KuuKuu

Voi sitä vaiheilun määrää kun skodaamisen keskellä yritin pähkiä seuraavaa lounaspaikkaa. Lopulta otin satunnaisotannalla listalta ensimmäisen mihin sormi osui ja lähdin köpöttelemään subtrooppisessa ilmastossa erittäin asiaankuulumattomissa vaatteissa.

Lasipalatsin työmaan nurkalla hajosin (ei kestänyt kauaa) ja hyppäsin ensimmäiseen sporaan kohti Töölöä ja sen Museokatua, josta ravintola KuuKuun pitäisi löytyä. Kansallismuseon taakse kaartaessa alku näytti ihan tutulta, vastaan tuli mm. Tanskalainen Voileipä sekä Marocco. Mutta tästä eteenpäin tajusin, etten ole tätä pätkää koskaan kävellyt. Täältähän löytyi ihan tuntemattomia rafloja, jei!

A bistroish neighborhood restaurant with classic but simple lunch dishes and a more comprehensive á la carte.

Other restaurants in the vicinity are Elite, Aito and Töölön Sävel.

Hyökkäsin KuuKuun terassin kautta sisälle ja kun minut oli ohjattu pöytään, niin pääsin tutkailemaan listaa. Kyseessä on siis kotiruokaa lautasannoksina tarjoileva ravintola, josta löytyy myös á la carten tarjooma lounasaikaan.

Normaalisti päivittäin vaihtuvalla listalla näyttäisi olevan yksi vaihtoehto (10e), mutta koska on torstai, niin näitä oli kaksi: Pyttipannu sekä (tottakai) hernekeitto ja pannukakku. Itse kaipailin spydäriä pitkästä aikaa, joten otin sen. Tilaus ja maksu hoidetaan pöydässä.

Alkuun tuli tuoretta leipää ja vaahdotettua (ja ruskistettua? Jotenkin tämä oli aavistuksen syvemmän makuista, voi johtua myös lisäsuolasta) voita. Leipä oli hyvän makuista, varsinkin sen voin kera, mutta aika tiivis setti, ei ollut hapanjuureen väsättyä eikä kuorikaan ollut mitenkään erityisen rapsakkaa. Mutta tuore leipä maistuu aina.

Pyttipannu saapui melko nopeasti, tämä selvästi kyhättiin melko alkutekijöistään. Annos oli passelin kokoinen lounaaksi ja koostui pikkelöidystä punajuuresta (blech), sinapista, paistetusta kananmunasta sekä tietty paistetuista perunoista, makkarasta ja sipulista.

Uudet perunat olivat herkullisia ja niissä oli ihan paistopintaakin, makkara oli laadukasta ja sipulit sitoivat kaverit yhteen. Sinappi oli maittavaa ja jostain syystä tällä kertaa ne pikkelöidyt punajuuretkin sopivat haarukalleni, ehkä nämä olivat itse pikkelöityjä tai sitten minuun on iskenyt joku kesähulluus.

Vähän jäin kaipaamaan maustekurkkua ja harmittavasti kaniksen keltuainen ei ollut juoksevaa nähnytkään. Noin muuten tämä oli oikein oiva spydäri ja hoiti hommansa hienosti. Suosittelen koestamaan mestaa jos olette näillä nurkilla pyörimässä.

Sisustus oli yksinkertaisen tyylikäs, tila oli jaettu viihtyisän oloiseen baariin sekä ruokasaliin. Tällainen kivan oloinen kortteliravintola ja taustalla rauhallisesti soiva ääniraitakin oli ympäristöön oikein sopivaa. Ikkunoihin oli laitettu koristeeksi jotain heinää, joka on näemmä ajan saatossa kerännyt melkoiset pölykerrostumat.

Tällaisena entisenä siivousalan toimijana voi vain todeta, että joitain asioita on vaikea puhdistaa ilman että ne menevät pilalle. Muistan yhdenkin kerran kun alettiin porukalla pesemään erästä valtavan kokoista seinää ja aika nopeasti nuohottu kohta olikin sitten täysin eri värinen kuin muu maalipinta. Siinä piti alkaa aika luovaksi, kun alue täytyikin entisöityä. Mitä tästä opimme? Ei kannata edes yrittää.

