Momotoko

image

Passikuvat piti saada ja koska nykyään on isove.. tai siis palvelualtis virkamieskoneisto, niin kuvathan menevät kivasti sähköisinä suoraan Aikatalon Tunninkuvasta poliisille. Hommaan ei edes mennyt kokonaista tuntia, nimestä huolimatta ja pääsinkin todella nopeasti hakeutumaan lounaspaikkaan. Joka tänäänkään ei ollut ennalta suunniteltu ja meinasi mennä vaikeaksi, mutta onneksi eteen osui Wrong (Noodle Bar) -ravintolan tilalle napsahtanut Momotoko, jossa on jokun artikkelin takia pitänyt käydä jo aiemmin. Kyseessä on siis japanilaista ruokaa (ei sushia, taivaan kiitos) tarjoava pikaruokapaikka. Päivittäin vaihtuvalla (mutta ilmeisen staattisella) listalla oli lounasvaihtoehtoina: Basil & cheese pork ramen eli uuni porsaankylkeä, fish tofu, soijamarinoitu kananmuna, makeaa maissia, kauden vihanneksia, merilevää, basilikaa, oliiviöljyä ja parmesaanijuustoa (11e), Chili miso seafood ramen eli äyriäisiä, fish cake, soijamarinoitu kananmuna, makeaa maissia, kauden vihanneksia, merilevää, rucolaa ja momotokon chili miso (11,50e); Teriyaki chicken donburi rice eli paistettua kanaa, soijamarinoitu kananmuna, merilevää, kauden vihanneksia, ruohosipulia, rucolaa, seesamiöljyä ja teriyaki kastike (11,50e). Kello 14-17 lounaat maksavat 12e ja kaikkiin lounaisiin kuuluu salaatti skeä kahvi tai (valmiiksi haudutettu macha!) tee. Itselle osui tuo äyriäis-ramen. Tilaus ja maksu hoidetaan tiskille, josta jostain syystä ei saa salaattia mukaan (näitä oli siis joukko tiskin takana valmiina), mutta aseet ja tee+vesi löytyy kyllä.

image

Pöydässä sitten hörpin teetä ja odottelin annosta, asettelin kuitenkin salaatin muiden vermeiden viereen ihan vaan esteettisistä syistä (olen niin fantastinen kuvaaja). Alkusalaatti oli kiva, tykkäsin kovasti siitä kastikkeesta, muuten ei kauheasti säväyttänyt, mutta kiva että oli. Pääruoka olikin sitten melkoinen saavi, kuten näissä itämais-henkisissä soppapaikoissa tuppaa olemaan. Annos oli myös kauniisti aseteltu ja näytti herkulliselta. Kiinni hyökätessä havaitsin, että katkikset olivat jopa ihan aavistuksen ali, mutta kun näitä pyöritteli hetken siinä hyvin kuumassa liemessä, niin tulivat juuri sopiviksi. Tämä onkin oikein hyvä tapa toimittaa katkaravut, jotka kuitenkin menevät ikävän oloisiksi jos ne ovat liian pitkään kuumassa. Katkikset olivat siis hyviä, kuten myös sopivan kypsyiset, isot simpukat. Nuudelit maistuivat myöskin, sekä merilevä. Sitä rucolaa en taas jotenkin vaan tajunnut (miksi tätä pitää tyrkkiä joka paikkaan?), paitsi nyt ulkoasun freesaamisen näkökulmasta. Ne maissitkin olivat aika jännä komponentti tähän kontekstiin, mutta pidän maissista ja omalla kohdalla tämä toimi ihan jees ja antoi annokselle lisää ruokaisuutta. Nuudelit ja muut hässäkät syötyäni hörpin ronskisti (pahoittelut vieressä istuvalle neidille) kulhosta loput chili-misosta. Omalta kohdalta täytyy tästä liemestä todeta pari juttua. Ensinnäkin liemi oli oikein hyvää, mutta ei niin hyvää kuin esim. Fat Ramenissa. Mielestäni tämä sijoittui Lie Mi ja Boom Roomin välimaastoon, eli Why join the navy etc paikkeille (ehkä hieman maukkaampi liemi, mutta ei niin laajaa variaatiota kuin hauskassa Do It Yourself ramen-soppabuffassa). Toiseksi, ei ollut kauhean tulista, joten roiskin vapautuneesti chiliöljyä ympäriinsä ja sain pientä lisäpotkua makuun. Loppupeleissä tämä oli hauska tuttavuus ja oikein kelvollinen lounas. Ja mielestäni parempi ruoka kuin jo sinänsä ihan hyvässä Wrongissa.

