Thai Thai

Onko ok, jos kesän kynnyksellä ihastuu, ehkä jopa rakastuu? Jos tapaa jonkun, joka vetää maton jalkojen alta ja hurmaa omintakeisella tyylillään niin, että tekee mieli heittää vanha elämä sikseen? Ei saa kertoa vaimolleni, mutta luulen, että tapasin lopulta jonkun ja kerta ei jää viimeiseksi.

Tämä lounas oli niin ihana, että mun on ihan pakko mennä joku päivä uudestaan. Jyväskylän Episoodin (2017) jälkeen oli jäänyt niin pahat thaikkuvajarit, että tilanne piti saada korjattua. Otin listalta suositellun Thai Thai ravintolan ja lähdin kohti Malmia, tulinen ruoka mielessäni. Reissusta tuli erittäin antoisa.

A truly wonderful lunch at this quaint neighborhood Thai restaurant. The starters themselves were already incredible and the main course was also delicious. Go here for a delightful Thai lunch.

Some of the other tasty Thai restaurants in Helsinki are Orchid (Itis), Thai Papaya and Kaow Thip.

Kyseessä on siis thaimaalaista ruokaa (üll..) tarjoava ravintola ja lounasaikaan homma menee niin, että viikonpäivän mukaan vaihtuvalta listalta (löytyy myös vegaanisia annoksia omalta listaltaan) napataan lautasannos (10e), jonka kylkeen tulee riisiä ja kaikkiin kuuluu alkuun soppa (vege ja lihaversio löytyy) sekä salaattipöytä. Tilaus ja maksu hoidetaan tullessa tiskille, aseet ja rensselit löytyvät salaattibaarin päältä, vesi ja pääruoka tuodaan pöytään.

Tänään listalta löytyi: Kuay Tiao -keitto, kanaa vihercurry kookoskastikkeessa, kalaa/porsasta chilikastikkeessa, paistettua härkää osterikastikkeessa, tofua vihercurry kookoskastikkeessa, Pad Thai/Khao Pad katkarapujen kera sekä salaattibaari (kesäkääryleitä, kaali-porkkana-tomaattisalaattia, tomaattia, kurkkua, maustekurkkua, jäävuorisalaattia, omenaa, pari salaattikastiketta ja pähkinädippiä kesäkääryleille). Pienen vatuloinnin jälkeen päädyin tofuun, kun on tämä tammikuun vegaanihaaste päällä.

Voi pyhä lehmä, miten hyvä alkukeitto! Se liemi itsessään oli jo niin upean syvän ihanan maukas ja ihan silleen snadisti etikkainen, että melkein olisi voinut jättää ne pikkelöidyt chilit pois. Mutta kun nekin olivat niin hyviä.

Ja se revitty sika sopassa oli myös todella herkullista. Ja miten mahtava idis vetää kamat valmiiksi kuppeihin, mihin sitten annostellaan liemi, niin että kaikki on juuri passelin pureskeltavaa. Tulisin tänne lounaalle jo pelkästään tämän keiton takia. Eikä siinä vielä kaikki!

Se papaijasalaatin henkinen raastesalaatti oli saanut hunnukseen niin kauniin kirpsakan kastikkeen, että teki mieli heti lähteä lautasen kanssa liesuun. Ja ne kesäkääryleetkin olivat herkullisia, varsinkin sen rouskuvan pähkinädipin kanssa. Erittäin hyvä aloitus, yksi paremmista mihin olen pitkään aikaan tällaisissa törmännyt ja vieläkin parempi kuin se tosi hyvä Thai Papayan buffa.

Pääruoka saapui verkkaisesti, vähän jo leikittelin ajatuksella alkuruokien santsikierroksesta, kun höyryävä kuppi tuli eteeni. Lautaselle kumottu tahmea riisi oli taitavasti keitetty, tämä komppasi (vaimitenpäinsemeni) kastiketta hienosti. Tofu oli narskuvaa tekstuuriltaan ja jotenkin olisin kaivannut vähän enemmän rapsakkaa juttua kastikkeeseen, mutta toisaalta veget kupissa olivat sopivan napakoita.

Se kastikkeen liemi oli aivan tolkuttoman hyvää, juuri sellainen kombo tulista, suolaista, hapanta ja täyteläistä kuin tällaiset parhaimmillaan ovat. Tätä tuli vedettyä ihan sellaisenaan lusikalla kupista ja liemi oli myös vallannut kaikkien (paitsi ehkä hieman pliisun tofun) kastikkeen kiinteiden kavereiden solukot, työntäen herkullista makua kaikkiin sopukoihin.

