Macu

image

Ja viimeinen (viii-ii-i-meinen) joulupäivitys edessä, koska tapaninpäivänä on ollut jo vuosia (viime vuosi tosin jäi väliin muuton takia) tapana mennä Crowne Plaza -hotellin alakerrassa sijaitsevaan Macu-ravintolaan. Miksi? Koska se on yksi harvoista rafloista joka on auki tänä päivänä. Ja nimenomaan tapaninpäivä, koska tapasin rakkaan vaimoni juurikin tuona päivänä (tai no, illalla, eräässä tanssiravintolassa). Mutta jaarittelut sikseen, ravintola tarjoaa siis aika perinteistä ranskalaiskeittiön menua, eli alku-, pää- ja jälkiruoat sekä näistä kasattuja menuja. Lapsille on ilahduttavasti kunnon annoksia tarjolla ja à la carte listan annoksistakin saa 20% alennusta. Tänään oli tarjolla alkuruoissa: Valkosipuli-viherpippurietanat (8,90e); Paahdettuja scampeja, makeaa helmichiliä ja korianteria (11,50e) sekä Lohikeittoa ja ruiskrutonkeja (9,80e / 17,90e). Salaatteja oli seuraavanlaisia: Vihersalaatti (6,90e / 9,70e); Lämminsavustettua lohta ja pikkelöityjä sieniä (12,60e / 16,90e); Grillattua broilerinrintaa ja parmesaania (11,90e / 16,30e); Paahdettua vuohenjuustoa, pinjansiemeniä ja hunajaa (11,90e / 16,30e) sekä kastikkeissa oli useampi vaihtoehto (Caesar / Hunaja-sinappikastike / Sitrusvinegretti / Tsatsikikastike). Pastoja oli listalla: Pinaattia, pinjansiemeniä ja pestoa (13,60e); Chiliöljyssä paistettuja scampeja (15,30e) sekä Paahdettua serranokinkkua ja oliiveja (16,90e). Hampurilaisissa löytyy: Macun pekonihampurilainen (15,50e); Sinihomejuustohampurilainen (16,50e); Lammasburgeri ja vuohenjuustoa (16,50e) sekä Hampurilainen kikhernepihvillä ja cheddarjuustolla (15,50e). Hampurilaisten lisukkeilla (4e) saa modattua annosta: Vihersalaatti tai Ranskalaiset perunat. Grillistä on saatavilla itse kasattava annos (pääkomponentti + lisuke, lisälisukkeet +4e): Grillattua siikaa (23,80e); Kokonaisena grillattua kevätkananpoikaa ja inkivääriä (22,90e), Valkosipulilla marinoitua karitsan paahtopaistia (19,90e); Black Angus -härän entrecôte (27,90e) sekä lisukkeita (Vihersalaatti, Munakoisocaponata, Juurespaistos, Paahdettua pekonia ja neulapapuja, Sitruunalla ja yrteillä maustettua casarecciapastaa, Ranskalaiset perunat, Merisuolalla ja kuminalla paahdettuja perunoita, Béarnaisekastike, Valkosipuli-viherpippurivoi, Kermainen sienikastike tai Tumma rosmariinikastike). Jälkiruokapuolella löytyi: Valkosuklaa-limemoussea ja paahdettua valkosuklaata (9,30e), Suklaakakkua ja vadelmamelbaa (9,30e), Macun jäätelöä tai sorbettia (4,50e / pallo) sekä Suklaa- tai kinuskikastiketta tai mansikkahilloa jäätelölle (1,60e). Ja lasten lista sisälsi: Grillattua siikaa, juurespaistosta ja béarnaisekastiketta (10,90e); Grillattua kananrintaa ja munakoisocaponataa (10,90e) sekä Lasten hampurilainen ja ranskalaisia perunoita (10,90e). Eli “huh huh”, olipahan taas vaihtoehtoja. Lisäksi löytyi tosiaan table d’hôte -menu (41e kala / 38e liha), jossa: Kermaista sienikeittoa tai Vihersalaattia; Grillattua siikaa, juurespaistosta ja béarnaisekastiketta tai Valkosipulilla marinoitua karitsan paahtopaistia, neulapapuja ja rosmariinikastiketta sekä loppuun Valkosuklaa-limemoussea ja paahdettua valkosuklaata. Valittiin aikuisille menu (sieni+liha vaimolle ja salde+kala minulle) ja lapsille 2*burgeri sekä siika ranuilla. Tilaus ja maksu hoidetaan (tietysti) pöydässä.

