Tag: italialainen

La Bottega

I’m back, olen selkä. Viime viikko oli intensiivinen, mutta hyvä ja antoisa. Lounas tosin oli taas normi linjastoa, mikä toki ajaa asiansa – hengissä pysymisen – mutta ei juuri muuta. Tänään piti siis saada kaloreiden kaveriksi kokemuksia ja uusimmasta Kauppalehti Optiosta bongattu La Bottega tuntui osuvan hyvin tähän lokeroon. Lounasaikakin alkoi sopivasti vasta klo 12, joten maanantain rituaaliksi muodostunut lounastreffi rakkaan vaimoni kanssa solahti sulavasti myös aikatauluihin.

Ja hyvä niin, tästäkin viikosta on tulossa jännittävä ja tapahtumarikas, täytyy vaan saada toiminta organisoitua riittävän tehokkaasti, että kaikki menee smoothisti eteenpäin. Aamujumppakin sujuu jo nykyään niin iisisti, että pitää ottaa vaikeuskerrointa mukaan ja nykyään tulee kuunneltua Safari Onlinen kuuntelutarinoita, tällä hetkellä on menossa “The Drucker Lectures: Essential Lessons on Management, Society and Economy“.

Muuten nämä äänikirjatsydeemit pelaa hyvin juostessa, mutta kärsimätön luonne aiheuttaa sen, että ne on pakko kuunnella tuplanopeudella ja se saa äänet kuullostamaan aavistuksen oravamaisilta. Täytyy vaan yrittää lujasti kestää nämä hankaluudet, mitä universumi eteen heittää.

A quaint little Italian restaurant in the sleepy streets of Ullanlinna. The pappardelle I had was overshadowed by the excellent ravioli that my wife ordered.

There is an overabundance of choice in these parts for good restaurants, such as Paulette, Enso and Lungi.

Tämä Tehtaankadulla sijaitseva ravintola tarjoaa italialaista safkaa, tarkoittaen käytännössä pastaa tai La Bottegan omaa club sandwichia. Lounaslista löytyy fesestä.

Tänään tarjolla oli (14,80e): Pappardelle guancialella & paprikakastikkeella, (liha)ravioli del plin hernepyreella & tryffelillä sekä club sandwich kesäkurpitsalla ja mozzarellalla & mortadellalla. Kaikkiin kuuluu mukaan espresso.

Alkuun tuli yllätyssalaatti ja kaksi quichen kaltaista viritystä punakaalipäällysteillä. Salaatissa oli pirtsakka kastike ja pikkusuolaiset maistuivat meille molemmille, kaali oli saatu duunattua erityisen maukkaaksi. Vähän päästiin jopa kisaamaan viimeisistä laudalle jääneistä salaatin rippeistä.

Pääruoka tuli kohtuullisessa ajassa ja molemmat annokset olivat oikein värikkään ja kivan oloisia. Oma paprika-annos oli hennon oloista makumaailmaltaan, muutamalla herkullisella pekonin kaltaisella siipaleella ryyditettynä.

Tässä oli saatu paprika hyvin kehiin, mutta sen verran herkällä otteella, etät piti loppua kohden tykittää pippuria ja pöytään ladottua upeaa oliiviöljyä messiin. Pasta oli laadukasta ja annos jätti tyytyväiseksi. Ehkä jotain tuoretta leipää olisin kaivannut tähän kylkeen.

R:n ravioli olikin sitten todella herkullinen kokonaisuus, annoskateus iski heti ensi haarukallisesta. Tryffeli oli mukana, mutta ei jyräävästi ja hernepyree pelasi kauniiden pikku pastanyyttien kanssa mahtavasti. Ehdottomasti kokeilemisen arvoinen mesta, varsinkin jos laadukas pasta kiinnostaa.

Sisustus oli pelkistetyn tyylikäs ja pienestä tilasta oli puristettu tehokkaasti mukava pikku ravintolasoppi. Ikkunan vieressä oli miellyttävää istuskella ja käydä läpi lähiaikojen suunnitelmia yhdessä. Asiakaspalvelu oli kohteliaan ystävällistä, parit grazietkin pääsi luikauttamaan ja tunnelma oli välitön, mutta myös sopivan seesteinen.