Asiakaspalvelu oli sujuvaa ja kohteliasta. Kasvissyöjälle oli á la carte listalta juttuja, mutta varsinaiset kotiruokalounaat näyttivät aika lihapainotteisilta. Lasten kanssa mahdollisesti hyvinkin piipahtaa, jos asuisi lähistöllä.
Ps. Oli muuten eka kerta kun kävelin Minervan puistoon. Ihan kiintoisan oloinen “sisäpiha” ja hieno kirkkokin väsätty sivuun, tuli jo vähän sellainen olo että olisi lomalla seikkailemassa (joka onkin onneksi kohta edessä).

Pps. Tämän kaupan ikkuinoissa näkyviin esineisiin liitetyt “retro”-kyltit olivat mielestäni aika redundantteja. Ihan himmeetä, että tällaisiakin löytyy vielä. Tulee vähän mieleen se Thalianaukion rautakauppa, mistä kävin itse KOP-pankin säästöpossuun (Jeans-tili!) säästetyillä masseilla ostamassa mutsille leivänpaahtimen. Käytin vielä siinä sellaisen vanhan vitosen, joka oli mennyt jo pois käytöstä. Kohteliaasti kysyivät, että olenko varma että haluan käyttää sen ja olinhan minä, kun halusin sen paahtimen.

URL www.kuukuu.fi
Puhelin 09-27090974
Osoite Museokatu 17, Helsinki

Polku

Voi kyynel. Tämä olikin sitten stanu linjasto. Syytän taustatiimiä (eli itseäni) huonosta valmistautumisesta. Sinänsä ihan kiva käydä vetämässä Jätkäsaaren viimeinen(?) rafla, mutta olis tämän kyllä sinänsä voinut jättää myöhemmäksikin. Noh, tulipahan käveltyä uuden ja kiiltävän länsiterminaalin ohitse ja nähtyä sekin ihme.

Mutta kyllä tämä ilmansuunta on nyt hetkeksi koluttu. Seuraavan kerran kun pystyy/ehtii johonkin lounaalle, niin pitää ehkä tsekkaa Kallion kuppiloita tms. Ainiin, se kepsumesta Kampin torilla, jonka olin bongannut Alejandra-reissulla, joka oli tullut We Pasta -raflan tilalle. Se on Kebab House (jonka niminen mesta on ollut tässä kauan sitten) ja sillä on ihan päällikkö slogan: “Good Food. Maximum Test”.

A cafeteria with a nondescript lunch and subdued flavors, probably more in tune to the elderly people living in the house.

Other restaurants in Jätkäsaari are Malaga Bar, Alejandra and Skøgul.

Eli itselleni aikaisemmin täysin tuntematon Settlementtiliitto on ilmeisestikin tämän Sukupolvienkortteli-rakennuksen takana ja tätä myöten sitten tässä kivijalassa on ravintola. Rispektiä raflalle hienosta missiosta, eli täällä on duunissa mamuja ja tarkoituksena on edistää sinänsä oikein kiitettäviä arvoja. Mutta edelleenkin, on tässä nyt näitä linjastoja koluttu sen verran, että olisin ihan mielelläni pitänyt taukoa moisista.

Tänään tarjolla tässä buffa-mallisessa (10e) setissä oli: Hernekeittoa ja tykötarpeet (sinappi ja sipulihaketta), tuoretta leipää ja levitettä (tuorejuusto ja voi), salaattibaari (tonnikala-maissisötkötys, tomaatti-punasipuli, joku jännä majoneesihässäkkä #laputoiskiva, maustekurkkua, kurkkua, vihreää salaattisekoitusta, useampaa kastiketta), chilikastiketta, kardemummariisiä ja kana-kookoscurrya. Oli siellä myös lautasannoksena: Pesto-mozzarellapasta (11e). Mutta ei tehnyt mieli pastaa, joten otin sen buffan, kahvi olisi ehkä maksanut erikseen. Tilaus ja maksu hoidetaan kassalle tullessa.

