Tag: nopea

Henry’s Cafe

Lopun ajan tunnelma, yhdet läksiäiset, sitten häät ja ovikin oli lukossa. Viikkokin vetelee viimeisiään. Näissä tunnelmissa yritän lähteä ajoissa Hakikseen, mutta olosuhteet sotivat aiettani vastaan. Ylitän Manskun ja Kaivokadun risteyksen vasta varttia vaille. Kutonen menee nenän edestä ohi, mutta Stokkan vieressä siintää kolmonen. Kävelen rauhallisesti pysäkille, samalla kun Stingin Englishman in New Yorkin “A gentleman will walk but never run” lausahdus soi päässäni.

Miksiköhän jotkut biisit jäävät elämään takaraivon jukeboksissa vuosiksi ja toiset häviävät sen siliän tien. Astun sporaan ja kaivan vaistomaisesti luurin ulos taskusta.

A small cafe right next to Hakaniemi market, the lunch offers are simple and friendly on the wallet.

Other restaurants in Hakaniemi are Raiku, Soppakeittiö and Ho Ting.

Keskilaitureilla on tohina käynnissä kun työmiehet rakentavat metron lasikoppia, onkohan maan allakin tehty jotain uudelleenjärjestelyitä? Länsimetron pitäisi kohta valmistua ja se tulee aiheuttamaan omalta osalta kulkureittien kääntymistä. Tämä keskeneräinen pömpeli teipattuine ikkunoineen konkretisoi tulevaa muutosta. Katsastan nopeasti peilikuvaani kopin pinnasta kävellessäni sen ohi. Huokausten silta erottuu horistontissa, kun saavun ravintolan ovelle. Harmikseni sen edessä istuskelee parvi miehiä, enkä pysty ikuistamaan kadunpuolta, yritän muistaa ottaa kuvan lähtiessäni.

Oven takaa löytyy pieni kahvila jonka vitriinissä on esillä sämpylöitä ja kakkua. Kysyn lounaasta (7e) ja maksan kassan takana toimivalle rouvalle. Hän kysyy, haluanko salaatin ja leivän, “kuuluu hintaan”. Myöntelen hänelle samalla kun siirryn tutkimaan lounasvaihtoehtoja. Listalla ollut jauhelihapihvi on muuttunut lihapulliksi, mutta minua kiinnostaakin enemmän itämainen meininki.

Kauhon riisiä ja seesamisiemenillä kuorrutettua kanawokkia lautaselle lämpöastioista, joiden päällä on lappi “7e yksi annos, lisäannos +2e”. Turautan vähän srirachaa lautasen sivuun ja nappaan salaattilautasen mukaani. Pöydässä aloitan salaatista ja selkärangastani nousee tarve syödä lautaset tyhjiksi, on sellainen kutina, että tulee emännältä noottia jos heittää ruokaa hukkaan.

Selkäni takana ruokaileva mies ärähtää liian agressiiviseen lasin blokkaukseen ja saa vetensä takaisin. Mussutan margiksella päälystetyn ranskiksen ja yksinkertaisen salaatin, jonka jälkeen hyökkään pääruoan kimppuun. Tutkin lautasta ja ruokakeko muistuttaa minua etäisesti kenraali tso’n kana-annoksesta jota tein perheelle muutama viikko sitten.

Soossin viskositeetti on muuttunut peruna/maissijauhoista tahmean oloiseksi ja kauhon kanaa sekä siihen liimautunutta riisiä suuhuni. Kastike on ihan kohtuullisen maukasta – ainakin tähän hintaan – ja laatutakeena raflassa onkin aika paljon työmiehiä ruokailemassa. Punainen lätäkkö chilikastiketta maistuu omituiselle, vähän kuin puolityhjä pullo kassan vieressä olisi ollut liian pitkään lämpimässä ja jätänkin siitä suurimman osan lautaselle kaikesta huolimatta.

Nopea lounastuokio jää taakseni kun otan hätäisen kuvan kadulla ja riennän kohti länsilaidan bussipysäkkejä. Kumitassu vie minut takaisin toimistolle jossa odottaa kiire ja kohina, sekä heppakirja läksiäislahjana. Virgin Oilin terassi on pakattu kuorma-autoon, syksy on saapunut.

