Brokadi

Mitenkäs tän aloittaisi? Siis ihan törkeän hyvä kiinalainen ravintola, ehkä parhaimmat maut mihin olen Härmässä törmännyt (Madridissa oli yksi ihan sairaan hyvä, pitää yrittää jaksaa skriivaa siitä). Ja vieläpä buffa-mallinen. Noin, nyt kun tämä on käsitelty, niin mennään asiaan. R:llä väliviikko, joten sovittiin tällit ja kysäisin varovaisesti, että sopisiko schezuanilainen ruoka, kun mietin, että onko vielä “ei kiinalainen buffet” rajaus voimassa.

Tämä tuli kuitenkin suositeltuna (kiitos abcde/@arrrmoton), joten uskalsin ehdottaa ja läpi meni kuin Niinistö vaaleista. Matkasimme ovelasti Pohjoissataman kautta, kun viallisen häntäni takia olin myöhässä kadunkulmasta ja palasimme Hämeentietä, jonka yhteydessä tuli varmistettua, että Mare Chiaron tilalle oli kuin olikin tullut joku avonaisen oloinen mesta (ärsyttävästi dösä esti tarkemmat havainnot). Sinne siis tässä lähitulevaisuudessa.

Mutta nyt tosiaan tähän Mäkelänkadun “päätyyn” (tai no Mäkelänrinteen lukion kohdille, jonka jälkeen alkaa se avoimempi “puisto”-osuus), joka tämän käynnin kerran jälkeen pitää julistaa yhdeksi Stadin kiinnostavimmista ravintola-alueista, kun tässä on kuitenkin African Pots ja Lebanese Food vierekkäin tämän kanssa ja vähän matkan päästä löytyy myös Bites. Ja onhan tuossa toki Musta Härkä, mutta se ei ehkä ihan niin hyvin erotu normi lounasskenestä kuin nämä muut.

A truly amazing Chinese buffet with authentic Schezuan food done with ingredients imported from Chengdu at such a competitive price. The food was possibly the best of it’s kind that you can get in Helsinki and regardless of it’s off the beaten path location, it is a highly recommended spot for lunch or dinner.

The area has many other interesting restaurants, such as Bites, African Pots and Lebanese Food.

Kiinalaista siis ja buffettina (11,80e), joka kuullostaa ulkoisesti melko kolutulta aiheelta. Tässä on kuitenkin lähdetty havittelemaan (omistajan sanoin) jotain vähän autenttisempaa kamaa ja isommalla sydämellä. Chengdu ja yleisemmin Schezuan (tai miten sen nyt haluaa kirjoittaa) ovat määräävinä termeinä annoksissa ja tänään se tarkoitti: Sichuanin chili naudanlihaa, jäävuorisalaatti-tomaattisalaatti, paistettua sianlihaa ja kaalia, mustapippuri-naudanlihaa, Mapo tofu, kanaa ja parsakaalia, kalafritti, kalmariafritti, kevätrullia, sweet chilikastiketta, borssikeitto (sic), riisiä, paistettua riisiä, paistettuja nuudeleita sekä loppuun kahvia/teetä. Maksu hoidetaan tiskille tullessa, vedet löytyy pöydistä ja aseet buffasta.

Alkuun piti imaista vähän sitä keittoa, joka osoittautui hieman erikoiseksi tomaatti-lihakeitoksi , tämä olikin sitten ainoa huti lounaalla. Salaattina oli se pakollinen jäävuori-tomaattikombo mitä suomalaisessa buffassa ilmeisesti kuuluu olla, mutta kaverina oli niin tajuttoman hyvää, kylmää naudanliha-punasipuli-korianteri-chilisalaattia, että oksat pois. Tämä oli yksi niistä asioista mitä oli ihan pakko hakea lisää santsikierroksella.

Ei liian tulista, mutta kuitenkin polttelevaa ja mausteista, purutuntumaa toivat niin rustiikit punasipulipalat kuin myös vähän jänteikäs liha. Tämä muistutti itseäni aavistuksen siitä herkullisesta thaimaalaisesta naudanlihasalaatista, mutta tässä se naudanliha oli ohuina viipaleina ja kuivemman oloisena. Muutenkin makuprofiili oli ihanan omanlainen ja addiktoiva.

Pääruokalautaselle piti tietysti laittaa kaikki kerralla, ruotsinlaiva-tyyliin (mistä tulikin mieleen, että hiihtolomalla taas perheen kanssa Tallinnaan, tällä kertaa DeathMegastarilla, mutta samaan hotelliin kuin aina). Nämä ruoat olivat (kuten ystäväni herra T sanoisi) aivan huikeita.

Jokainen maistui omanlaiseltaan ja raikkaalta siten, että kastikkeiden yksittäiset komponentit olivat esillä niin hyvin kuin voivat olla hyvin valmistetuissa annoksissa. Possu-kaalipaistoksessa nousi kauniisti esiin kiinalainen musta etikka, joka korosti hienostuneesti murisevan mehukkaita possun viipaleita sekä napakoita kaalinpäitä. Tämä oli myös R:n mielestä loistavan makuinen, hän kun on perso etikkaisille asioille muutenkin. Mapo tofu oli paras mihin olen törmännyt ja olen tätä annosta pyrkinyt maistelemaan erinäisissä tilanteissa.