image
Ennen alkuruokia pöytään saapui muutama purnukka marinoituja oliiveja sekä aurinkokuivattujen tomaattien siipaleita. Nämä sitten mutusteltiin alkumaljojen yhteydessä ja kylläpä vanhempi tyttö tykkää oliiveista (olihan ne hyviä, itse vetäsin loput). Mutta missä leipä?

image
Alkuruoka tuli kohtuullisen ripeästi (oltiin lähes ainoa porukka ravintolassa, poislukien remakkaa venäläisjengiä) ja oli juurikin sen näköinen mitä listassa luki. Vaimolle tuli rusahtavaa sienikeittoa, joka maistui todellakin sienille (blech .. ja siis minä pidän tuosta levystä, se on mielestäni yksi parhaimmista Warpin levyistä, mutta kuullostaa myös hauskasti englantilaiselta “yök” äänteeltä, joka huvittaa minua edelleen, näiden kaikkien vuosien jälkeen) ja oma salaatti?

image

Se oli vihreä salaattisekoitus, jossa jonkun verran parmesaania ja ihan helvetisti suolaa. Oli siinä öljyäkin ja mahdollisesti jossain kohtaa etikkaa, mutta sitä ei sitten enää huomannutkaan. Pidin omasta salaatistani ihan kohtuullisesti, siellä oli snadisti suikaloitua porkkanaa sekä purjoa, mutta oli tämä suolaisen ylärajoilla, ei kuitenkaan yli, eli meni.

image
Pääruoka saapui sekin kohtuu nopeasti, vaikka ravintola alkoi tässä vaiheessa jo hieman täyttyä. Lasten ruoat tulivat ensimmäisiksi (kiitos siitä!) ja ainakin tytön siika-annos (johon vaihdettiin ranut juureksien tilalle kysymättä mitään) oli tytön mieleen. Tosin minä ehkä pidin enemmän siitä kalasta sekä kastikkeesta. Luulen, että tällä kertaa ranut upposivat enimmäkseen, mutta joskus tämä menee niin.

image
Pojan ja nuorimmaisen tytön burgeri oli melkoisen kokoinen (tosin kyllä se tähän hintaan saakin olla) ja se pihvi (ei se pienempi sitä kokonaan koskaan syö) oli kivan savuinen maultaan. Samaa tasoa tämä burgeri tuntui olevat BK:n kanssa, tosin ranut eivät todellakaan olleet yhtä hyvät. Mutta ihan jees lasten annokseksi ja kiva kun oli omenia etc mukana.

image
Oma kala-annos olikin sitten oikein hyvä ja diggailin tätä nahkoineen päivineen sen kastikkeen kanssa, vaikka se kala oli taas suolattu jonkun robotin toimesta. Meni tämä silti aika hyvin alas, varsinkin kun ne juurekset oli tosin kivasti karamelisoituneita ja juuri sopivan napakoita. Pidin kovasti, mutta..

image
.. vaimon karitsa-annos oli melko alarajoilla kypsyyden suhteen ja jossain vaiheessa alkoi hänen puoleltaan tökkimään, joten tehtiin switcheroo ja aloin napostelemaan pikku lammasta. Tämähän oli valitettavasti sitten alisuolattu ja todellakin liian vähän paistettu. Pinta ei ollut saanut sitä kivaa Maillardin pintaa ja suurin osa oli hyvin, hyvin punaista ja minä sentään pidän jopa sinisestä lihasta, mutta liika on liikaa, erityisesti lampaassa, josta löytyy voimakkaan makuista rasvaa, jopa karitsasta (ja taas täytyy mainostaa omaa erinomaista pilkkujen sekä pisteiden hallintaa tässä rakkaassa kieliopissamme). Annos olisi mielestäni kaivannut myös jotain muutakin lisuketta kuin lisää lihaa (pekonia, tämä on jo pikkuhiljaa “nähty”), tosin ne vihreät pavut olivat herkullisia! Ja joo, onhan pekoni+pavut ihan perussettiä, mutta ei tämä, lähes raaka, karitsa-annos, kaivannut mielestäni sitä pekonia viereensä. Mutta kiva happo niissä pavuissa. Ja se kastike oli hieman liian kevyt (maultaan, näiden muiden tiukkojen juttujen vieressä) ja raskas (jotenkin se paistoliemen ajatuskin sen lihaköntsän ja pekonin vieressä?) samaan aikaan, jos tässä selityksessä nyt enää on mitään (ei ole) järkeä. Ja itseasiassa se liha maistui hieman kivemmalta kun siihen paritti sen kala-annoksen béarnaise-kastikkeen, jossa oli kivasti hapokkuutta. Eli olisiko tämä annos vaan kaivannut suolaa + happoa? Huunous, huukkers. Ja tähän kohtaan pitää vielä kertaalleen todeta, että missään vaiheessa ei tullut leivän leipää ja mielestäni a) ainakin osa annoksista olisi kaivannut leipää, b) ravintola voi osoittaa jotain luonteestaan leipäkorillaan sekä c) pitäähän sitä leipää nyt oikeasti olla (mit vit (yks kaks)).