Ps. Laruun on tulossa Pizzariumin tilalle uusi pizzapaikka, joka kuullostaa Helsingin Uutisten artikkelin perusteella kiintoisalta. Pitää yrittää ehtiä käymään tuolla.

URL www.labottega.fi
Puhelin 044-7190300
Osoite Tehtaankatu 13, Helsinki

Pasta Box

En etsi valtaa, loistoa, vaan herkullista lounasta.
Mä pyydän uunipastaa ja salaattia vaan.
Se buffa suo, mi onnen tuo ja mielet nostaa cheffin luo.
Ei valtaa eikä kultaakaan, vaan herkullista lounasta.

Suo mulle soppa maukas ja siihen keittoluu,
piissin kaasuvaloa, joss’ kastike saostuu.
Tuo kotihin, nyt pieneenkin, nyt ateria suloisin,
chilin ihanaa paloa ja tofua jaloa.

Tätä lauleskellessani tston käytävillä ja kammareissa (mutta hiljaa, mutisten, ettei avokonttorilaiset häiriintyisi liikaa) alkoi tehdä mieli jotain take away -tyylistä safkaa. Keli oli mainio, joten päätin ottaa metron alle ja suunnata vihdoinkin herra Välimäen säätämään pasta-pohjaiseen ravintolaketjuun.

Tämä on roikkunut listalla vaikka kuinka pitkään ja nyt sitten matkalla Itsariin yritin hahmotella hyökkäysvektoria lounastarjontaan. Pyörittelin mielessäni kahden Junior-laatikon settiä, joista toinen olisi ravintolan omin sanoin “yleisön suosikki”, Norma ja toinen klassikko Bolognese.

Ystävällisesti sivustoilta löytyy jopa annosten kalorimäärät, joten sain pidettyä NSA-vakoojani tyytyväisenä. Robottikaveri on auttanut jo niin paljon, että olen saavuttanut läskitalkoissa 50% tehot. Vielä on hetki matkaa, tosin ei tässä nyt olla vielä hikoiltu kuin vasta puolitoista kuukautta. Siihen nähden luulisi, että ranneke antaa sähköshokkeja, kun on ollut niin tehokas.

Pasta-in-a-box, ready to go or to eat at the restaurant. The Pasta alla Norma I had was tasty and filling, but the deliciously creamy mozzarella was truly the star of the show.

There is quite a variety of restaurants in the Itäkeskus shopping mall and surrounding area, such as Kirkuk, Newroz and Wasabi Sushi.

Eli pastaa ja boksissa vieläpä. Tarjolla on useita vaihtoehtoja, kuten myös kokoja. Mutta on myös päivittäin vaihtuva lounastarjous (8,70e), joka tänään oli: Norma eli munakoiso-mozzarella-tomaatti-basilika + chili-korianteri. Tutkailin hetken aikaa suunniteltua Junior-boksia, mutta se oli niin synkän pieni, ettei pystynyt pysymään suunnitelmissa.

Otin siis sen medium Norman, vesipisteestä kupin (HUOM! ilmaista) vettä ja könysin loossiin istuskelemaan. Tilaus ja maksu hoidettiin tullessa, safka tuli pöytään, josta löytyi myös (muovi)haarukat.

Tehokkuus oli huipussaan kun lounas saapui pahvilaatikossaan eteeni. Siinä on sitä jotain, kun vetelee kertiksillä tötsästä safkaa, melkein kuin olisi jossain festareilla. Tätähän minä tulin hakemaankin, tällaista turvallista versiota katuruoasta, kirkkaiden valojen alla nautittuna. Ja kyllä minä siitä nautinkin.

Oli meinaan yllättävän hyvä annos, pasta oli sopivan al dente, kastike miellyttävän tomaattista ja munakoiso hyvin paahdettua. Chili antoi kivasti potkua, ollen kuitenkin vielä vain sivujuonteena annoksessa. Basilika toimii tietysti tässä kontekstissa, mutta korianteri oli jännä ja todella hyvin muita makuja komppaava yrtti.

