Räntää tuli kuin aisaa, mutta härmän jätkä ei välitä eikä valita. Varsinkaan kun pääsi lämpimässä autossa (piti tosin laittaa penkinlämmitin päälle, kun joutui melkein minuutin olemaan ulkona) ravintolan ovelle saakka. Lounas R:n kanssa, joka oli matkalla vaihtamaan valopuuta ja jotenkin oli jäänyt kaivelemaan se Parmesan Arabia -reissulla ohitettu nepalilainen.
Joten matkasimme Arabian yöhön, kuin beduiinit kameleillaan. Keinahdeltuamme kohteeseen jumppasimme lumiset portaat ylös (ulkokuvat on otettu tiistaina) ja puristauduimme ovesta sisään kuin lumiukot konsanaan.
A very nice Nepalese restaurant with delicious food and a touch for the fiery side of their cuisine. The momo dumplings I had were excellent, as was the Malai Kofta on my wife’s plate.
Further expeditions in to Nepalese cuisine can be done at Fulbari, Shubha Kamana and Gurkha.
Nepalilaista sapuskaa siis tarjolla ja lista noudattelee normaalia kaavaa, eli alkuun on salaattibaari (salaattisekoitus, tomaattia, jotain coleslaw-henkistä #laputoiskiva, pikkelöityjä pepperonichilejä, maissia, ananasta, porkkanaraastetta, kikhernesalaattia sekä kastiketta + chilisoossia) ja pääruoat lautasannoksina listalta.
Tänään tarjolla oli: alu gobi eli paistettua kukkakaalia ja perunaa inkivääri-yrtti-masalakastikkeessa (9,90e), malai kofta eli kasvispyöryköitä cashewpähkinä-tomaatti-voi-kermakastikkeessa (9,90e), chicken tikka masala eli tandoori kanaa tikka-yrtti-masalakastikkeessa (9,90e), lamb curry eli lampaan filee-paloja kurkumalla ja inkiväärillä currykastikkeessa (9,90e), shrimps saag eli katkarapuja pinaatti-inkivääri-kermakastikkeessa (9,90e), lunch mix eli kombo kahdesta edellisestä annoksesta (11,90e) sekä momo chili eli nepalilaistyylinen mausteinen friteerattua lampaan jauhelihanyyttejä chili-paprika-sipuli-tomaattikastikkeessa (14,50e).
Itselle tuli tuo momo, kun sellaista en ole aiemmin nähnyt missään tarjolla, ja R:lle kombo katkikia ja vegepalleroita. Tilaus hoidettiin pöydässä, maksu tiskillä lähtiessä. Aseet ja vedet oli jo pöydässä ja loppuun oli kahvia tai teetä (kaksi! valmiiksi haudutettua: inkivääri tai nepalilainen).
Alkusalaatti oli normisettiä, vähän toi coleslaw-systeemi oli jotenkin sellainen “mikä ei kuulu joukkoon” osastoa, mutta ihan hyvää oli kuitenkin.
Kikhernesötkötys oli saanut vähän makuakin mukaan, mutta papadameja ja niitä marinoituja sipuleita jotenkin jäin kaipaamaan. Chilisoossia ei tullut tällä kertaa testattua.
Ja se johtui siitä pääruoasta, jotka tulivatkin aika nopeasti. Omat nyytit oli jännästi puolitettu ja upotettu soossiin, vaikka jotenkin odotin, että olisin saanut kokonaisia nyyttejä, mitä olisi voinut sitten dippailla tms. Mutta ei se haittaa, meinaan se kastike oli aivan totaalisen herkullista.
Upea polte täytti suun heti ja useat maut pelasivat loistavasti yhteen samalla kuin puraisin täyteläistä ja mehukasta taikinatyynyä. Kuori toi mukaan kivan suutuntuman ja se jauhelihamötikkä oli mureaa ja loistavasti maustettu.
Raita oli raikas versio tästä normikastikkeesta ja viskositeettikin oli sellainen mistä itse pidän, ne löydät versiot ei jotenkin puhuttele. Minttu-kastike oli molempien suosikki (R:ltä puuttui, joten varasti minulta useampaan otteeseen), mutta se tomaattinen(?) kastike jäi hieman altavastaajaksi kaikkien muiden herkkujen edessä.
Rohkeasta maustamisesta huolimatta omasta annoksesta erottui kaikki komponentit selvästi ja osakomponenttiensa myötä kokonaisuus oli erinomainen. Yksi hienoimmista annoksista, mitä olen Stadin nepalilaisissa syönyt. Meni heti ihan kärkijoukkoon.
R:n malai kofta, jota luonnollisesti pääsin maistamaan, oli sekin oikein hyvää. Pientä rapsakkuutta vielä kuoressa, mutta muuten ilmavan maittavaa. Kermaisen täyteläinen soossi toimi mahtavasti ja sekin oli tavanomaista parempi suoritus.
Katkikset eivät ole minun suosikkejani tässä kontekstissa ja pidän itse enemmän Satkar-tyylisestä saag-kastikkeesta, joka on vähemmän kermainen ja painottuu enemmän sinne pinaatin puolelle.
Mutta oli tämäkin oikein hyvä kastikepohja, tosin R olisi kaivannut myös enemmän yrttistä versiota, eikä kahta kermakastiketta (tosin itse tilasi, jne). Hyvät olivat kaikki kastikkeet ja varsinkin se oma kaikessa erilaisuudessaan oli oikein tasokas veto, täällä kannattaa käydä vähän pidemmältäkin.
Naan-leipäkin oli sellaista mitä voisi toivoa, hieman pintaa, pehmeä sisus, hyvä sitko ja pysyi passelina läpi ruokailun. Pöytävaraustakin saattaa olla hyvä tehdä, jopa lounaalle, ainakin jos haluaa jonkun ikkunapöydän.
Sisustus on siisti ja samasta leimasimesta kuin muutkin nepalilaiset ravintolat, mitä on tullut nähtyä. Erikoispiirteenä jännä L-muotoinen tila sekä hieman tavallisesta poikkeavia koriste-esineitä, mutta siis vuoritaulut löyty jne.
Kakkoskerros ja isot ikkunat antoivat hyvät näkymät yltyvän lumimyrskyn piiskaamille kaduille. R tosin alkuun valitteli pientä viileyttä, mutta mausteinen ruoka ja kuuma tee teki tehtävänsä.
Asiakaspalvelu oli sujuvaa ja oikein ystävällistä. Kasvisruokaa löytyy joka päivä, kuten yleensäkin tämän tyylisistä rafloista. Lasten kanssa voisi hyvinkin tulla, jos olisi tännepäin asiaa, ruoka oli hyvää ja yksi taapero olikin ruokailemassa vanhempiensa kera.
Ps. Tämä oli sitten #772, joten reilun viikon päästä pitää hoitaa se kasinokeikka. Jos ottais vaikka aurinkolasit mukaan ja menis pelaa black jackia ennen lounasta. Tai sitten ei, jotenkin tuo rahapelaaminen ei ole koskaan kiinnostanut, vaikka kerran voitinkin pokerissa yhden yrityksen.
Pps. Social Food tms Burgerjotain on nyt/kohta Kotipizza. Pitää yrittää käydä ennen nimenvaihdosta (Kotibursa?) koestamassa heidän kehuttuja hamppareita.
| URL | www.swagatam.fi |
| Puhelin | 09-61500822 |
| Osoite | Arabiankatu 8, Helsinki |