Tykkäsin jopa kukkakaalista, joka on kuitenkin arkkiviholliseni (tosin oli tämä hyvää myös Pöllöwaarissa). Todella hyvä thaikkulounas ja varsinkin se alkuruokalajitelma vakuutti. Tätä kannattaa ehdottomasti tulla pidemmältäkin koestamaan, hintakaan ei paljon paina näin kovasta setistä.

Sisustus on siisti ja hyvin pidetty kortteliravintola asiaankuuluvalla rekvisiitalla silmää miellyttävästi koristeltuna. Täällä oli mukava istuskella ikkunan vieressä ja kurkistella verhon raosta Malmin sivukatujen leppoisaa menoa. Taustalla soi joku thaimaalaiselta vaikuttava musiikki sopivan rauhallisella äänentasolla.

Asiakaspalvelu oli ystävällistä ja sujuvaa, vaikka sitä pääruokaa pitikin hetki venata. Paikka muuten täyttyy todella nopeasti ja ihan täyteen, joten kannattaa olla ajoissa tai myöhään liikkeellä. Minä olin ekstra-ajoissa ja siltikin oli yksi seurue minua ennen jo inessä.

Kasvissyöjälle löytyi kaikenlaista, mene äkkiä testaamaan! Lasten kanssa voisi olla aika ruuhkaista, mutta kyllä ihan mielellään menisin tänne perjeen kanssa, oli sen verran makoisa kokemus. Enkä mä oikeasti vaimoani jätä näidenkään safkojen takia, vitsi vitsi (hän kuitenkin lukee näitä välillä).

Ps. Ensi viikolla on sitten Taste of Helsinki! Whee! Se oli ainakin viime vuonna oikein hyvä.

Pps. Tillikka ei lähde kulumallakaan. Tämä oli silloin jo legenda kun näitä seutuja asustelin. En tainnut itse koskaan käydä (alaikäinen jne), mutta joku kerta taidettiin Timpan kanssa käydä tsiigaamassa kun hän oli Pirkon kanssa käymässä (vai olisko kuitenkin ollut Antti.. nojoo, pitkä aika), ei kuitenkaan hennottu mennä sisälle.

URL www.thaithairavintola.fi
Puhelin 09-2226787
Osoite Vilppulantie 2, Helsinki

Shalimar

Vika päivä tuli puristettua ajateltua nopeammin ja kylpyäkään ei ollut tiedossa väsyneille jaloilleni (yritä itse kikkailla yleisön edessä kolme päivää putkeen), joten piti kehitellä jotain juna-aseman lähimaastossa sopivaa tekemistä. Nälkä alkoi jo kurnimaan suolistossa eikä steissillä ollut muuta kuin yksi intialainen, jossa olin joskus kauan (kauan kauan) sitten vetänyt yhden bissen. Rafla oli laajentunut aseman halliin sitten viime näkemän ja listakin vaikutti ihan mielenkiintoiselta, ei muuta kuin inessiiviin ja tilailemaan.

A good Indian restaurant located at the Jyväskylä train station, the food was tasty, but the prices a tad steep.

Other restaurants I have visited in Jyväskylä are Pöllöwaari and Base Camp.

Tämä intialainen oli päättänyt sitten jyvittää hommat niin, että Naan-leipä (2,50e normi ja 3e valkosipulilla) ei kuulunut hintaan, kuten ei myöskään raita (3e). Tilasin ne kuitenkin sivuun ja otin Mutton Chilin (18e), eli (üllatus!) tulisen lammasannoksen.

Sivuun olisi tullut basmatia, mutta tarjolla oli myös jännittävän kuuloista Bombayn perunaa (+2e), johon sitten päädyin. Tilaus ja maksu hoidettiin pöydässä.

Kyllähän sitä ruokaa sieltä sitten tulikin, aloitin sillä perunalla, joka oli aika hyvää, kivan mausteista ja sopivan kypsyistä. Vähän tällainen Patatas Bravas intianmaalta, mutta mielestäni ne perunat kaipailivat vähän paistopintaa.

Naan-leipä oli jännästi lohkoina, olikohan tullut ihan oikeasta Naan-uunista vai nykerretty toisin? Iso valkosipulihitti kuitenkin toimi kuin häkä ja tällä oli tosi kiva dippailla sitä raikasta raitaa.

Lammas oli murisevan mehukasta ja kastike kohtuullisen mausteista, tulisuus oli ehkä hintsumpi kuin mitä listalta katsottuna kuvitelin, mutta toimi tähän mielentilaan oikein hyvin.

