Bistro Telakka

Ryntäsin ulos ovesta ja kiiruhdin kohti Forumin tuulista lasinurkkaa. Liikennevalot olivat sammutettuja ja poliisi pyöri keskellä Manskua kuin hyrrä. Kurvasin ylös Simonkatua yrittäen saada autoa pysäytettyä ennen liikennehässäkkää, oli jälleen lounasreissu R:n kanssa.

Hyppäsin hengästyneenä pelkääjän paikalle ja karautimme kohti Larun rantoja. Kun ohitimme Rumbaa, niin muistin sopukoista pulpahti joku vanha City-lehden artikkeli tästä kohtaa. Vuosi taisi olla 1992, joten on tässä jo aikaa ehtinyt vierähtää. Kiesi iskettiin parkkiin ja puikkelehdimme veneiden väleistä rakennuksen pihalle.

A nautically themed restaurant in the midst of a dockyard. The buffet lunch was good, but not spectacular.

For more restaurants in Lauttasaari, go to Borneo, Blue Peter and Lumbini.

Mestasta löytyy niin lautasannoksia kuin myös buffaa. Tänään oli tarjolla: Caesar savulohella (10,50e), salaattia falafelilla & ras el hanout kukkakaalia ja tsatzikia (10,50e), porkkana-inkiväärikeittoa (9e), mausteista linssipataa ja rakuuna-sinappijogurttia (10,20e), talon hampurilainen ranskalaisilla tai salaatilla (myös kasvispihvillä 13e) sekä buffassa (10,20e) jokirapurisottoa & paistettua seitä ja sitruskastiketta.

Salaattibaarikin löytyi: Tomaatti-kurkku-salaattisekoitus, porkkanaraaste, punakaaliraaste, pikkelöityjä chilejä, keitettyä kananmunaa, bulgurisötkötystä sekä leipää+levitettä ja kolmea eri kastiketta. Seisovalla pöydällä mentiin vaikka hetken puntaroinkin burgeria.

Alkusalaatti oli jälleen edessäni ja sitrusvinaigreteltä näyttänyt kastike osoittautuikin mango-pohjaiseksi systeemiksi, olisiko tässä ollut hento kosketus chiliäkin? Lautanen tuli tyhjennettyä nopeasti ja mieleenpainuvin asia oli se purevan pippurinen tuorejuustolevite, joka paransi tuntuvasti ranskanleivänpalasia.

Uunissa duunattu pakastesei köllötteli sitruunaisen kastikkeensa alla ja annoin sen odottaa hetken kun tökin haarukalla lautaselle sijoitettamaani yksinäistä punajuurenlohkoa. R. hämmästeli, että olin sentään yhden palasen viitsinyt ottaa mukaan, mutta pitäähän sitä nyt välillä kokeilla.

Ei se lohko huono ollut, kuten ei kastikekaan. Kala oli niin ujon makuista, että peittyi sitruunan alle myös kielellä. Risotto oli jokiravunpyrstöjen suolaama, ja ihan hyvä tällaiseksi massarisotoksi.

Riiseistä löytyi snadisti purupintaa ja muutenkin maustaminen oli ihan kohdillaan. Buffa toimi ihan hyvin vaatimattomasta salaattivalikoimasta huolimatta ja vatsa täynnä tuli haettua pieni kuppi kahviakin, joka oli valitettavasti ottanut makuunsa pannun pohjasta osumaa. Hieman normilinjastoa parempi setti ja onhan tällainen nautikaalinen teema omalla tavallaan viihdyttävä.

Paikka oli snadisti kauhtunut mutta siisti ja kontekstiin sopivalla tavalla koristeltu. R. mainitsi huomanneensa “kellarin” hajua tilassa, mikä sinänsä näinkin merellisessä ympäristössä ei olisi mitenkään yllättävää.

Itse en tukkoisen nenäni kanssa paljoakaan haista. Asiakaspalvelu oli sujuvaa ja nopeasti täyttyvät pöydät siivottiin tehokkaasti, mesta näyttää olevan suosittu paikallisten parissa.

Ulkona oli hieman karu terassi, joka varmaankin toimii kesäisellä ilmalla hyvin. Lähtiessämme takaisin kohti ydintä, ulkona oli istumassa vain muutama työmies safkaröökillä.