image

Sisustus olikin sitten aika suoraan Wrongin melko trendikkään ja freesin oloinen sisustus hassuilla köysikattokoristeilla ja muilla koriste-esineillä modattuna. Graafinen ilmekin oli saatu duunattua kivan oloiseksi ja tämä oli melko linjakas kokemus, isoine menu-seinäprintteineen kaikkineen. Täällä oli oikein kiva istuskella ja lounastaa, mutta on suosittu, joten kannattaa olla aikaisin tai myöhään liikkeellä. Kasvissyöjälle ei ollut lounaslistalla mitään ja varsinaiselta menultakin löytyy vain Miso vegetable eli kauden vihanneksia, tofua, soijamarinoitu kananmuna, makeaa maissia, merilevää, rucolaa, herneenversoa ja paistettua valkosipulia (14,50e mikä on tällaisesta lounaasta aika paljon). Lasten kanssa en ehkä vääntäytyisi lounastajien sekaan, tosin kyllä heille varmasti nuo donburit maistuisivat.

URL www.momotoko.com
Puhelin n/a
Osoite Yliopistonkatu 5, Helsinki

 

Miksi?

iStock_000006694098Small

Miksipä ei? Mutta siis tosiaankin, ajattelin vähän pohdiskella itsekseni tämän blogin olemassaolon syitä. Hommahan lähti liikkeelle kohtuullisen yksinkertaisesta halusta käydä koestamassa eri ravintoloita, kun tuntui että tarjontaa kuitenkin on (ja onhan sitä) ja olisi sääli jättää tilaisuus käyttämättä. Itse olen kuitenkin töissä välillä siellä ja välillä täällä, joten nyt kun ravintoloita on enemmän kuin se Amica, niin käydään nyt sitten.

image

Toisaalta kyse on myöskin pienestä lomasta keskellä hektisiä työpäiviä, paineentasaus lyhyen kävelyn ja uuden ruokapaikan tuoman virkistyksen muodossa. Ja ehkä myös jossain määrin ikiaikaisesta tarpeesta kartoittaa ympäristöään sekä kirjata ylös havaitsemiaan tapahtumia. Mikään ravintolakriitikkohan minä en ole, vaan kyseessä on puhtaasti omaksi iloksi tehty lista paikoista missä on tullut käytyä ja millaista siellä oli. Mutta olen joidenkin ystävien toiveita ottanut huomioon, arvioidessa mm. lapsellisille ja kasvissyöjille sopivuutta.

image

Miksi sitten tähtiä? Koska propellipäänä aloin tutkia sivujani Googlen perspektiivistä ja sitä myöten muokata niiden rakennetta sekä sisältöä yleisiin de facto standardeihin (mm. schema.org, Dublin Core) sopiviksi ja tähän kontekstiin sopi myös tuo pisteytys. Tämän lisäksi ne hakutulokset näyttävät värikkäämmiltä, mikä miellyttää omaa silmää.

image

Pistetytys, kuten kaikki muukin täällä on täysin subjektiivista ja näin ollen juuri niin kohtuutonta kuin yksittäisen ihmisen mielipiteiltä voisi olettaakin. Itse pidän mausteisesta ja erityisesti tulisesta ruoasta, arvostan hyvää ja rehellistä palvelua sekä uskon mm. Heston Blumenthalin näkemyksiin ns. “multisensory perception of flavour” konseptista/teoriasta. Näin ollen kiinnitän ravintolassa huomioni kokonaisuuteen, koska uskon että ruoka “maistuu” paremmalle ympäristössä, jossa on ajateltu asioita pelkkää lautasta pidemmälle. Jotkut paikat onnistuvat tuntumaan kokonaisilta ilman liiallista yrittämistä, jotkut kinnaavat jollain epämääräisellä tavalla ja jotkut vaan tarjoavat täyttä mättöä ilman sen suurempaa ajatusta. Näistä lähtökohdista, kyseisen päivän fiiliksestä sekä kuun asennosta johdatan sitten monimutkaisen algoritmin saattelemana pisteet. Todennäköisesti sinä ja muut antaisivat toisenkaltaisia pisteitä ja hyvä niin. En edes yritä olla oikeassa, koska makuasioista voi vain kiistellä.

iStock_000019664415

Itse olen ollut tähän tyytyväinen, jostain syystä näiden sanojen huutaminen Internetin loputtomaan tyhjyyteen on tuonut tähän mennessä minulle iloa. Ja on ollut myös ilo vierailla sellaisissa paikoissa omassa synnyinkaupungissa, joissa ei normaalisti tule käytyä. Reviiri on laajentunut ja päässä oleva kartta on tarkentunut. Hassua tosin visualisoida kaupunkia sen ravintoloiden kautta, mutta tämä on se topologia missä itse liikun.

