Taste of Thai

image

HUOM! Ravintola on suljettu ja tilalle tullut intialainen.

Olin jostain hokannut (joka tullee sanasta hoksata, joka omaksi yllätykseksi ehkä tulee saamelaisesta sanasta hoksat, kaikkea se saksalainen keksii) tämän thaimaalaista ruokaa (ainakin ajoittain) tarjoavan ravintolan ja koska staattinen viikkolista sisälsi perjantaina houkuttelevan kuuloisia thaimaalaisia erikoisuuksia, niin päätinpä sitten suunnata jälleen kerran Ruoholahden suuntaan. Mesta tarjoaa siis buffaa (8,90e), sushibuffaa (12,50e), molempia jälkkärillä (14,50e) sekä vegebuffaa (8e).

Tänään oli tarjolla: Kalakakkuja, fritattuja kanapalleroita ja kevätkääryleitä, Phadthai paistetut nuudelit, naudanliha currykastikkeessa, possua currykastikkeessa, tofua currykastikkeessa, tom “yum” kanalla, misokeittoa, salaattibaari (salaattisekoitus, porkkanaraaste, kinkku-majoneesi-raastesalaatti, tomaattia, ituja, kikherneitä ja melonia) sekä currymajoneesia kalakakuille (? niiden vieressä se oli). Näiden lisäksi oli sushibuffa (suppeahko maki + ehkä muutama nigiri vaihtoehtoina) kassalla tykötarpeineen. Näiden lisäksi linjastomalliselta kassalta löytyy juomina: vesi, mehu, maustettuja vesiä sekä jääteetä. Loppuun on kahvit ja teet. Itse valitsin ihan perus thaikkubuffan. Tilaus ja maksu hoidetaan siihen kassalle.

imageAlkuun heitetyt salaatti + soppa olivat hyvin perusmeininkiä. Soppa olisi kaivannut isommin makuja, nyt jäi melko pliisuksi ja salaatti olisi kaivannut jotain eksotiikkaa, nyt mentiin jopa alle normi Amica-linjaston salaattitarjonnan. Erikoiset juomavaihtoehdot toivat pientä vaihtelua, mutta fritit taasen olivat alimaustettuja, hieman lötkähtäneitä ja muutenkin väsyneitä.

Pääruoka oli jossain määrin maustettua, tosin mikä se majoneesimäjäytys oikein oli suhteessa thaikkukalakakkuhin? Ja ne kalakakutkin jättivät aika paljon toivomisen varaa. Kama oli ajettu massaksi, puristettu kasaan ja fritattu leivityksellä. Ei mainittavia thaikkuhenkisiä mausteita, ei limeä, sitruunaruohoa tai korianteria näköpiirissä, kalakastikkeesta puhumattakaan. Phad thai oli ihan ok, ei liian rasvaista ja hieman napakoita kasviksia, mutta mitä se riisi oikein oli? Tulin kolmantena asiakkaana buffaan lähes heti kun se avattiin ja riisi oli jo kovettunutta pinnalta. Onneksi pienellä kaivamisella sai semiok kamaa lautaselle, mutta kyllä thaimaalaisessa täytyy riisin olla top-notch.

Lihakastikkeet menettelivät, tosin näihinkin sai tujauttaa chilikastiketta mukaan, että sai jotain menoa ja meininkiä. Tofua en valitettavasti maistanut, joten siitä en osaa sanoa mitään, mutta ei tämä kyllä vakuuttanut, vaikka sinänsä ihan kutkuttava ajatus, että thaikkusafka alkaa saavuttaa riittävää jalansijaa voidakseen valloittaa niinkin keskeisen paikan kuin työpaikkaruokalan tällaisessa “tornitalo”-konttorin kivijalassa. Tulipahan käytyä.

imageSisustus on juurikin sellainen kuin voisit kuvitella. Sisääntullessa on respa ja yleinen ympäristö on kuvattavissa sanalla “toimisto”. Ihan siisti ja jotain pientä fiilistä haettu noilla isoilla varjoilla, jotka tuovat jännän kontrastin sohjosta tulevalle kulkijalle. Asiakaspalvelu oli nopeaa ja asiallista.

Kasvissyöjälle oli tofua ja soppaa yms, mutta ihan lähistöltäkin löytyy niin paljon parempia vaihtoehtoja, että en kyllä lähtisi tänne erikseen ainakaan tulemaan. Lastenkaan kanssa tuskin tulisin, tosin eipä niitä tällaiseen linjastohenkiseen työmaaruokalaan tulisi muutenkaan vietyä ilman ulkoisia pakottavia tekijöitä.

URL www.tasteofthai.fi
Puhelin 044-3443848
Osoite Itämerenkatu 5, Helsinki

The Mess


image

HUOM! Ravintola on suljettu ja tilalle on tullut Publik.