URL www.bistrotelakka.fi
Puhelin 050-3231961
Osoite Vattuniemenranta 5, Helsinki

Gastro Cafe Kallio

Merimies on erimies ja tänään oli erikoispäivä (very special, only for you my friend), joka sai vanhat natisevat luut liikkeelle kohti Kallion kultaisia kukkuloita. Eli Karhupuiston nurkille sporalla ja toiveikkaana ravintolan kulmille jos sieltä vaikka tällä kertaa saisi jotain ruokaakin.

Kallion kirjasto näytti olevan rempassa ja Porthanin kadulle oli ilmestynyt joku New Day Salat -rafla, onko siitä tosiaan näin kauan kuin kävin viimeksi vai onko edelliset reissut menneet liian sumussa? Kirjasto tosin näyttää menneen ihan hetki sitten vasta työn alle.

An excellent lunch at this French bistro-like restaurant, close to the famous Karhupuisto. The food had a rustic honesty to it and the no-nonsense decor along with Bob Dylan’s music made for a lovely experience.

Be sure to visit also Kolmon3n, Sandro and IPI Kulmakuppila.

Eli tällainen ranskalaishenkinen bistro-tyylinen rafla, jossa nyt ainakin taas hetken lounaitakin (on ollut vähän vaihtelevasti auki päivällä). Tänään oli tarjolla: Kampelarullia ja piparjuuri-dijon hollandaisea höyrytetyllä perunalla (13e), pate en croute frisée salaatilla & pekonia ja uppomuna (12,50e), syyskasvis-ragout pistou-kastikkeella (12e). Alkuun oli soppaa: sipulikeittoa sekä maalaisleipää & voita. Itselle osui tuo pate taikinakuoressa.

Soppakanuunan kupeessa olleet peltilautaset toivat erinomaisen (mutta jo suljetun) Soupin mieleeni ja hymyilin kun kolistelin lautasta lusikallani sopan syömisen lomassa. Sipulikeitto oli ihan jees, vähän ehkä ohut maku sipulien osalta, joten timjami tms pääsi hallitsemaan snadisti liikaa. Mutta lämmin soppa toimii aina aloitukseksi. Sivuun napattu leipä oli miellyttävän sitkoista ja toimi kivasti keiton kaverina.

Pääruoka saapui ennen kuin olin saanut kahmittua edes puolet sopasta naamaan. Metalliselle ellipsille muotoiltu annos oli houkuttelevan oloinen. Tässä oli sopivan rustiikkinen meno ja meininki, pate koostui isoista lihanpaloista ja jostain metsäsienistä. Sienetkin maistuivat minulle kaikista traumoista huolimatta ja tämä pääkomponentti lautasella hurmasi niin rohkealla maulla kuin ronskilla otteellaankin.

Rapsakaksi maustetut pekoninviipaleet antoivat hieman tekstuuria annokseen. Alun jälkeen siirryin uppomunan kimppuun ja sieltä valahtikin munan salaattipedille ihanan kirkas ja täyteläinen keltuainen. Yksinkertainen friseesalaatti oli saanut kevyen sinappikastikehunnun ja yhdessä nämä kaikki muodostivat upean kokonaisuuden.

Sisustus noudatti samaa konstailematonta linjaa ja tässä tulikin vähän sellainen olo kuin olisi istunut Pariisin bistrossa. Tosin seinillä ei ollut turhia krumeluureja, kunhan muutama mustavalkoinen sarjakuva kehyksissään.

Taustalla soi Bob Dylanin Like a rolling stone kun vetelin viimeiset pekonin rippeet suuhuni, tämä oli oikein onnistunut lounas.

Ps. Viikonlopun Vihreä Holvi -reissun yhteydessä (herra K. täytti vuosia) havaitsin Kokoron häviämisen Alppilan nurkilta. Hätä ei kuitenkaan ole tämän näköinen, sillä ilmeisesti uusi ja isompi tila on löytynyt jo jonkun aikaa sitten.

URL www.gastrocafe.fi
Puhelin 050-3090612
Osoite Fleminginkatu 7, Helsinki

The Tray

Alles in ordnung, nouse ylös ja pyyhi pölyt. Askelkuviot ovat selvät hetkeksi ja nyt pitää keskittyä olennaiseen. Eli syömiseen! R. tuli käymään ja piti palaverisuman loppuun keksiä joku mesta mikä sopisi lounaspaikaksi, mutta ei olisi liian kaukana, myöhäisen ajankohdan takia. Olin jossain törmännyt siihen, että Kluuvin Glo-hotellin alakerta oli uudelleen brändätty ja tottelee nyt nimeä The Tray.

