Pöllöwaari

Tokana päivänä oli pakko vetäytyä heti hotelliin (Scandic, normi ketjumeininki, ollut täällä ennenkin, ihan jees tällaiseen pikaiseen liikematkailuun. Nukkumaan ja suihkuunhan näihin tullaan, aamiainen oli perussettiä, mutta jääpalakone prkl ei käytössä, nuorena muistan kun kävin aina ekaksi hakemassa jääpaloja kun pääsi tällaisia käytäviä koluamaan) ja pistää oikein kuuma kylpy päälle.

En muistanutkaan miten siistiä on lillua kylpyammeessa ja lueskella iltsaria. Skidinä oli amme ja (ai niin!) ekassa omassa kämpässä kanssa. Sen olin ihan unohtanut! Siinä ammeessa oli kyllä kiva oleskella, tosin asumisajan loppua kohden vähän ongelmallista (ei pysty avaamaan enempää syyllisten suojelemiseksi, pirun kissa). Tuli ihan sellainen olo, että pitäisi olla himassakin amme. Kuinkakohan mahdotonta sellaisen hoitaminen olisi. No mutta, nälkähän siinä alkoi olemaan, kun lounaskin oli jätetty väliin kaiken muun touhuamisen tiimellyksessä.

Olin joskus vuosia ja vuosia sitten ollut Jyväshyvässä (duunia, mitäs muuta) ja käynyt safkaamassa ihan tyylikkään mutta oudon innottoman setin Pöllöwaarissa. Päätin kokeilla mestaa uudestaan. Tämähän olikin sitten buukattu täyteen (aika hyvä saavutus keskiviikkoillaksi) joten kohtelias sommelier ehdotti minulle terassia. Mikäs siinä, ilmat alkavat olla ihan inhimillisiä ja al fresco ruokailu kuullosti ihan hyvältä. Mutta tämä terassi olikin sitten käytännössä hotellin takapiha, joka oli sisutettu enemmänkin taloteknisillä jutuilla ja siitä kehkeytyikin hyvin mieleenpainuva lavastus illalliselleni.

A truly delicious restaurant with Finnish food served as tasting menus. The food was top notch, but the terrace was a bit too ghetto.

Other restaurants I have visited in Jyväskylä are Base Camp and Shalimar.

Paikka tarjoaa eri pituisia maistelumenuja, mutta jotenkin aavistelin, etten viitsisi ihan tolkuttoman pitkään istuskella asfalttisella kerrostalon pihalla, nestekaasukaapin vieressä, joten päädyin siihen lyhyimpään versioon.

Tämä oli juhlavuoden kunniaksi väkerretty Suomi 100 vuotta -menu (56e, viinipaketti 31e), joka piti sisällään: Porsas & punakaali sipulilla ja lehtipersiljalla, kotivesien kala & kesäsipuli kukkakaalilla ja kananmunalla + pinaatilla sekä valkosuklaa & mustaherukka kauralla ja orvokilla. Tilaus ja maksu hoidettiin pöydässä.

Alkuun tuli amuse (in your face, Shelter!) gazpacho mantelista tilliöljyllä ja tämä oli kivan raikas shotti ja enteili hyvää.

Mallasleipää sekä vaaleaa leipää talon omista uuneista. Molemmat leivät olivat oikein hyviä ja erityisesti mallasleipä maistui minulle.

Alkuruokana oli savustettua possun plumaa, persiljamajoneesia, pikkelöityä punasipulia ja punakaalia sekä kroketti possun niskasta. Ruoan kanssa kaadettiin lasillinen pinot noir 99 Rows (Three Barrel Project), jossa oli haettu Suomi-kulmaa kaivamalla maailmalla onnistuneita suomalaisia viinintekijöitä.

Tämä oli oikein maukas ja mukavan mausteinen punaviini. Possu oli aavistuksen savuista ja ihan sikamaisen hyvää, kroketti oli sekin todella hienosti rakennettu makupala ja kun tähän töräytti mukaan sitä persiljamajoneesia, niin päästiin aika koville leveleille. Pikkelöidyt jutut tuikkasivat kivasti happoa peliin. Erinomainen aloitus!