Alkuun nykäisty hernari ei ollut mitään ihan ihmeellistä, mutta menetteli. Oli keitetty sen verran kasaan, että keitto ei ehkä ollut ihan oikea ilmaisu. Mutta sinappi ja hakattu sipuli sekä tällainen protohernari toimivat kyllä makukombona aina.

Salaatti vaikutti aluksi ihan kohtuulliselta, mutta valitettavasti siinä salaattisekoituksessa oli muutamia mädäntyneitä lehtiä ja meni vähän maku koko hommaan niitä ihmetellessä. Muutenkin tässä oli vähän sellainen olo, että ainakin osa salaateista oli seissyt jääkaapissa mahdollisesti jo vähän kauemmin, voi olla, että olen väärässäkin. Kiva kuitenkin, että olivat selvästi tehneet itse kastikkeet ja se sinappikastike oli maittavaa. Ja tuore leipä oli kanssa ihan jees.

Pääruokaan siirtyessä alkoi jo vähän väsyttämään, riisi oli juurikin sitä laitosriisiä, mutta oli onneksi kuitenkin maustettu kardemummalla, joka sopi yllättävän hyvin. Curry oli semijees, ymmärrettävästi maustaminen oli hentoa, mutta ikävästi se (selkeästi taas itse tehtyä, hyvä!) chilikastike maistui lähinnä tomaatilta, eikä sillä saanut modattua tätä juurikaan maukkaammaksi.

Tällaista varovaista ruokaa. Mutta siis kyllä toi curry riisillä meni, ja chilikastikekkin vähän maistui jne. Ehkä tänne ei kuitenkaan ihan varta vasten tulisi lähdettyä tuolta ytimestä.

Sisustus on siistin linjakas ja avara, mutta tällaisen hieman työpaikkaruokalan oloinen. Ihan jees tässä oli istuskella lounastamassa ja saipa taas aimo annoksen työmaameinkiä, kun ulkona suhasi vaikka minkälaista värkkiä.

Asiakaspalvelu oli oikein ystävällistä ja sujuvaa, astiat käytiin blokkaamassa kysellen, että sopiiko ja muutenkin kohtelu oli mainiota, kiitos siitä. Kasvissyöjälle oli ainakin se lautasannos, mutta itse menisin kyllä johonkin näistä muista Jätkäsaaren rafloista.

Lasten kanssa mahtuu kyllä, kun olin lähdössä, niin mestoille saapui iso mammapartio vaunuineen ja ihan hyvin he varmasti löysivät istumapaikat lapsineen.

URL www.ravintolapolku.fi
Puhelin 046-9214468
Osoite Länsisatamankatu 34, Helsinki

Alejandra

Näitä polkuja tallaan kai viimeiseen asti, tosin ei täällä enää kauhean montaa raflaa ole. Polku jäi vielä myöhempään ajankohtaan. Mutta joku tässä jättimäisessä rakennustyömaassa viehättää niin paljon, että huomaan palaavani tänne kerta toisensa jälkeen. Ja tosiaan sporamatkalla alkoi vielä spontaanisti soimaan päässä tuo Matin ja Tepon klassikko. Mut joo, menossa Juhannusta kohti kuin mannertenvälinen ohjus ja kaiken hillittömän tunkkaamisen ja optimoinnin seassa piti saada ruokaa.

Alunperin oli itseasiassa ajatuksena mennä tuonne Polkuun, mutta sitten muistin eiliseltä retkeltä, että tarjolla olisi Kiovan kanaa riisillä Alejandran kahvilassa. Hyvin tehtynä tämä kansainvälisen historian omaava ruoka on herkullista ja jotenkin teki mieli vetää kanaa naamavärkkiin kaikennäköisten tehotuotantoartikkelien jälkeen.

A soup or a daily special on offer at this interior decoration shop/cafe in Jätkäsaari.

Other restaurants close by are Malaga BarSkøgul and Mount Kailash.