image
Jälkkäriksi tuli sitä valkosuklaamoussea ja valkosuklaata. Ette ikinä arvaa, että oliko makeaa? Saatte kaksi arvausta. Joo, oli makeaa, tosin se lime ihan pikkiriikkisen korjasi, kuten myös se joku punainen, hieman hapokas kastike alla. Mutta oli tämä taas ihan sieltä nuotiston yläpäästä vedetty soundi ja vaati tiettyä asennetta että sai hoidettua. Lasten jätskiannokset (3 * vaniljapallo ja kinuski- sekä suklaakastiketta) olivat luvattoman sulaneita jo saapuessaan, mutta upposivat silti ihan kivasti.

image
Sisustus on kohtuutyylikäs, tosin on tätä jo hieman ajan hammas nakertanut ja snadisti tummanpuhuva omaan makuun. Kiva täällä on silti olla ja aina yritetään olla jokseenkin samoilla huudeilla (ravintolan perä), johon ollaan joskus ajauduttu. Isot ja mukavat tuolit löytyvät ja hyvillä mielin yleensä ollaan lähdetty, tosin se parkkeeraus on hieman ongelmallista. Asiakaspalvelu oli tälläkin kertaa kohteliaan ystävällistä ja joustavaa omalta tarjoilijalta sekä jossain määrin niiltä muiltakin. Kiitos niistä lasten papruista ja kirjoista, mitä meille heitettiin korillinen pyytäessä, auttoi paljon jaksamisessa. Mutta valitettavasti lähtiessä ei enää sitten jaksanut kiinnostaa niin paljon, että olisi sanottu heippa (edelleenkin se oma parrakas tarjoilija toimi hyvin) ja jäi tästä vähän “ketjumainen” fiilis vaikka ollaan hintojenkin puolesta siellä semiyläpäässä (esim. Grönistä saa jokseenkin samalla hinnalla jokseenkin Stadin parhaimmistoa, niin palvelun kuin ruoan osalta). Kasvissyöjille oli kaikenlaista, burgereista lähtien. Lasten kanssa täällä on helppo asioida, syöttötuolit ovat löytyneet ja ainakaan omilla kerroilla ei ole ollut niin paljon asiakkaita, että olisimme häirineet omalla isohkolla porukalla etc. Summa summarum: hyvä mesta, parempiakin löytyy, mutta ei näillä spekseillä (ajankohta, laadukkuus, lapset) ja valitettavasti hieman ollaan menty vuosien saatossa huonompaa kohti. Toivottavasti ensi vuonna parempaan suuntaan, kiitos kuitenkin tarjoilijalle kokonaiskokemuksesta.

Ps. Miksi kaikki viinit olivat lämpimämpiä kuin mitä piti olla? Mukaanlukien alkusamppis?

URL www.macu.fi
Puhelin 09-61286700
Osoite Mannerheimintie 50, Helsinki

Savoy

image

Mitenköhän tämän aloittaisi? Oli appiukon 70v synttärit ja mentiin sitten kymmenen hengen seurueen voimin yhteen Suomen parhaimmistoon kuuluvaan ravintolaan, eli Savoyhin. Paikka tarjoaa mm. yllätysmenua (106e), Sibelius-menua (96e), En Route To Perfection -menua (84e), Season-menua (79e) sekä Mannerheim-menua (64e). Meille valikoitui se yllätys/suositusmenu koko pöytäseurueelle viineillä (lapset puoleen hintaan). Jos lyhesti vetäisi kokemuksen yhteen, niin puitteet oli kunnossa, mutta sisältö ei. Antakaapa kun elaboroin.