Kastikkeessa oli kivasti ytyä, mutta ei liikaa, tofu oli kermaisen oloista ja kaikesta mausteisuudesta huolimatta maut soivat kirkkaina. Schezuanin hedelmien tuoma puuduttava tunne löytyi myös sopivana signaalina taustalta monissa annoksissa. Ja sitä sai lisääkin, viereisestä (tyhjästä, en ole hirviö) anastettu chilisoossipurkki oli aivan tolkuttoman hyvä versio tällaisesta. Snadisti paahteinen, vienon makealla seesamin soundilla ja purevan pippurisella puristuksella.

Pippurilehmä oli esimerkillinen suoritus sekin, vaikkakaan se ei saavuttanutkaan ihan samanlaista crescendoa, samaa voi sanoa maittavasta parsakaalikanasta. Fritit olivat upeita, ilmavan rapsakka pinta ja nohevasti duunattu sisus (nää mun kirjoitukset muuten kääntyy aika jännästi Googlen translatorilla, mutta pistin sen nyt tuohon kun olin muutenkin sörkkimässä noita WordPressin plugareita ja tänne eksyy jonkun verran vierasperäisiä immeisiä), jälleen eräät parhaimmista suorituksista Suomalaisissa buffissa.

Hapanimeläkastiketta jäin tavallaan kaipaamaan, olisi kiva maistaa heidän näkemyksensä asiasta, mutta tursottelin vastuuttomasti sitä makeaa chilikastiketta näille ja toimi oikein hyvin. Jos ei vielä tullut selväksi, niin tämä on yksi niistä pakollisista paikoista, mikä kaikkien täytyy käydä ainakin kerran testaamassa. Meni omalla kohdalla kärkeen kaikista Stadin kiinalaisista ravintoloista (sääli, että Dong Bei Hu on niin kurja nykyään) ja jaetulle sijalle Orchidin kanssa parhaasta itämaisesta buffasta.

Hyvä, että täällä ei ole sushia, toivottavasti ei tulekaan, vaikka voin vain kuvitella kysynnän muodostaman paineen. Täällä tekisi niin mieli käydä joku ilta, mistä itseasiassa tulikin mieleen, että lähipäivinä pitää käydä taas Taiteilijan luona tunkkaamanssa webskaa, siihen yhteyteen (on tavallaan reitin varrella, jos vähän epäoptimoi) voisi ottaa tyyppauskierroksen. Ja koska täältä saa Dan Dan nuudeleita, niin homma on sitä myöten selvä.

Sisustus on erilainen kuin miten se geneerinen “korttelikiinalainen” sääntökirja määrittelee näitä. Tämä on vielä uutuuttaan kiiltelevä ja hyvällä maulla duunattu mesta, asiakaspaikkojen väliin on ripustettu verhoja antamaan paikkaan intiimimpää tunnelmaa ja jännästi kattoon sekä seinille on väsäilty vihreää.

Oikein viihtyisän oloinen mesta ja omistajakin tuli höpöttelemään visioistaan (sivulauseessa mainitsi tosin huolestuttavasti, että kiinasta importoidut kokit olisivat vain pari kuukautta täällä, toivottavasti ymmärsin väärin ja tason on tarkoitus pysyä kovana pidempäänkin, voi toki olla joku lupa-asiakin taustalla) siitä, miten halusi tätä tehdä elegantimmaksi ja modernimmaksi kuin se perinteinen sisustuskoodisto. Ja hyvä niin, oli tämä freesimmän oloinen ja selvästi ajatuksella tehty tila, ehkä taustalle olisi kaivannut jotain teemaan sopivaa musiikkia.

Btw, heillä on Facebookissa joku kuvauskilpailu, niille jotka tuollaisiin osallistuvat (minä en pitkällä tikullakaan) ja muutenkin vaikutti olevan kovin myyntihenkinen ja energinen nainen, silleen hyvällä ja positiivisella tavalla. Eli asiakaskohtaaminenkin oli hyvä ja mielenkiintoinen, vaikka buffassa oltiinkin, mikä on erinomaista, harvoin (kyllä joskus) näkee näin proaktiivista otetta hommiin.

Kasvissyöjälle on aika hintsusti juttuja, mapo tofukin sisältää oikeaoppisesti jauhelihaa (ja on vitsikkäästi varsinaisen menun puolella “Vegetarian”-osuudessa), joten caveat emptor. Skidien kanssa tekisi niin mieli mennä tänne, pitää kehittää joku suunnitelma aiheesta, haluaisin että hekin pääsevät maistelemaan näin hyvää safkaa. Syöttötuolitkin löytyvät jne, mutta mitään erityisiä lapsille suunnattuja hintoja en noteeranut missään.

Ps. Lux Helsinki Eat on vielä tänään voimassa, itsellä mennyt nämä valoiloittelut ohi kokonaan.

Pps. Entinen Näkövammaisten keskusliiton rakennus (joka nykyään vaikuttaa Itiksen nurkilla) on kasvattanut jonkun naamioituneen etiäisen, spot the difference.

URL	www.brokadi.com
Puhelin	044-2388908
Osoite	Mäkelänkatu 45, Helsinki