin käydä safkaamassa, arvostaisivat varmasti näin hyviä makuja, vaikka toki onhan tämä enemmän aikuisseurueille suunnattu ravintola.

URL www.ravintolapollowaari.fi
Puhelin 014-333900
Osoite Yliopistonkatu 23, Jyväskylä

Käpygrilli

Nyt päätin lopultakin käydä skoraamassa tämän mestan, joka on roikkunut vaikka kuinka pitkään listalla. Olen ollut moneen otteeseen lähdössä tähän Käpyläläiseen grilliin, mutta aina on jotain tullut vastaan. Kuitenkin tässä pitkää päivää vääntäneenä alkaa olla jo vähän tarvetta päästä hetkeksi puuskuttamaan tuonne ulkoilmaan. Oli ihan hauska kävellä Mäkelänkadulta pikkukatuja pitkin kohteeseen. En ole näillä kulmilla ihan kauheasti käyskennellyt, mutta teininä olin Koskelan sairaalassa duunissa yhden kesän (mä en koskaan saanut niitä yksiä farkkuja takas) ja alue on sieltä jotenkin etäisesti tutun oloinen.

A neighborhood watering hole with a Finnish public house vibe to it and no-frills lunch dishes of ample portions. The Wiener Schnitzel I had was pretty good and the price was right.

Other no-nonsense lunches in Helsinki can be found at Cafe Brahe, Cafe Varikko and Karhunpesä.

Ravintola tarjoaa päivittäin vaihtuvalla listalla lautasannoksia sekä alkusalaattibaaria. Ruoka on melko perinteistä “pubiruokaa”, rehdillä otteella väännettynä. Tänään tarjolla oli: Kanasalaatti (8,20e), wieninleike pippurikastikkeella ja ranuilla (8,90e), kasvisuunivuoka (8,90e), spagetti Bolognese (8,20e) sekä päivän pizza eli kinkku-oliivi-katkarapu (8,20e). Näiden lisäksi oli alkuun salaattibaari (jäävuorisalaatti, papu-sipuli-tomaattisötkötys, kaali-yms-raastetta, bulguria? ja kikhernettä, tomaatti-punasipuli-kurkkusalaatti, punaista paprikaa, punajuurta, väritettyjä mustia oliiveita, pikkelöityjä pepperonichilejä, maustekurkkua, salaattikastiketta ja raejuusto-yrttilevitettä sekä tuoretta leipää) ja loppuun kahvia/teetä. Tilaus ja maksu hoidettiin kassalle tullessa. Itselle osui tuo wiener-leike, kerranhan sitä vain eletään. Aseet ja vesi löytyy valmiiksi pöydistä. Päivän lehtiä löytyy tiskiltä/pöydistä.

Alkuun nykäisty salaatti oli vähän onneton viritys. Sörsselit sun muut olivat pääosin vähän vähemmän tuoreen oloisia ja maustekurkut yms purkkikamaa. Kyllähän näitä tietty nakersi ajan tappamiseksi, mutta ei tätä mitenkään erityisesti tehnyt mieli. Mutta se tuoreen lämmin leipä taas oli oikein hyvä, kuohkea, hieman sitkoinen sisus ja snadisti rapsakka pinta seesaminsiemenillä koristeltuna. Melkein menin hakemaan lisää leipää, mutta pääruoka oli niin iso setti, ettei vaan kyennyt.

Leike saapui melko vauhdikkaasti ja oli komia ilmestys lautasella. Ranut oli osittain leivitetyn leikkeen alla ja pippurikastike valtoimenaan sen päällä. Lautaselle oli jopa eksynyt pari hassua vegeäkin piristämään väripalettia. Ja ne uunissa/pannussa vähän makeutta saaneet kasvikset olivatkin itseasiassa ihan hyvin duunattu, hieman napakoita ja hyvin maustettuja. Varsinkin sitä sipulia olisi voinut olla vähän enemmän.

Mutta toisaalta possuahan tässä oltiin tultu syömään (vaikka tietty autenttinen Wieniläinen leike olisi vasikasta) ja sitä olikin ihan runsaasti tarjolla. Leivitys oli valitettavasti jättänyt rapsakkuuden sinne keittiöön, mutta muuten tämä oli hyvin keitetty, murisevan mehukasta ja tuimalla (ei liiallisella, mutta sielläpäin asteikkoa) suolalla varustettu pihvi.

Pippurikastike oli pirun pippurista, hieno puraisu jokaisella haarukallisella, joka tosin aika hyvin jyräsi muut maut alleen. Ranut olivat rapsakoita ja ketsupin kanssa toivat pientä tasapainoa niin maun kuin tekstuurin osalta annokseen. Tämä oli ihan jees kotiruokamainen pihviannos ja hyvinkin kohtuulliseen hintaan. Kannattaa käydä, jos on näillä nurkilla pyörimässä, eikä ole piileviä sydänvikoja, koska kevyeksi tätä ei voi kutsua.

Sisustus on tuttua meininkiä tällaisesta kulmakuppilasta. Siistit nurkat, vanhakantaiset ja utilitääriset kalusteet, (ilmeisesti myytävää) taidetta seinillä ja ilmoituksia vaikka minkälaisista tapahtumista. Ja kolikkopuhelin! Milloinkohan viimeksi on tollanen tullut vastaan?

Tällainen suomalainen versio brittien public housesta ja oikein autenttisen oloinen sellainen, varmaankin ihan tunnelmallinen lähiseudun kokoontumispiste, tai sellaisen fiiliksen tästä sai näin lyhyellä käyntireissulla. Mikäs tässä oli istuskella samalla kuin vetelin isoa annosta loppuun ja skannailin luurista uutisia.

Asiakaspalvelu oli nopeaa ja asiallista. Kasvissyöjälle oli joku uunivuoka, tiedä sitten onko tämä ihan se ygösmesta noin niinkuin vegeilijöille. Lasten kanssa tuskin tulisi mentyä, enemmän tällaiseen aikuiseen makuun.

URL www.kapygrilli.fi
Puhelin 09-791343
Osoite Osmontie 5, Helsinki