Tämä sijainti lienee jollain tavalla haasteellinen, kun joku aika sittenhän tässä alkoi taas lounaat soppa+salaattibuffan muodossa. Ja sitten tuli joku lähi-itä-vaikutteinen lounasbuffa, jossa en ehtinyt/viitsinyt käydä (varsinkin kun ei edes nimi vaihtunut) ja nyt näin. Ehkä tätä vaivaa sama tauti kuin sitä Kämp Galleriaa, jossa tuntuu olevan hintsusti kävijöitä silloin kun sinne on eksynyt.

A hotel restaurant with a Middle Easternish lunch buffet, the salads were tasty but the main course left me wanting.

Other hotel restaurants in Helsinki are Kämp, Krog Roba and Linnankellari.

Kyseessä on siis hotellin aulabaari/aamiaisnurkka, johon katetaan lounaaksi salaatti + lämmin ruoka buffa (10,30e). Tänään oli tarjolla: Sumaccilohta, valkosipuliperunoita, juustokuminakastiketta, tomaatti-basilikasötkötystä, couscousia sattumilla, uuniporkkanoita, vihreitä papuja ja chiliä, maissi-papusalaatti, pastasalaatti, vihreä salaattisekoitus, kastikkeita yms modausmeininkejä sekä leipää ja etäisesti hummuksen kaltaista levitettä.

Alkuun tuli nykäistyä lautasellinen salaatteja ja tämä kokonaisuus toimikin ihan hyvin, tosin muistutti kovasti Sandron salaattibuffaa pääsemättä kuitenkaan sen tasolle. Ihan hyvä maut kuitenkin ja tuoreet komponentit sekä kohtuullisen runsas kattaus vaihtoehtoja. Leipä oli hieman höttöistä omaan makuun ja se hummus ei ollut kyllä mitään ihan traditionaalista, jos hummusta laisinkaan. Sumac(?) jota oli ripsoteltu pinnalle ei oikein erottunut ja tahnassa oli hentoinen savukalamainen fiilis.

Pääruoaksi vedetty lohi lähenteli sellaista laitosruokamaista meininkiä, sumaccia en tästäkään löytänyt vaikka yritin ja jogurttikastike oli liian vetistä toimiakseen kunnolla. Valkosipuliperunat eivät juuri valkosipulilla juhlineet, mutta muuten nämä uunissa kypsennetyt palaset olivat ook.

Vesipisteen vieressä olleet lasit olivat valitettavasti sitä hotellin aamiaiskokoa, mutta nyt tarjolla ei ollut mehua, jonka säästämiseksi tuo annoskoko on varmaan ihan hyvä, vesilasille aivan liian snadi. Nyt piti jatkuvasti juosta täyttämässä. Toki tässä olisi voinut ryhtyä kanniskelemaan useampia laseja tai innovoida jotain kahvikuppien kanssa.

Sisustus on vedetty uusiksi ja muutenkin hotelli oli remontin alla. Ihan kiva tämä on ja edelleenkin tässä tulee pientä loman fiilistä kun istuskelee hotellin aulassa. Mutta kuten R. totesi, niin vähän tässä välittyi sellainen 80-luvun Miami Vice meininki, ehkä ne jännän väriset matot? Voisi joskus tulla vetämään Cuba Libren valkoisessa puvussa, purkkareissa ja ehdottomasti ilman sukkia. Kohta alkaa olla ihan ilmatkin sopivat tuollaiseen ulkoiluun.

Asiakaspalvelu oli erinomaista, astiat blokattiin nopeasti ja huomaamatta, muutenkin käytiin tsekkailemassa että homma sujuu. Vähän tietty vaikuttaa, että oli enemmän henkilökuntaa kuin ruokailijoita, mutta kuitenkin. Laput olis tosin ollut kivat tällaisessa buffamuotoisessa kattauksessa, mutta niin ne puuttuu monista muistakin linjastoista. Kasvissyöjä pärjäisi ihan hyvin tuolla salaattivalikoimalla ja lasten kanssa hotellit toimii aina, tilaa on jne.

URL www.thetray.fi
Puhelin 050-5765792
Osoite Kluuvikatu 4, Helsinki