Ja siis näitä ilmeisesti saa tulisemmaksikin pyytämällä, hiki (laiskan syödessä) tässäkin tuli.  Teki aika tiukkaa lopetella koko setti, mutta toisaalta aikaa oli tuntikaupalla ennen junan lähtöä.

Siinä oli hyvä syödä todella rauhalliseen tahtiin ja samalla lueskella Comeyn senaatinkuulumisten vaihtamisten etenemistä. Kyllä on jenkkien touhu mennyt jännäksi, melkein kuin jotain tositelkkaria katsoisi.

Sisustus on linjakkaan siisti ja edustaa tällaista modernia intialaista ravintolaa, hyvällä tavalla. Tässä oli oikein mukava istuskella ja katsella jengiä jotka lipuivat junista laitureille, yllättävän viihtyisäksi saatu, vaikka tälleen juna-asemalla ollaankin.

Ja pitää kyllä kehua myös sitä asemaa, kerrankin toimiva ja tyylikkään näköinen, eikä edes kulunut näiden kaikkien vuosien jälkeen. Lämmitti myös sydäntä nähdä vanhoja junavaunuja värikkäinä.

Tämä liikkuvien luolamaalausten levittely on jo vähän harvinaisempaa (vai olenko ihan tippunut kärryiltä?), mutta täällä oli ihan kunnon galleria saatu aikaiseksi.

Asiakaspalvelu oli reippaan sujuvaa ja asiallista. Kasvissyöjälle oli paljon vaihtoehtoja. Lasten kanssa voisi hyvinkin piipahtaa käynnillä, jos olisi matkalla, tilaa on, mikrokin näytti löytyvän pulloille yms.

Ps. Olipas antoisa Jyväskylän reissu, kaikesta koti-ikävästi huolimatta. Stoge jyskyttää nytkin minua etelää kohti ja mitä lähemmäksi tulen, sitä enemmän sataa, Suomen kesä <3. Ja jumalauta (pardon my french) mikä fläsäri tuli Riksun pysäkiltä ja niistä kaikista kerroista kun lomilta palattiin kassulle. Huh huh.

URL www.ravintolashalimar.fi
Puhelin 014-665088
Osoite Hannikaisenkatu 20, Jyväskylä

Pöllöwaari

Tokana päivänä oli pakko vetäytyä heti hotelliin (Scandic, normi ketjumeininki, ollut täällä ennenkin, ihan jees tällaiseen pikaiseen liikematkailuun. Nukkumaan ja suihkuunhan näihin tullaan, aamiainen oli perussettiä, mutta jääpalakone prkl ei käytössä, nuorena muistan kun kävin aina ekaksi hakemassa jääpaloja kun pääsi tällaisia käytäviä koluamaan) ja pistää oikein kuuma kylpy päälle.

En muistanutkaan miten siistiä on lillua kylpyammeessa ja lueskella iltsaria. Skidinä oli amme ja (ai niin!) ekassa omassa kämpässä kanssa. Sen olin ihan unohtanut! Siinä ammeessa oli kyllä kiva oleskella, tosin asumisajan loppua kohden vähän ongelmallista (ei pysty avaamaan enempää syyllisten suojelemiseksi, pirun kissa). Tuli ihan sellainen olo, että pitäisi olla himassakin amme. Kuinkakohan mahdotonta sellaisen hoitaminen olisi. No mutta, nälkähän siinä alkoi olemaan, kun lounaskin oli jätetty väliin kaiken muun touhuamisen tiimellyksessä.

Olin joskus vuosia ja vuosia sitten ollut Jyväshyvässä (duunia, mitäs muuta) ja käynyt safkaamassa ihan tyylikkään mutta oudon innottoman setin Pöllöwaarissa. Päätin kokeilla mestaa uudestaan. Tämähän olikin sitten buukattu täyteen (aika hyvä saavutus keskiviikkoillaksi) joten kohtelias sommelier ehdotti minulle terassia. Mikäs siinä, ilmat alkavat olla ihan inhimillisiä ja al fresco ruokailu kuullosti ihan hyvältä. Mutta tämä terassi olikin sitten käytännössä hotellin takapiha, joka oli sisutettu enemmänkin taloteknisillä jutuilla ja siitä kehkeytyikin hyvin mieleenpainuva lavastus illalliselleni.

A truly delicious restaurant with Finnish food served as tasting menus. The food was top notch, but the terrace was a bit too ghetto.

Other restaurants I have visited in Jyväskylä are Base Camp and Shalimar.

Paikka tarjoaa eri pituisia maistelumenuja, mutta jotenkin aavistelin, etten viitsisi ihan tolkuttoman pitkään istuskella asfalttisella kerrostalon pihalla, nestekaasukaapin vieressä, joten päädyin siihen lyhyimpään versioon.