Pääruokana oli kuhaa beurre blanc -kastikkeella ja pinaatti-ruskistettu voi-maalaisperunaterriinillä sekä pikkelöidyllä kukkakaalilla ja paahdetulla kevätsipulilla. Tämän kaveriksi tuotiin L’Antidote 2014 (Three Barrel Project) valkkaria, joka toimi aivan mahtavasti kalan kanssa.

Kala oli taitavasti paistettu ja se kastike oli todella ihanaa, raikasta mutta samaan aikaan kielen peittävän täyteläistä. Terriini oli ihan jees, hauskan erilianen muoto uusille perunoille, mutta se kukkakaali oli pikantisti pikkelöityä ja leikkasi hienosti kastiketta, tuoden vähän terää annokseen sen viinin siipiveikkona.

Loppuun olikin sitten mustaherukkakeittoa, mustaherukkajäädeä, paahdettua Pandan valkosuklaata, orvokki ja kauracrumblea. Viereen tuli Lepaan Elina mustaherukkaviini/likööri, joka on kuulemma Hämeen ammatti-instituutin viinitila, johon en ollut koskaan tutustunut.

Erittäin hienosti valitut viinit komppasivat herkullisia ruokia todella tasokkaasti, kuten myös tämä Lepaan lasillinen. Jälkkäri oli todella hyvä ja teki minut hyvin onnelliseksi. Täällä kannattaa ehdottomasti käydä syömässä, todella tasokas ruoka, ihan valtakunnallisellakin mittapuulla katsottuna. Mutta varaa paikka sieltä sisältä.

Sisutus oli todella erikoinen yhdistelmä sisätilojen aistikasta vanhanajan maailmaa ja terassin gettomaista (olikos Gettomasa Jyväskylästä? Tais olla joo) lähiökerrostalopihan estetiikkaa aina pinta-asennettuine kaasuputkineen kaikkineen. Tavallaan tämä kiehtoi sellaisella kummallisen syntisellä tavalla, yhdistelmä hienostunutta ruokaa ja vaivoin piilotettua parkkipaikkaa. Mutta kyllä tästä viihtyisyydestä ropisi pisteitä pois, ei voi mitään.

Asiakaspalvelu oli upeaa, harvoin tapaa noin tasokasta sommelieria näin tyylikkäällä asenteella varustettuna. Tämä palvelun korkea taso oikein korosti sitä ristiriitaa ympäristön kanssa, isot pisteet kaverille hienosti hoidetusta kattauksesta.

Kasvissyöjälle varmasti löytyy vaikka mitä, paikka on sen verran tasokas. Lasten kanssa voisi ihan hyvin käydä safkaamassa, arvostaisivat varmasti näin hyviä makuja, vaikka toki onhan tämä enemmän aikuisseurueille suunnattu ravintola.

URL www.ravintolapollowaari.fi
Puhelin 014-333900
Osoite Yliopistonkatu 23, Jyväskylä

Base Camp (Jyväskylä)

Eka päivä Jyväskylässä päättyi häkellyttävän pitkään harhailuun pitkin kaupunkia, kun yritin löytää jotain järjellistä ruokapaikkaa intenssiivisen työsession jälkeen.

Duuni on näillä reissuilla aina seisomispainotteinen ja jalat alkoivat loppupäivästä olla jo melko käytetyn oloiset (kaukaiset muistot täyspakkausmarsseista kummittelivat takaraivossa) ja sitten yhtäkkiä sain valaistumisen! Pakkohan täällä olla jotain tulista thaimaalaista! Sitähän on nykyään kaikki nurkat täynnä.

Ja olihan niitä, Applen Maps löysi kaksi toisiaan melko lähellä sijaitsevaa raflaa. Nälkäkurki kainalossa lähdin painamaan pitkin kauniita kävelykatuja (Jyväskylä on miellyttävä paikka kävelemiseen) kohti Torikeskusta. No eihän se eka ollut illalliselle auki ja jotenkin tuo kauppakeskuskin vaikutti hyvin hiljaiselta mestalta. Kadun toisella puolella oli joku Coco tms, mutta sekin oli sitten ovelasti kiinni ja muutenkin vaikutti hieman epämääräiseltä.

