Month: January 2016

Bongasin jostain (Nyt-liite? tai sitten mahdollisesti eat.fi) uudehkon ravintolan nimeltä Bro (silta, ei veli, eli “brü” eikä “brah“) jonne sitten ajattelin viedä vaimoni perjantailounaalle. Ravintola on käytännössä hotelli Strandin aulabaari/ravintola, joka on rempattu tässä lähiaikoina ja ilmeisesti myös konseptia hieman hiottu. Illemmalla löytyy myös cocktail-baari, jossa ilmeisesti pyritty nostamaan tarjooman tasoa, mutta myös ruokalistaan on selvästi panostettu. Tarjolla on lähi-itä/pohjoisafrikkalais-vaikutteista sapuskaa, joko buffana tai liikelounashenkisenä. Löytyy tietysti myös (hotellihan tämä on) koko päivän voimassa oleva menu perinteikkäämpiä annoksia.

Buffetissa (13,90e) oli tänään tarjolla: Pinaattikeitto, ankka ja appelsiini. Business-lounaalle (kaksi ruokaa 19e, kolme 24e ja neljä 29e) oli taasen listalla alkuun: punajuuri + vuohenmaito ja valkopapu + tryffeli; pääruoaksi: siika + piparjuuri, kikherne + minttu (eli falafel-harissa-sandwich) ja iberico porsas + maapähkinä sekä loppuun oli pannacotta + vanilja. Kokopäivän voimassa olevalla “rennosti” menulla löytyi: caesar salad (12,80e alkuun ja 17,80e pääruoaksi sekä +10e grillatun scampin tai kana-satay-vartaan kera), burger (22,50e), cheeseburger (24e), bacon + cheeseburger (25e), vegeburger (19,50e), clubsandwich (22,50e) sekä san francisco benedict puolikkaalla hummerilla (28e).

Meille valikoitui kolmen ruokalajin menu, vaimolle punajuuri+vuohenmaito, falafel-harissa-sandwich ja pannacotta, itse valkkasin sen valkopapu+tryffelisopan, paistetun siian piparjuurella ja kasvispedillä sekä sen pannacottan. Tarjoilija kertoi, että neljä ruokalajia tarkoittaa kahta alkuruokaa, mutta tässä oli selvästi pientä henkilöriippuvaisuutta, koska toinen tarjoilija otti vastaan viereisestä pöydästä kolmen ruokalajin menun jossa oli valittuna alkuruoan lisäksi kaksi pääruokaa.

Alkuun tuli leipäkori, tosin ilmeisesti varsinainen lounasleipä oli vielä valmisteilla kun tässä oli tarjolla perus patonginpalasia ja jännästi jollain makealla sitruunasysteemillä maustettua (jääkaappikylmää) voita lasipurkissa. Vähän tässä tuli aamiaisrääppiäiset mieleen, eikä tuo voi oikein sopinut tällaisen lounaan leiville. Sivusilmällä huomasin, että myöhemmin saapuneet seurueet saivat aika erinäköisen leipäkorin, joten tasan ei käynyt tällä kertaa onnen lahjat.

Minun alkupala oli se valkopapusoppa tryffeliöljyllä sekä paistetulla kampasimpukalla. Itse soppa oli samettista ja maukasta, vähän siinä oli sitä tryffeliäkin mukana, tosin enemmän tuoksun muodossa kuin sopan maussa. Se kampasimpukka oli ihmeellisen lötkö kokemus, enkä oikein tiedä mitä tästä olisi pitänyt ajatella. Tavallaan sen maku oli siellä missä pitikin, mutta jotenkin tämä jäi vähän heikon puoleiseksi kokonaisuudeltaan.

Vaimoni ihmetteli kypsentämättömiä punajuuria, mutta loppupeleissä piti omasta annoksestaan. Hänen annoksen vuohenjuusto oli tällä kertaa oikein hyvää ja annos oli hyvä aloitus lounaalle. Maistoin sitä myös itse ja ihan hyväähän tuo vaikutti olevan, kaikista punajuurista huolimatta.

Pääannosten saapumisessa kestikin sitten melkoinen tovi ja täytyi käydä tiskillä kuittaamassa, että ei otetakaan niitä jälkkäreitä kun menee niin pitkään. Oma kala-annos oli ihan ok, ei mitään ihan ihmeellistä, mutta kohtuullisesti paistettu ja semihyvin duunattu kasvispeti. Tosin nyt lähiaikoina vedellyt fenkolit ovat saaneet vakuuttumaan, että sitä kannattaa nauttia salaatin muodossa ja ohuemmaksi veistettynä kuin mitä tässä annoksessa oli. Menetteli, mutta ei tämä mitään ihmeellistä ollut.

Vaimon annos oli haalea jo pöytään saapuessaan ja täytetyn leivän alimmainen viipale oli päässyt jo vettymään. Tarkoittaen siis, että annos oli holdannut lämpölampun alla minun annoksen valmistumista (minun kala oli hyvin kuuma, juuri uunista tulleen oloinen) ja oli mennyt näin vähän ikävän oloiseksi. Annos tarjouduttiin kyllä valmistamaan uudelleen, mutta ei meillä ollut moiseen aikaa.

Ranut, jotka kuuluivat vaimon annokseen olivat alisuolattuja ja niissä ei ollut kunnon pintaa, mutta ei nämä varsinaisesti lötköjäkään olleet. Hassusti se toinen tarjoilija toi ne ranut minulle, mutta välillähän näitä sattuu. Noin muuten annos oli ilmeisesti ihan kohtuullinen, mutta ei tämäkään mitään kovin kummoista ollut.

Ehkä tähän voi todeta, että kunnianhimoinen konsepti on kasattu, mutta toteutuksessa ja erityisesti siinä ajoituksen hallinnassa on toivomisen varaa. Tällä menolla ei vielä pärjää Hakiksen ympäristön melko kovatasoisessa ravintolakisassa. Ehkä ne cocktailit ovat parempia?

Sisustus on hieno ja kauniin avara sekä valoisa, tosin onhan tämä vähän tälleen kasari, eikä välttämättä pelkästään hyvällä tavalla. Mutta siis kiva täällä oli istuskella ja nauttia pienestä auringonloisteesta hienossa ympäristössä. Erityisesti se baaritiskin hylly oli vaikuttavan näköinen ja pidin myös niistä faux-puu-valaisimista.

Asiakaspalvelu oli oikein ystävällistä meidän omalta tarjoilijalta ja hän jaksoi jutella kaikenlaista mukavaa siinä tarjoilemisen lomassa, mutta tosiaan niiden annosten saapumisessa meni liian kauan, erityisesti tälleen lounasaikaan, toki tämä ei varmaankaan ollut siitä tarjoilijasta johtuvaa.

Kasvissyöjälle oli joitain annoksia, kuten vegeburgeria ja falafel-leipää, mutta ei nämä ehkä kuitenkaan ole minkään erityisen matkan arvoisia ruokia. Samalla hinnalla syöt paljon paremmin esim. ravintoloissa Kolmon3n tai Onda. Lasten kanssa en varmaankaan vaivautuisi, vaikka tilaahan täällä toki on vaikka millä mitalla. Harmi, tässä oli kovat odotukset, mutta toteutus lässähti.

URL	www.facebook.com/restaurantbro
Puhelin	09-39351
Osoite	John Stenbergin ranta 4, Helsinki