Tämä oli juhlavuoden kunniaksi väkerretty Suomi 100 vuotta -menu (56e, viinipaketti 31e), joka piti sisällään: Porsas & punakaali sipulilla ja lehtipersiljalla, kotivesien kala & kesäsipuli kukkakaalilla ja kananmunalla + pinaatilla sekä valkosuklaa & mustaherukka kauralla ja orvokilla. Tilaus ja maksu hoidettiin pöydässä.

Alkuun tuli amuse (in your face, Shelter!) gazpacho mantelista tilliöljyllä ja tämä oli kivan raikas shotti ja enteili hyvää.

Mallasleipää sekä vaaleaa leipää talon omista uuneista. Molemmat leivät olivat oikein hyviä ja erityisesti mallasleipä maistui minulle.

Alkuruokana oli savustettua possun plumaa, persiljamajoneesia, pikkelöityä punasipulia ja punakaalia sekä kroketti possun niskasta. Ruoan kanssa kaadettiin lasillinen pinot noir 99 Rows (Three Barrel Project), jossa oli haettu Suomi-kulmaa kaivamalla maailmalla onnistuneita suomalaisia viinintekijöitä.

Tämä oli oikein maukas ja mukavan mausteinen punaviini. Possu oli aavistuksen savuista ja ihan sikamaisen hyvää, kroketti oli sekin todella hienosti rakennettu makupala ja kun tähän töräytti mukaan sitä persiljamajoneesia, niin päästiin aika koville leveleille. Pikkelöidyt jutut tuikkasivat kivasti happoa peliin. Erinomainen aloitus!

Pääruokana oli kuhaa beurre blanc -kastikkeella ja pinaatti-ruskistettu voi-maalaisperunaterriinillä sekä pikkelöidyllä kukkakaalilla ja paahdetulla kevätsipulilla. Tämän kaveriksi tuotiin L’Antidote 2014 (Three Barrel Project) valkkaria, joka toimi aivan mahtavasti kalan kanssa.

Kala oli taitavasti paistettu ja se kastike oli todella ihanaa, raikasta mutta samaan aikaan kielen peittävän täyteläistä. Terriini oli ihan jees, hauskan erilianen muoto uusille perunoille, mutta se kukkakaali oli pikantisti pikkelöityä ja leikkasi hienosti kastiketta, tuoden vähän terää annokseen sen viinin siipiveikkona.

Loppuun olikin sitten mustaherukkakeittoa, mustaherukkajäädeä, paahdettua Pandan valkosuklaata, orvokki ja kauracrumblea. Viereen tuli Lepaan Elina mustaherukkaviini/likööri, joka on kuulemma Hämeen ammatti-instituutin viinitila, johon en ollut koskaan tutustunut.

Erittäin hienosti valitut viinit komppasivat herkullisia ruokia todella tasokkaasti, kuten myös tämä Lepaan lasillinen. Jälkkäri oli todella hyvä ja teki minut hyvin onnelliseksi. Täällä kannattaa ehdottomasti käydä syömässä, todella tasokas ruoka, ihan valtakunnallisellakin mittapuulla katsottuna. Mutta varaa paikka sieltä sisältä.

Sisutus oli todella erikoinen yhdistelmä sisätilojen aistikasta vanhanajan maailmaa ja terassin gettomaista (olikos Gettomasa Jyväskylästä? Tais olla joo) lähiökerrostalopihan estetiikkaa aina pinta-asennettuine kaasuputkineen kaikkineen. Tavallaan tämä kiehtoi sellaisella kummallisen syntisellä tavalla, yhdistelmä hienostunutta ruokaa ja vaivoin piilotettua parkkipaikkaa. Mutta kyllä tästä viihtyisyydestä ropisi pisteitä pois, ei voi mitään.

Asiakaspalvelu oli upeaa, harvoin tapaa noin tasokasta sommelieria näin tyylikkäällä asenteella varustettuna. Tämä palvelun korkea taso oikein korosti sitä ristiriitaa ympäristön kanssa, isot pisteet kaverille hienosti hoidetusta kattauksesta.

Kasvissyöjälle varmasti löytyy vaikka mitä, paikka on sen verran tasokas. Lasten kanssa voisi ihan hyvin käydä safkaamassa, arvostaisivat varmasti näin hyviä makuja, vaikka toki onhan tämä enemmän aikuisseurueille suunnattu ravintola.

URL www.ravintolapollowaari.fi
Puhelin 014-333900
Osoite Yliopistonkatu 23, Jyväskylä