image

Paikka on siis yksi paikallisia ravintolamaailman kirkkaimpia tähtiä, status on sen verran vahva, että tämä mesta tulee vastaan todella usein kun on puhe parhaimmista ravintoloista. Oli kyse sitten Stadista tai koko härmästä. Siksipä (ja koska en ollut ikinä käynyt paikassa, lounaalla tai muuten) ehdotin tätä paikkaa synttäreiden kohteeksi. Taksilla mestoille kärppänä klo 18, sijoittauduimme salin puolelle isoon pöytään. Alku lähti hyvin käyntiin, kuplivat tulivat vauhdikkaasti lasiin ja homma lähti rullaamaan etiäpäin. Tilaus ja maksu hoidetaan luonnollisestikin pöydässä, nyt ollaan niin klassisessa ympäristössä että. Tähän kohtaan voidaan myös todeta, että tilaukset oli tehty jo useita päiviä etukäteen, haluttiin kuitenkin ihan saumaton asiakaskokemus ja olimme näin ollen indikoineet että a) lapsia tulossa (ravintola aukeaa vasta klo 18) b) halutaan yllätysmenu (tämän kerrottiin kestävän n. 2,5h) kaikilla herkuilla ja c) pari pupukorvaa, jotka syövät vain vegemeininkejä (ei ongelma). Päivän lehdet löytyivät hauskan näköisestä nurkkauksesta jossa kävi muutamia seurueita nauttimassa lasin tai pari illan alkupuolella.

image

image

Ennen ruokia, tosin yllättävän kauan kuoharien saapumisen jälkeen, saapuivat leipälaatikot. Ihanan rustiikin näköiset laatikot pitivät sisällään loistavan rapsakoita sämpylöitä joissa oli mieletön sitko, aivan loistavia! Näiden lisäksi oli mallas(?)leipiä, jotka olivat yksi herkullisimmista saaristolaisleipähenkisistä virityksistä mitä olen aikoihin maistanut. Pienissä korumaisissa kupeissa oli vaahdotettua voita joka levittyi sulavasti kuumien leipien päälle. Mahtavaa!

image

Alkuun tuli yksi (!) amouse bouche: Pikkelöityä mustaa torvisientä, lohta, mätimoussea. Tämä oli oikein mainio kokemus, herkullista lohta ja moussea, mutta kärkeen nousi yllättäen se torvisieni. Miten tämä olikin niin herkullista, varsinkin entiselle vannoutuneelle sienivihaajalle? Loistavia makuja ja oli pakko kouria lasten osittain syömättä jääneitä kuppeja tyhjiksi.

image

Pitkähkön odottelun ja toisen leipälaatikkosetin jälkeen iskeytyi eteen alkupalat: Luomukaritsa tartar ja tryffelimarinoitua valkokaalia sekä fritattua lehtikaalia. Tartar oli erittäin laadukasta, hienoista raaka-aineista tuotettua ja mainion tekstuurin omaava. Tryffelimarinoitu valkokaali sopi tähän kuin nenä päähän ja kirpsakka punakaali valkokaalin kaverina toi kivaa tekstuuri- ja hapokkuusvaihtelua annokseen. Lehtikaali rapsahteli hauskasti ja koko setti oli harkittu ja taiten keitetty. Mutta täytyy sanoa, että Bistromatin buffet tartar oli vähintään yhtä hyvää, kuten myös Brondan lounaalla herkuteltu tartar.

image

Alkupalojen jälkeen saapui pöytään väliruoka, joka oli: Paistettua kuhaa, kurkumaperunaa, sinisimpukkaa, paahdettua kevätsipulia, miniromanescosalaattia ja simpukkakastiketta. Tässä kuha oli aika hyvin paistettu, tosin ei tämä esim. Olon loistavalle nieriälle pärjännyt mitenkään ja jäi mielestäni myös Lonnan herkullisen kala-annoksen jälkeen. Salaatti oli jotenkin outo lisäys annokseen, mutta kastike oli omaan makuun oikein hyvä. Perunat jäivät jotenkin mysteeriksi itselle ja komponenttien välillä tuntui olevan outoa impedanssia, kokonaisuus ei tuntunut harmooniselta.

image

Välisorbetti tuli raikastamaan makunystyröitä alkuruokien jälkeen, ennen main eventtiä. Kupissa oli: Veriappelsiini-campari(?)sorbetti jonka päälle kaadettiin kuusenkerkkäkuoharia. Tämä oli aivan loistava, koko pöytäseurue nautti tästä täysin rinnoin ja annos toimi juuri kuten pitikin, koko suu sekä mieli tuntui raikastuvan jokaisella lusikallisella.