En lannistunut, varsinkaan kun nälkä alkoi olla jo kova. Torikeskuksen kupeessa näytti olevan Base Campin JKL haara ja vaikka ketju on on koestettu, niin nälkä toimi yliajavana määreenä.

A Nepalese restaurant in deep in the heart of Jyväskylä with a very regular menu and decor. How come are these restaurants so alike all over Finland?

Other restaurants I have visited in Jyväskylä are Pöllöwaari and Shalimar.

Sisällä olikin hyvin stanu nepalilainen ravintola vastassa ja minut istutettiin ikkunan viereen, josta aloin vahtimaan Jyväskyläläisiä haukan silmilläni. Menulta löytyi Karahi Bhedo (17,50e) eli tulinen lammas-annos (aina lammasta, jos voi valita), jonka mukana oli raitaa ja dhalia sekä naan-leipää. Tilaus ja maksu hoidettiin pöydässä.

Alkuun pölähti papadam dipin kanssa. Dippi oli ihan jees, snadisti mausteinen tomaattipohjainen systeemi. Papadam oli nähnyt vähän liian paljon uunia ja mennyt aavistuksen kitkeräksi, mutta kastike seivasi jonkun verran.

Pääruoka saapui vikkelään ja oli hajasijoitettu pikku ruukkuihin, mikä jostain syystä huvitti itseäni (varmaan väsymys painoi) ja hyökkäsinkin kamojen kimppuun kovalla tohinalla. Naan-leipä olio tuoreudessaan aivan mahtava ja diggasin siitä kovasti. Sitä oli erityisen mukava dippailla siihen raikkaan maukaaseen raitaan.

Dhal oli kummallisen vetelää ja näin lähes mahdotonta vetää haarukalla, leivälläkään noukkiminen ei oikein onnistunut (on tää joskus raskasta) eikä makukaan ollut mikään ihmeellinen. Itse lammaskastike oli oikein maukasta ja ihan vähän mausteista, oikein sopiva tähän olotilaan. Lähdin pois tyytyväisenä ja tyydytettynä, kuten usein nepalilaisista. Aika tuju hintahan tämä toki on, käytännössä kuitenkin varmaan aika sama setti kuin lounaalla.

Sisustus oli täysin normi nepalilainen, tässä on joku salajuoni kun nämä on läpi Suomen ihan samasta muotista duunattuja. Taustalla saattaa olla jotain robottiporoja (pitkä tarina, kerron ehkä sen joskus, Lappi-patikointireissujen jäänteitä), ken tietää. Ääniraitana soi joku semivilkas nepalilainen musa.

Asiakaspalvelu oli sujuvaa ja ystävällistä. Kasvissyöjälle on kaikenlaista, kuten näissä nyt on. Lasten kanssa voisi kuvitella käyvänsä, riisiruoat kelpaavat kuten myös nämä hyvät kastikkeet.

URL www.basecampnepal.fi
Puhelin 040-9643464
Osoite Yliopistonkatu 38, Jyväskylä

Bastardo

Ei kyllä tehnyt yhtään mieli lähteä ulos viileään tihkuun tetsailemaan, vaikka kuinka oli kalenterimerkintä Skøgul-raflan lounaasta. Näin ollen vaihtoehtoina oli Kampin Korttelin muutama käymätön paikka, tosin ei jotenkin vieläkään tehnyt mieli käydä tsekkaamassa Date + Kale tarjontaa. Seuraavaksi sadepäiväksi sitten. La Torre on vähän hiinä ja hiinä (kun on jo kaksi tämän “ketjun” raflaa vyön alla), mutta kai sekin tulee vielä tsekattua. Tämä onkin nyt sitten vika merkintä ennen perjantaita, kun tulee pieni matkan tynkä tähän väliin. Katsotaan jaksanko sieltä pistää mitään talteen, todennäköisesti en.

A modern italian restaurant at the top of the Kamppi shopping mall, with pizza, salad and primi piatti for lunch. The pizza I had was pretty good but was slightly oversalted, the view on the other hand is wonderful.