Tämä kahvila-kauneustuskeskus-krääsäkauppa-yhdistelmä on hyvin mielenkiintoinen setti ja toisaalta myös sopii lähivuosina nousseeseen ilmiöön missä normikauppojen kylkeen nidotaan rafloja, ks. Rulla. Moko (listalla, mutta jotenkin joka kerta kun meinaan mennä, niin on jotain muuta) on kanssa tämänkaltainen, kuten myös Nyt-liitteen tsekkaama Pho Corner. Mutta niin, tämä paikka tarjoaa tosiaan päivittäin vaihtuvaa lounasta sekä soppaa, kuten myös normi kahvilasettiä sekä näemmä mojitoja yms.

Tänään tarjolla oli tosiaankin: Kiovan kanaa, tosin ei riisillä vaan perunoilla (mikä ilmoitettiin tiskillä) ja kastikkeella (9,80e) sekä lihakeittoa. Otin sen kanan, perunat toimivat ihan yhtä hyvin kuin riisikin. Tilaus ja maksu hoidetaan tiskille, josta löytyvät myös hyvin naamioidut vesikannut. Vierestä löytyy jälkkäripöytä (tosin oli loppu, tuli pöytään, kuten myös kahvi) sekä aseet, leivät (pari erilaista saaristolaisleipää! ja jotain vaaleaa sekä tuorejuustolevite) yms.

Kana tuli vauhdilla pöytään, täällä ei tarvitse istuskella tyhjän panttina. Muutenkin, kaikki ravintolat missä on työmaan herroja liiveissä syömässä, tietää ettei a) tarvitse venata safkaa ja b) sitä ruokaa on tarpeeksi. Ja molemmat olivat totta tässäkin raflassa. Perunaa oli mätetty lautaselle yhden nälkäisen miehen tarpeisiin riittävästi ja hieman juustoinen/kermainen kastike komppasi maaomenoita hienosti. Kanafile oli valitettavasti unohtanut rapsakkuutensa keittiöön, mutta tämä oli varmaankin nopeuden hinta. Tosin sitä suurempi synti oli kanataskun sisältämän voikastikkeen katoaminen enkeleille, joten homma oli snadisti kuivemman oloista kuin mitä olisin toivonut. Mutta tosiaan se mainio kastike kyllä pelasti tämänkin aika hyvin, kokonaisuutena annos oli ihan hyvä kotiruokalounas ja se siemenillä höystetty saaristolaisleipämeininki hurmasi.

Loppuun oli vielä pala juustokakun kaltaista systeemiä ja vaikka päällä ollut hyydyke olikin jo aika tiukkaa, niin tämänkaltainen jälkkäri on juurikin se mikä minulle uppoaa. Sivuun tullut kahvi oli hyvä ja sopi mainiosti kakun kylkeen. Hyvä lopetus tälle kohtuuhintaiselle lounaalle. Mutta edelleenkin, näistä kolmesta Jätkäsaaren viimeisimmistä preferoin Malaga Baria.

Sisustus on sisustusliikkeen myyntitila ja näyttää juurikin siltä, ylitsepursuavine koriste-esineineen ja motivoivine kyltteineen. Sinänsä aika kaunis tila tämä toki on ja isot ikkunat tulvivat keskipäivän aikaan valoa niin paljon, että hiki tuli laiskan syödessä. Kiva tässä oli istuskella ja hauskan erilainen ravintolakokemus.

Asiakaspalvelu oli sujuvaa ja kohteliasta, heti alkuun kerrottiin miten lounas etenee (kahvi tulee pöytään jne) ilman kysymistä, kiitos siitä. Kasvissyöjälle oli ehkä joku vegevaihtoehto, mutta ei ollut suoraan listalla. Lasten kanssa voisi käydä vetämässä sämpylät ehkä, mutta toisaalta ei ole oikein omilla reiteillä.

Ps. Ensi viikosta tulee hyvin jännittävä. Muista tämä hetki, tyyntä ennen myrskyä. Now listening: Professor Elemental – Fighting Trousers.

URL www.alejandra.fi
Puhelin 040-1782788
Osoite Välimerenkatu 5, Helsinki