URL www.facebook.com/henryscafelounaskahvila
Puhelin 044-9963938
Osoite Sörnäisten rantatie 1, Helsinki

Pho 17

Puhelimen hälytys ja viimeiset heitot tikettijärjestelmään, tänään oli vuorossa käynti Pitskussa. Pohdin vielä pöydän ääressä hetken muistiinpanovälineiden äärellä niiden tarpeellisuutta, mutta jätin Moleskinet lepäämään, tämä olisi vasta tutustumiskäynti. Taas matkalla junaan, tällä kertaa virtaa vastaan. Aamuruuhka tunneleissa työntyi minua tielleni, kun sujahtelin ihmisten väleistä kohti kohta lähtevää vaunua.

A charming little Vietnamese cafe right next to the Pitäjänmäki train station, with a good Phở and delicious fresh summer rolls.

Other restaurants that serve Phở in Helsinki are No. 5 Coffee, Vibami and Steam Coffee.

Pysäkki on tuttu, täällä on tullut rehattua aikaisemmassa elämässä useampaan otteeseen. Kerran tuli todistettua tornista tulipaloakin ABB:n talon katolla. Antaudun massan vietäväksi ja astelen muiden joukossa kohti taivaalle kohoavia toimistotaloja. Ytimekkään palaverin jälkeen kävelen pienen tihkusateen viettelemänä radan ali ja siitä kohti Pho 17 ravintolaa.

Mieleni odottaa malttamattomana jälleen uutta versiota tästä herkullisesta sopasta, vaikkakin suurin ihastuminen tähän vietnamilaiseen elämänelikriisiin onkin jo alkanut hiipua. Pitäjänmäen asemanseudun tullessa näköpiiriin välähtää lyhytfilmi pyöräreissuista kavereiden kanssa näillä kulmilla ja fillarointi Niklaksen luo. Koulu pyörii mielessä.

Avoin ovi kutsuu puoleensa, mutta ensin kuvat ja sitten vasta sisään. Yllättävän siisti pikku ravintola, toteaa joku päässäni, vaikka en tiedostanut odottavani mitään tiettyä muotoa listalta poimitulle kohteelle. Nainen häärää keittiössä, joten kaappaan listat luuriin ja alan lueskelemaan lounastarjouksia. Vaikka ei niillä ole oikeasti mitään väliä, tulin vetämään phởta (pieni 9e, iso 10,50e nauta/kana/vege) ja olin jo kauan aikaa sitten päättänyt ottaa sivuun myös kesärullat (2 kpl 4,50e ja 5 kpl 9,20e katkis/kana/kasvis).

Kiinnitän neidin huomion ja teen tilauksen, jonka yhteydessä yritämme päästä yhteisymmärrykseen rullien sisällöstä, mutta tuntuma on, että tulossa on joku yllätys. Otan mukaan lounaspassin leimalla, kun en jaksa alkaa jankuttaa, aamuinen keskustelutuokio on vienyt keskittymiskyvyn ja kaipaan hiljaista hetkeä.

Juon vettä ja tarkkailen ulkona liikkuvia asioita, antaen päälleni aikaa harhailla ajatusteni parissa. Niitä nousee ja kiemurtelee kuin pieniä savukiehkuroita lempeässä tuulessa, enkä saa monistakaan kiinni ennekuin ne häviävät. Eteeni tuodaan kaksi isoa kevätrullaa ja muutama kippo dippailua varten. Ravistan itseni tähän hetkeen, noukin tikuillani ensimmäisen uhrin ja haukkaan palasen paljaaltaan.

Pinta ei ole vielä ehtinyt nihkeentyä ja täytteet tuntuvat tuoreilta. Nuudeleita ei ole liikaa ja rulla pysyy kasassa kun rupean maustamaan sitä vuoroin pähkinäpohjaisella ja vuoroin kirkkaan kirpsakalla soossilla. Viimeistellessäni toisen rullan nappaan vielä rippeen kuppien pohjilta lusikalla ja nojaan taaksepäin tyytyväisenä.

Phở saapuu ja on oikein hyvännäköinen setti ituja, yrttejä, kanaa sekä nuudeleita. Noukin lientä lusikalla ja yritän muistella edellisiä kertoja. Suolaisuuden tunne leviää kielelleni ja liemi tuntuu kirkkaudestaan huolimatta yllättävän tymäkältä. Kokeilen kanan kanssa, joka on hieman joistain kohdin päässyt ylikypsäksi. Lusikallinen soppaa proteiinin kanssa tuntuu olevan enemmän balansissa ja rouskuttelen makuja itujen kanssa yhteen.