image

Yllättävän pitkän odottelun jälkeen saapui se pääruoka: Valkohäntäpeuraa, ohrattoa veripalttoolla, veripalttoohyydykettä, kermassa haudutettua sientä, kahvikreemi ja paistinliemikastike. Pihvipötkylä oli oikein näyttävän oloinen, mutta omaan makuun alimaustettu. Mutta se ei ollut tämän annoksen (josta onneksi päivän sankari ja anoppi pivität kovasti) kehnoin kohta vaan se, että ainakin oma lautanen oli seissyt niin järjettömän kauan kuumalampun alla että kastikkeet olivat kehittäneet suojaavan gelatiinikuoren päälleen. Tämä oli niin “rookie mistake” kuin vain olla ja voi. Mielestäni tässä kohtaa alkoi paljastua keittiössä hallitseva kaaos salin puolelle oikein isosti. Tähän mennessä oltiin vaan ihmetelty että kylläpä kestää annosten saapumisessa, mutta sitten kun se annos on selvästi hoidettu huonosti suunnitellulla aikataulutuksella lautaselle, niin on aivan selvää että nyt ei olla ihan sillä levelillä kuin luultiin. Muutenkin annoksen filosofia ei kohdannut minua siten, että olisin ymmärtänyt lautasen kokonaisuutta. Tajuan kyllä sienien, kahvin ja riistan konfluenssin, mutta mielestäni tässä oltiin jälleen kerran täyttämässä jotain “rasti ruutuun” tehtävää verrattuna siihen, että oltaisiin ymmärretty annetun tehtävän syvin olemus.

image

Välijuustot saapuivat semihitaasti nämäkin, joka on jo jonkinlainen saavutus, ottaen huomioon annoksen luonteen (leikkaa juustot ja asettele aikaisemmin misatut hillokkeet etc lautaselle): PunaHeidi valkohome, comte ja sinihomejuusto (meni ohi) viikunahillokkeella sekä pähkinöillä. Juustot olivat ihan jees, ei tässä mitään pilviä hivoteltu, mutta homma toimi kohtuullisesti. Viikunahilloke oli makiaa ja pähkinät hunajalla/siirapilla hyvin perinteinen lisuke. Viereen heitetty 30v Port oli ehkä snadisti tuima muuhun makumaailmaan, mutta itsekseen ihan loistavan makuinen kuten muutkin viinit, somelier oli selvästi todella osaava.

image

Loppuun tuli jälkkäri ja tämä tulikin jo kohtuullisen vauhdikkaasti kun vaimoni kävi hieman keskustelemassa (kuten hänellä on joskus tapana) salihenkilökunnan kanssa toimituksen sujuvuudesta. Jälkkärinä oli aika perinteinen setti: Päärynäsuklaaterriini, suklaamousse ja päärynächipsi. Annos oli kovin suklainen ja ehkä hieman raskas lopetus, mutta kuitenkin tasokkaasti väännetty.

image

Loppuun heitettiin vielä (tämä kuitenkin kuuluu tämän henkisiin tilaisuuksiin) kahvit, teet ja avecit. Nesteiden viereen lasketut petit foursit olivat ihan kivat, marmeladia suklaanapin päällä.

image

Sisustus on äärimmäisen klassinen aina salihenkilökunnan vaatetusta myöten. Tässä ollaan ihan perusasioiden parissa ja selvästi katutason hissillä matkataan johonkin nykyajan ja lähimenneisyyden välimaastoon, mutta hyvällä tavalla. Asiakaspalvelu oli ensiluokkaista ja salihenkilökunnan toiminta oli pääasiassa ihan huippulaatua (reagoiminen negatiiviseen palautteeseen aiheutti hieman kitkaa ja kesti hetken että löytyi keskusteluyhteys). Kasvissyöjät otettiin erittäin hyvin huomioon ja kaikki toimi heidän, sekä lasten osalta loistavasti. Erityisen lisämausteen yleisfiilikseen toi kaunis live pianonsoitto, tämä toimi erinomaisesti ja sopi tähän tilaan täydellisesti. Laukkukoukutkin löytyi niin isommille kuin pienemmillekin tytöille.

image

Mutta. Miten ihmeessä tähän koko suoritukseen saatiin kulumaan kokonaiset viisi (5) tuntia? Eli kaksi kertaa luvattu pidempään? Miten meitä isommat seurueet, jotka tulivat meidän jälkeen poistuivat meitä ennen? Mitä ihmettä (mit vit) siellä keittiössä oikein tapahtui, niin että pääruoka-annoksen kastike oli ehtinyt jämähtää jo hieman jäähtyneelle lautaselle?