The Kampin Kortteli restaurant area has many interesting lunch choices, such as Bar Cón, Hoku and Sandro.

Täällä on tosiaan käyty jo lasten kanssa pizzalla, mutta kyseessä on siis italialaista safkaa tarjoileva putka Kampin ostoskeskuksen viidennessä kerroksessa. Lounaslistalla, jota ovelasti ei löydy netistä, on näemmä tarjolla pizzaa ja lautasannoksia, tänään löytyi: Pinaatti-sienilasagne (12e), possua rosmariinikastikkeella ja grillatulla ananaksella (12e), paistettua lohta kesäkurpitsa-frittatalla (14e), kesäkurpitsa-feta-yms-salaatti (12e), mozzarella-kana-sienipizza tomaattikastikkeella (12e), feta-oliivi-punasipulipizza pinaatti-kermakastikkeella (12e) sekä tomaatti-mozzarella-äyriäispizza tomaattikastikkeella (14e).

Tilaus ja maksu hoidetaan tullessa kassalle ja vesi sekä aseet löytyy pöydistä. Itselle tuli äyriäispizza, kun ei jotenkin tehnyt sieniä, salaattia eikä pizza biancoa mieli. Lohi olisi varmaan mennyt, mutta ajattelin että tsekkaan onko pizza yhtä hyvä kuin päivällisellä.

Alkuun tuli snadi focaccian henkinen leipäpala jota tuli natusteltua samalla kun vahtasin Narinkkatorin feissareita ahdistelemassa tihkua pakenevia ihmisiä. Leipä oli ihan jees, kiva että oli jotain näprättävää odotellessa.

Pizza saapui melko nopeasti, aikasin liikkeellä jne. Tämä oli oikein rehevän näköinen setti, pientä tummennusta reunoilla ja sopivan runsaasti äyriäisiä, mutta ei kuitenkaan liian täynnä kamaa. Pohja oli reunoilta herkullisen rapsakka ja hyvällä sitkolla varustettu, mutta keskemmälle edetessä täytteistä vetistynyt.

Tomaattikastike oli ihan hyvä, mutta jännästi tähän oli ripoteltu oikein huolella merisuolaa, joka osittain peitti poksahtelevilla panoksillaan muiden komponenttien makuvivahteita. Äyriäiset olivat hyviä, ei ollenkaan liian merellisiä ja jotenkin noiden lonkeroiden vetely on ihanan kauheaa.

Sitruuna oli ensinäkemältä erikoinen lisä annokseen, toki äyriäisten kanssa hyvin soveltuva, mutta tällä tuli leikattua sitä hitusen liian tiukkaa suolaamista. Kokonaisuutena tämä oli tasokkaista aineksista tehty hyvä lounaspizza, mutta ei mitään sen ihmeellisempää ja jotenkin tähän hintaan olisi toivonut jonkun raikkaan salaatin kaveriksi tai jotain.

Sisustus on käsitelty jo, mutta hyvät näkymät, hauskat yksityiskohdat ja kauttaaltaan siisti ja tarkoitukseensa sopiva. Taustalla soiva moderni italialainen musiikki sopi meininkiin hienosti.

Asiakaspalvelu oli sujuvaa ja ystävällistä, tosin ehkä sitä lounaslistaa voisi sanallisesti avata tulijoille, kun ei ole netissäkään pällisteltävänä. Tuo ulkomaanelävien kielen käyttö listalla selvästi tuntui hieman haastavalta, kun yksikin kaiffari kävi tiskillä kyselemässä, että miksi hänen kanapizzassaan on sieniä.

No siksi että se oli siinä listalla yhtenä ainesosana (tämän takia ei tehnyt itse mieli ottaa tuota), mikä selvästi tuli vähän yllätyksenä asiakkaalle. Kasvissyöjälle oli se sienilasagne (yyh) ja salaatti, lasten kanssa oli ihan kiva käydä ja nytkin tuli lähtiessä yksi isompi lauma mestoille. Pizza yleensä uppoo kaikenikäisille.

URL www.bastardo.fi
Puhelin  050-5685884
Osoite  Urho Kekkosenkatu 1, Helsinki