City-lehden artikkelin innoittamana päätin käydä The Mess -ravintolassa kääntymässä, mutta eilen siellä oli sienikeittoa (blech), joten homma siirtyi sujuvasti tälle päivälle. Facebookin tasaisesti päivittyvä ravintolan sivu osasi kertoa, että tänään on lasagnea (whee!), joten homma oli sitä myöten selvä. Mesta on siis trendikkäästi coworking-tilaa Stadiin tuovan (tosin onhan mm. Korjaamolla ollut tällainen jo vaikka kuinka kauan) Mothership of Work puljun alakerran rafla/baari, jossa lounaalla vaikuttaisi olevan eurooppalaista kotiruokaa.

image

Ravintola tarjoaa lounaalle sopan ja salaattibuffan (8e) sekä näiden kylkeen erilaisia lautasannoksia (n. 10-13e). Ja vaikka piti olla sitä lasagnea tarjolla, niin sen tilalla olikin Fish & Chips, joka sai hetkeksi hieman pasmat sekaisin allekirjoittaneelta. Noh, ehtiihän sitä lasagnea koestaa sitten seuraavalla kerralla (not).

Tänään oli siis tarjolla soppa+salaatti-puolella: Pea & Ham eli hernaria ja salaattisekoitus sekä kikherne-viherpapu-aurinkokuivattutomaattisalaatti appelsiinivinaigrettella. Lautasannoksista löytyi: Waldorf-salaatti (10,20e), Grilled chicken pasta eli kanaa spagetilla ja pestolla (11,50e) sekä “Daily Comfort” annos joka tänään oli tosiaan se Fish & Chips (12,50e).

Itselle valikoitui kala, kun ei sitä lasagnea (dammit) saanut. Toisaalta onhan tuota tullut nyt puputettua ihan riittämiin, kiva välillä saada fish & chipsiä, tätä näkee harvemmin listalla. Tilaus ja maksu hoidettiin pöydässä, aseet ja rensselit löytyvät salaattibaarista, leivän vierestä.

imageAlkusalaatti rokkasi, tuoreet ja simppelit raaka-aineet olivat hyviä, mutta se vinaigrette. Voi vitsit! Jos (ja kun) olen hehkuttanut sitä kaupan sitruunavinaigrettea, niin tämä talon ome setti oli nii-iin törkeän hyvää, ettei mitään rajaa. Jotenkin se appelsiinisuus sopi tähän kuin nyrkki silmään ja emulsio oli juuri sopiva, hieman ohueen päin ja tätä oli ihana kaivella lautaselta sillä merisuolaisella focaccia-tyyppisellä leivällä.

Hernari oli ihan jees, kivan samettinen tekstuuri ja savukinkku toi pientä tekstuuri- ja makuvaihtelua muuten aika tavanomaisen makuiseen rokkaan. Sinappia jäin kaipaamaan, mutta ehkä se vaan johtuu minusta.

Pääruoka saapui kohtuuvikkelään ja oli hauskasti aseteltu suoraan peltitarjottimella olevan fish & chips -aiheisen paperin päälle. Très chic. Ranut olivat ihan hyviä, ei mitään tajuntaa laajentavia, mutta ei mitään lötköjäkään ja sopivasti maustettuja. Se tartar-kastike oli ihan tajuttoman hyvää, täyteläistä ja sopivan sinappista, pienillä suolaisilla sattumilla. Kalan fritattu kuori oli erittäin taitavasti tehty, ilmavan rapsakkaa eikä liian rasvaista. Kala itsessään oli edelleen mehukasta ja kohtuullisen hyvin maustettua, tosin se muikea tartar-kastike jyräsi kaikki muut maut alleen, mutta silleen hyvällä tavalla.

Tämä oli erittäin hyvä versio fish & chipsistä ja ainoa mitä jäin hieman kaipaamaan oli etikka, jota olisi voinut vähän roiskia sinne tänne. Herkullinen lounas! Mutta kyllä tämä kaipasi omasta mielestäni sitä lautasannosta, pelkkä soppa+salaatti (vaikkakin hyvin edukas) olisi ehkä jättänyt vähän kylmäksi, varsinkin kun se soppa oli hieman haaleaa.

imageSisustus oli oikein trendikkäästi väsätty, infrastruktuuri saa näkyä ja vähän haettu jotain kevyttä industrial henkistä meininkiä. Ihan jees, tykkäsin (mutta en silti peukuttanut ketään). Täällä oli kiva istuskella ison ikkunan ääressä vetelemässä safkaa, vaikkakin nämä baaritiskimäiset istuinjärjestelyt eivät aina ole ihan kaikkein mukavimpia ruokailuasentoja. Mutta kuten nykyään näihin kuuluu, niin asiakaspaikkoja oli useita erilaisia, mukaanlukien ihan normi ruokailupöytiä.