image

Tässä jotenkin jäi sellainen tunne, että koska ollaan yhdellä parhaimmalla paikalla koko Suomen maassa ja koska omataan niin järkälemäinen status ja hieno historia, niin ei vaan oikein jaksa keskittyä enää siihen laatuun sillä palolla kuin mitä tällaiselta ravintolalta voisi olettaa. Valitettavasti tällainen puitteiden ja rakenteiden palvominen ei ainakaan omalla kohdalla toimi, vaan haluan että ruoka on tehty isolla sydämellä, vahvalla visiolla sekä peräänantamattomalla laadulla. Oli aika iso yllätys että näinkin hehkutettu ravintola oli näin tasapaksu kokemus. Salihenkilökunnan erinomainen palvelu ja osoite voi viedä vain tiettyyn pisteeseen asti, sitten pitää keittiönkin ja erityisesti ravintolan johdon osallistua ravintolan toimintaan jollain merkityksellisellä tavalla. Hinta huomioon ottaen tämä oli aika keskinkertainen kokemus.

URL www.ravintolasavoy.fi
Puhelin 09-61285300
Osoite Eteläesplanadi 14, Helsinki

 

Soul Kitchen

image

HUOM! Ravintola on suljettu ja tilalle on tullut On The Rocks Kallio.

Kaveri kyseli lounaalle ja koska hän asustelee Kallion kovassa ytimessä, niin sovittiin Soul Kitcheniin tällit. Mesta on ollut tässä hyvin pitkään ja toiminut jokseenkin samalla konseptilla, eli kotiruokaa lounaaksi, iltajamit juurekkaalla musalla ja vähän purilaisia etc kylkeen. Hyvin näyttää pelittävän kun on näinkin pitkään jaksanut jammailla. Tänään (ilmeisesti viikottain vaihtuvalla listalla) oli: Maa-artisokkakeitto salaatilla ja leivällä (10e); Lohisalaatti eli kurkkua, tomaattia, punasipulia, tilliöljyä sekä sitruunaa ja leipää (10e); Pasta carbonara parmesanilla ja leivällä (10,50e); Lihapullat ja perunamuusi sekä punajuurilohkoja ja kermakastiketta (10,90e); Paistettua kanaa ja riisiä sekä kasviksia ja punaviinikastiketta (10,90e); Naudan ulkofilee, juustokastiketta, kasviksia sekä lohkoperunat (14,20e). Loppuun kuuluu kahvi tai tee. Tilaus ja maksu voi hoitaa joustavasti tullessa tai lähtiessä ja näemmä ainakin tilauksen osalta pöydässä tai tiskillä. Päivän lehdet löytyvät tiskin vierestä ja aseet sekä vedet pöydistä. Itselle (ja kaverille kanssa) valikoitui tuo pasta.

image

Annos tuli supernopeasti ja käsitti tosiaan muutaman stanu patonginviipaleen sekä ison sammiollisen pastaa. Pasta oli ihan hyvää, tosin aika tasainen makukokemus, joten meni snadisti puurtamiseksi loppua kohden. Kermainen pasta maistui lähinnä juurikin sille kermalle, pekoni ei oikein nostanut päätään ja tämä oli melkoisen hevi setti vedettäväksi. Mutta nälkä lähti ja homma toimi ihan hyvin.

image

Sisustus on asiaankuuluvan yksinkertaisesti hoidettu, muutamat julistehenkiset taulut seinillä ja perussiisti ympäristö. Baaritiski tervehtii sisäänkäydessä ja muutenkin paikka on selvästi virittäytynyt illanviettoon. Asiakaspalvelu oli oikein ystävällistä ja sujuvaa, iso kiitos siitä. Kasvissyöjälle oli se soppa salaatilla ja ei tämä mitenkään huono vaihtoehto varmaankaan ole. Lasten kanssa en varmaan erikseen tänne lähtisi, ikärajakin (20v) isketään heti aukioloaikojen kohdalla, tosin tokkopa tuo on lounasaikaan voimassa. Jännän samanlainen kuin ~10 vuotta sitten ja ihan hyvin toimi silloinkin. Oli hauska istuskella täällä ja turista sitä sun tätä frendin kanssa.

URL www.soulkitchen.fi
Puhelin 09-7732233
Osoite Fleminginkatu 26-28, Helsinki