Kaikesta tästä huolimatta annoksen pääosaa esitti ehdottomasti se aivan ihanan kermaisen täyteläinen ja sulavan valuvainen mozzarellajuusto. Siis oikeasti. Erittäin hienosti valittu ja täydellisesti tähän annokseen sopiva juusto.

Noin muuten tämä oli tällainen perushyvä, joskin ehkä hieman pienehkö (isompia kokoja toki saa) pasta-annos, mutta se juusto sitoi kaiken muun yhteen. Tykkäsin kovasti, tässä oli enemmän ajatusta kuin osasin odottaa. Kannattaa käydä tsekkaamassa, jos ei ole jo tuttu juttu.

Sisustus oli sekin harkitun oloinen ja skandinaavisen linjakas puukalusteineen. Hyvin oli saatu luotua oma, persoonallinen tila kauppakeskuksen käytävälle. Toki tämä oli pikaruokaa ja asetelma sen mukainen, mutta kyllä pesi ne perus burgeripaikat mitä on viljelty Itiksenkin nurkkiin.

Kasvissyöjille oli esim. se Norma (suosittelen), jos juusto ei haittaa. Vegaaninen pesto-annoskin löytyi. Lasten kanssa voisi hyvinkin käydä piipahtamassa, tilaa oli, pieniäkin versioita annoksista löytyy ja pasta yleensä uppoaa.

Ps. Oli pakko vetää rundi ja Hansasillan kiinalainen take-away mesta on muuttunut kebabbilaksi, entinen Vietnamilainen on edelleen joku Bistro buffa-mesta ja noin muuten ravintolatarjonta on remontin jälkeisessä tilassa. Suola ja Pippuri -ravintola pitäisi (ehkä) vielä käydä, kuten myös (ehdottomasti) Lucky Bastard. Ja tietty Eastonin Villa Nepal sekä Itiksen ympäristössä sijaitseva joku kiinalainen (tai sit ei) sekä persia-tms lähi-itä systeemi. Puhoksessa ainakin oli yksi ja joku oli myös sillä “vanhalla” puolella. Täytyy ilmeisesti tehdä joku kauko-itä turnee tässä joku viikko, että saisi nämä kaikki taputeltua.

Pps. Täytyi vielä ottaa kuva, kun toimiston keittiön pöydälle ilmestyi houkutin. “It’s a trap!” kaikui mielessäni ja onnistuin välttämään “Kinderkakun” vaaran viime hetkillä.


Ppps. Tupac!

Pppps. Tämä on ainakin kolmas kerta, kun olen yrittänyt löytää Orchidin thaikkumarkkinaa. Ei mitään hajua edelleenkään, että missä tämä sijaitsee. Tuokin kyltti osoitti parkkihallin kautta ulos, jonnekin Itäkadulle tms. Voiko se olla siellä? Pieni googlailu osoittaa, että voi. Se on Itäkadulla. Seuraavalla kertaa sit.

URL www.pastabox.fi
Puhelin 010-5747101
Osoite Itäkatu 1-7, Helsinki

Bacco

Loppuviikko ja loppukuu tuntuu menevän jatkuvasti vauhdikkaammaksi, joten piti kehittää joku nopea lounas ja kun säntäsin ulos ovesta, niin tein suunnitelman lennosta. Bacco on uusi tulokas Lönkan jatkuvasti kasvavassa ravintolakeskittymässä, siinä Kungfu Kitchenin vieressä.

Ajattelin, että kun viikko alkoi pizzalla, niin lätty loppuun olisi tällainen kiva bookend perjantaille. Siinä sitten luistelin vuotavine kalosseineni (näihin alkaa oikeasti menemään enemmän rahaa kuin kenkiin, täytyy innovoida joku ratkaisu, vaikka muovipussit ja jesaria) pitkin rakennustyömaiden reunustamaa reittiäni.

Näemmä Le Bonkin taakse on onnistuttu virittämään joku karaokemesta, jaa ei, se onkin suljettu vaikka kadulla oli mainos ja kaikkee. No ihan sama, en ole tiernapoikien jälkeen kauheasti laulellut. Ja hei, onko Le Bonk myös suljettu! Näkee miten paljon tulee nykyään hengailtua baareissa.

Pizza and antipasto at this Italian restaurant in the midst of the growing restaurant cluster of Lönnrot’s street.