Kokonaisuus vaikuttaa hyvältä, mutta ei niin upealta kuin mitä aiemmat kokemukset. Kauhoessani nuudeleita pohdin sitä, että kuinkakohan paljon niissä toisissa lounaissa on ollut uutuudenviehätystä, mutta päädyn kuitenkin siihen lopputulokseen, että olen ennenmuinoin maistanut jollain tavalla täyteläisempiäkin liemiä.

Pikakatsaus puhelimen aikataulusovellukseen kertoo, että lähtö on käsillä, joten ruiskautan hapot limestä sopan nurkkaan ja maistelen vielä muutaman lusikallisen ennen kuin huiskautan kassallepäin jäähyväiset. Jätän leimalapun pöytään.

URL www.pho17.fi
Puhelin 044-7721717
Osoite Pitäjänmäentie 17, Helsinki

Spice Garden

Eilinen puhelinkeskustelu pyöri mielessäni, kun kiirehdin junaa kohti. Clasun uusi liike yritti houkutella sisään avaamalla automaattiovet ohi juoksiessani, mutta tällä kertaa en astunut sisään äijäparatiisiin. Edellisellä kertaa ostetut lämpömittaritkin olivat kotona edelleen asentamatta, kuten myös tyttöjen kaappien laatikostot sängyn vieressä.

Alas ja ylös, Asematunnelin kautta Kaivokadun ali. Nyllen edessä olevat valot ovat liian hitaat. Pikakatsaus valotauluun, joka osoittaa kohti raidetta 14. Taulun vieressä joku hessu julistaa sanomaa ja yrittää tyrkyttää flaijeria. Ei ehdi, pitää juosta stogeen.

A pretty good Indian restaurant in the depths of Espoo’s suburbia. The Chicken Tikka Masala I had was tasty and the atmosphere veers towards a corner pub.

Leppävaara region in Espoo has a few other exotic restaurants such as Persian Ravintola, 3 Amigos and Curry Palace.

Nousen junasta Lepuskin Gallerian puolelta ja seisoskelen hetken Pizza Cornarin vieressä. Miksiköhän sillä on tuollainen nimi? Lyhyt soitto ja siirryn dösikselle odottamaan kyytiä. Lyhyt ajelumatka ja päädymme vanhan työkaverin kanssa uutisista tutun Pizzeria Paradisen viereen. Mesta on remontissa tuhopolttoyrityksen jälkeen ja näyttää aika roisilta. Vieressä on saman perheyrityksen toinen kiska nimeltään Spice Garden, johon kävelemme samalla kun turistaan kuulumisia.

Jaa, mutta tämähän on baari. Tai ainakin tiski näyttää erehdyttävästi siltä. Kassan vierestä löytyy kuitenkin myös lounaslista ja peesaan kaveria tilaamalla kanan (9,50e). Pöydässä vanhojen muistelu jatkuu, kunnes peltilautaset valloittavat suurimman osan näkyvästä pinnasta.

Linssihässäkkä astian keskellä on hyvää ja kun murran lämpimästä naan-leivästä suikaleen, saan noukittua palasella tätä kastiketta nokareen. Leivän pohja rapsahtaa hampaissa kivasti ja muutenkin lämpimän ilmava siivu tuntuu hyvän sitkoiselta. Pitkään marinoitu kana on saanut reilun paistopinnan ja mennyt sen mukana aavistuksen kuivaksi, mutta hyvin maustettu soossi ja siinä lilluvat napakat kasvikset pitävät kokonaisuuden tasokkaana.

Nypin ajatuksissani nurkkaan ahdettua salaatinkaltaista samalla kun kuuntelen tarinaa. Nämä kurkut ja riisin kosteudesta nahistunut papadam ei jotenkin sovi muuten hyvään lautasannokseen. Lähtiessämme sipaisen vielä jogurtti-raitan viimeiset pisarat jäljelle jääneellä kannikalla.

Vedän auton oven takanani kiinni ja suuntaamme kohti toimistoa. Edessä on vielä läpikäytävää, joka ei kuulu ravintolaan. Vilkaisen vielä kerran palanutta talon kulmaa kun kaarramme pois, raflan pihalla seisoo keittiön allaskaappi hanoineen.

URL www.ravintolaspicegarden.fi
Puhelin 09-4525709
Osoite Lintuvaarantie 28, Espoo