Grand Shanghai

image

HUOM! Ravintola on suljettu ja tilalle on tullut Zhong Hua.

Tänään meinasi sitten mennä ihan häröilyksi koko touhu, kun singahtelin steissillä katsomassa dösien aikatauluja ja miettimässä, että mihin ilmansuuntaan oikein suuntaisin. Päätin kuitenkin jättää pidemmät seikkailut sikseen ja suunnata kohti Skattaa, kunnes päädyin Ateneuminkujan rempattuun(? ainakin tämä oli hetken kiinni, voi olla että oli joku yleisremppa Aikatalossa) Grand Shangaihin. Paikka tarjoaa kiinalaista buffaa (9,80e) sushilla (*puuh*, nyt on taas vähän överit näistä) ryyditettynä. Täällä on käyty ennenkin, joten ravintola oli tunnettu suure ja siten sopiva kohta lopettaa sen suurempi sekoilu. Tänään oli tarjolla: Pippuroitu ja suolattu kana, kevätkääryleitä ja fritattua kanaa hapanimeläkastikkeella, sichuan possua, kanaa ja kiinalaisia sieniä, ananaskanaa, härkää mustapippurikastikkeessa, chilikanaa, tofua, susheja (sake ja ebi nigireitä, muutama gunkan ja loput makeja) tilpehööreillä, riisiä ja paistettua riisiä sattumilla sekä kana-kasvissoppa. Salaattibaarissa oli: Tomaatti, kurkku, maustekurkku, pikkelöityjä pepperoneja, jäävuorisalaattia ja pari kastiketta (sinappi ja chili). Loppuun on kahvi tai tee. Tilaus ja maksu hoidetaan tiskille, josta isketään kouraan lautanen.

image

Alkuun oli pakko koestaa pari sushia, vaikka ei oikein tehnyt mieli. Sake-nigirit toimivat, riisi oli hassun pehmeää, mutta hyvin maustettua ja lohi oli tuoretta. Salaatti oli melkoisen turha kokemus, pilkottuja vihanneksia, ihan tuoreita nekin tosin. Soppa oli melko neutraalin makuista, pääosin tämä toimi lämmikkeenä. Pääruoan puolella sorruin taas siihen ruotsinlaivameininkiin ja iskin kaikkea lautaselle mitä löytyi. Riisit olivat hyvin keitettyjä, ei ollut mitään kovettuneita kohtia tms (en ota tätä enää minään itsestäänselvyytenä). Kastikkeet olivat jokseenkin toistensa makuisia, pienillä tulisuusvaihteluilla, tosin ananaskana oli myös melko makeaa. Sichuan possulle oli kovat odotukset, mutta jännästi tässä vaikutti olevan enemmänkin mustapapuja kuin sichuanpippureita ja koska tulisuuskin oli melko maltillista (pöydästä toki löytyi chilisoossia), niin jäi tämäkin hieman persoonattomaksi. Pippuri-suolakana oli jotenkin kuorrutettu ja melko maukas, joten se erottautui edukseen, fritit olivat rapsakoita ja hapanimeläkastike ihan jees. Tämä buffa edustaa tasaista keskikastia Helsingin kiinalaisten buffien tarjoomassa ilman mitään yllätyksiä tai riman ylityksiä.

image

Sisustus on siisti standardikiinalaisen oloinen raskaine kalusteineen. Pöydät ovat sen verran massiivisia, että näihin tulee lyötyä jalat useamman kerran joka käynnillä. Asiakaspalvelu oli nopeaa ja asiallista. Kasvissyöjälle oli melkoisen heikko valikoima, enkä ehkä lastenkaan kanssa tänne ensimmäiseksi lähtisi vääntäytymään vaikka syöttötuoli toki löytyy etc.

URL Grand Shanghai
Puhelin 09-2785017
Osoite Ateneuminkuja 2, Helsinki