There are multiple choices for food in the area, such as Lönkka, Koto and Kungfu Kitchen.

Italialaista siis ja käytännössä pizzaa tai särpimiä saapasmaasta. Tänään lounaaksi löytyi: Diavola eli pizza jossa mozzarellaa, tulista salamia, tomaattikastiketta, persiljaa (10,50e); Popeye eli pizza jossa mozzarellaa, oliiveja, ricotta di bufalaa, pinaattia, chiliä (10,50e) sekä lasagna salaatilla ja paistetuilla vihanneksilla (12,50e). Arvaa minkä otin. Saat hetken, odottelen tässä..

Pastalla mentiin, vaikka vakaa tarkoitus oli viimeistellä pizzalla aloitettu viikko uudella pizzalla. Mutta ei, onnetar heitti lasagnen eteeni ja en voinut itselleni mitään. Pakko oli ottaa, suunnitelmat on kuitenkin tehty muutettaviksi. Tilaus ja maksu hoidettiin kassalle tullessa. Loppuun on kahvia sekä keksiä, sivuun leipää oliiviöljyllä ja balsamicolla.

Alkusalaatti oli yksinkertainen vihreä salaatti, mikä sopikin kuvioon erittäin hyvin. Keittiö, joka saa näin pelkistetyn asian toimimaan, osaa ne muutkin asiat. Toiset hyvät mittatikut itselle ovat lasagne ja tomaattikeitto. Tämä oli tavallaan hyvä salaatti, hyvä kokoelma tuoreita lehtiä ja kivan etikkainen kastike. Mutta se suolan määrä oli aivan liiallinen ja jyräsi muut maut alleen. Kyllä salaatissa suolaa saakin olla, siitähän se nimikin tulee, mutta ei ihan näin paljon. Kyllä mä sen söin, ei tilanne niin toivoton ollut, mutta se kasvisten herkkyys peittyi isosti.

Pääruokana ollut lasagne oli sekin aavistuksen ristiriitainen kokemus. Toisaalta tässä oli juuri sellainen raikkaan tomaattinen kastike mistä pidän suuresti. Komponentit olivat myös hyvässä tasapainossa keskenään ja muutenkin kokonaisuus oli maistuva. Mutta lasagne oli vain haalean ja lämpimähkön välillä (lautanenkaan ei ollut lämmin, mutta eipä näitä yleensä viitsitä lämmittää, joten ihan sama) ja se mikä tässä häiritsi eniten, oli tekstuuri.

Pastalevyt olivat menneet täysin pehmeiksi ja koko hoidosta puuttui suutuntuma, jokainen haarukallinen oli pehmeä. Paitsi tietty ne uunijuurekset, jotka jäivät makunsa puolesta statisteiksi lautasella. Itse jäin kaipaamaan sitä kerroksellista rakennetta ja al dente fiilistä.

Yrttiöljy antoi kivan värikontrastin lautaselle, mutta ei juurikaan muuta, tämä oli yllättävän hento maultaan, toisin kuin Rivoletton annoksessa. Ravintolan oma leipä oli sekin ihan jees, kuori olisi voinut olla rapsakampi (onko mussa jotain vikaa, kun kaiken pitää rouskua? ehkä mulla on perunalastuvajarit?), mutta hieno sitko, mainio maku ja laadukasta oliiviöljyä sekä etikkaa.

Sisustus oli vielä aavistuksen työn alla, mutta vähän saman henkinen kuin eilisessä Krog 16:sta, eli selkeän toimivat kalusteet muutamilla säväyttävillä yksityiskohdilla ryyditettynä. Raffi tiiliseinä oli saanut viereensä muutaman hennon kasvin ja sitruunapuun tuomaan väriä. Kivat lamput valaisivat tilaa, johon muuten tulee valoa vain kadun puoleisesta ikkunasta, jonka eteen tietysti pysähtyi auto juuri safkan kuvaamisen aikana. Asiakaspalvelu oli iloisen ystävällistä, iso kiitos siitä.

Ps. Hyvää viikonloppua!

URL www.bacco.fi
Puhelin 010-3370755
Osoite Lönnrotinkatu 18, Helsinki