Asiakaspalvelu oli rentoa ja nopeaa. Kasvissyöjälle oli se Waldorf-salaatti sinihomejuustollaan, tosin se salaatti+salaatti yhdistelmä saattaa tympiä niinä päivinä, jolloin soppa ei sovellu vegeilyyn, joten kannattaa tsekata (lähes totta kertova) Facebook-sivu ensin. Lasten kanssa voisi ehkä piipahtaakin, ruoan puolesta heille varmasti sopisi ja tilaakin löytynee sopivasti. Mutta onhan tämä vähän tällainen “aikuisten tila” henkinen mesta, ihan ymmärrettävästi, kun keskittyy duuniin etc. Tämä oli oikein hyvä setti ja suosittelen ehdottomasti käymään.

image

URL www.themess.fi
Puhelin 0400-606770
Osoite Pieni Roobertinkatu 9, Helsinki

Mai Viet

image

Phở-keittojen metsästys jatkui uuden Mai Viet -ravintolan tiimoilta. Tämä aikaisemmilla reissuilla bongattu vietnamilainen kahvila/ravintola tuli mieleen, kun piti keksiä nopeasti joku paikka missä käydä lounaalla palaverisuman keskellä ja mieluusti vielä “kuivin jaloin”. Tai no, oikeastaan olin jo matkalla Charlotte-kahvilaan, mutta Kampin metroasemalta noustessa totesin ilman olevan sen verran suopea, että päätin hoitaa Lapinlahdenkadun viimeisen ravintolan tehdyksi (rasti seinään jne). Paikka tarjoaa vietnamilaisen sopan lisäksi Banh Mi -sämpylöitä (joita teki ihan hirveästi mieli, mutta pakko vetää kaikki Stadin pho:t!), kevätrullia sekä sushia.

Tarjolla oli: Phở naudalla tai possulla tai kana-possu mix tosin kanaa ei ollut ja possua ei oltu vielä leikattu , Bún (vai pho?) soppa vegenä eli tofu+katkarapu (ya rly)+sieni (8,50e), Banh Mi (6,50e iso / 3,90e puolikas), kevätrullia 3 kpl (7,50e) sekä sushia (8,50e “annos”). Näiden lisäksi löytyi mm. vietnamilaista kahvia (2,80e) ja teetä yms. Itselle valikoitui se pho naudalla, kun possua tai mixiä ei ollut tarjolla listasta huolimatta. Otin myös sen vietnamilaisen kahvin, kun jotenkin teki mieli.

imageSoppa saapui seminopeasti ja oli oikein hyvännäköinen ilmestys tarjottimella. Viereen tuli tykötarpeiksi normaalit (linnunsilmä)chili ja lime, viereiseltä pöydältä nappasin kylkeen vielä (joutsen) srirachapurnukan. Aloitetaan liemestä, kun se on kuitenkin se oleellinen juttu tässä. Hyvä, syvä maku, hieman samea eikä liian rasvainen, tämä oli oikein kelvollinen liemi vaikkakin tämän kai teoriassa kuuluisi olla kirkas. Eli perustat olivat ihan hyvät ja tähän päälle oli sitten kasattu sitä lehmää, kevätsipulia, leveähköä riisinuudelia, punasipulia sekä reilusti varsiselleriä, mikä oli snadi poikkeus aikaisemmista.

Nauta oli jäänyt sopivan meheväksi ja toimi hyvin tässä kontekstissa. Nuudelit olivat sopivan kypsyisiä ja niitä oli sopivasti muihin komponentteihin nähden. Punasipulia olisin henk.koht. (nimim. toim.huom.) toivonut lisää ja ehkä hitusen krouvimpina palasina, mutta olenkin perso punasipulin puraisulle. Yllättäen se varsiselleri sopi oikein mainiosti tähän ja toi kaivattua tekstuuria sekä pientä pirteää lisämakua kokonaisuuteen. Jäin kaipaamaan niitä yrttejä (thaibasilikaa ja/tai korianteria nyt ainakin), mutta “them’s the breaks“. Tämä oli jotenkin itselle sopiva versio sopasta, joten jaksoin vedellä (pienellä sriracha-avustuksella) loppuun asti. Jälkkäriksi vedelty kahvi oli makeaa ja hieman erilaisen makuista, kuten näiden kuuluu ollakin. Hyvä, kevyehkö lounas maukkailla mauilla.

imageSisustus on yksinkertainen ja melko siisti, kuitenkin vähän vanhan kahvilan patina näkyy joistain kohtia. Ovi oli tullessa lukossa ja sitten olikin auki ilman mitään isoa lämmityselementtiä, joten vähän tämä oli tälleen kotikutoisen oloinen lounaskokemus.

Asiakaspalvelu oli sympaattisen ujoa ja ystävällistä sekä miellyttävän huomioonottavaista, kun erikseen jaksettiin varmistella halutut ruokailuvälineet sekä kahvin maustamiset jne. Täällä oli ihan kiva asioida ja tuijotella Lapinlahdenkadun ihmisvirtaa. Kasvissyöjälle oli vähän hintsusti juttuja, ellei nyt kelpuuta katkarapuja vegevalioonsa. Lasten kanssa en ehkä erikseen lähtisi.

image

URL maiviet.fi
Puhelin 045-1280668
Osoite Lapinlahdenkatu 21, Helsinki