Meni taas vaiheiluksi ja ihmettelyksi, joten nappasin listalta umpimähkään sinne vähän aikaa sitten (eat.fi:n arvostelulistalta) ilmestyneen Som Afro Cafen. Tämä Nilgirin ja Social Food Burger Jointin viereen perustettu kioski vaikutti hieman liian kahvilamaiselta tarjoilultaan ja nälkä oli sen verran kova, että päätin surffailla ohi ja edetä kohti Plan B:tä, joka tällä kertaa oli Moko.
Tämä oli valikoitunut varapaikalle sijaintinsa ja listalta löytyvän lasagnen takia. Mutta mutta! Kävellessäni Vilhovuorenkadulle Pääskylänrinnettä (Corner House, jossa en koskaan ehtinyt käydä, on muuttunut Sörkan Ruusuksi, vaikka tosin aasialainen raflakin näköjään löytyy kuitenkin vielä Woltin listoilta), silmiini osui yksi kauniimmista asioista mitä voi ihminen kuvitella.
Uuden ravintolan kyltti, jossa lupailtiin tuoretta thaikku katuruokaa. Pieni kyynel muodostui silmäkulmaani kun käännyin ohi lasagnen lumouksen, kohti tätä lupausten laaksoa, tulisen ruoan tuoksua.
Thai street food is what’s on the tin and the plate, but unfortunately the execution was a bit of a hit-and-miss. The condiments were fiery, but the actual dish was not too hot.
Other Thai restaurants in the ‘hood are Vivian’s Kitchen & Bar, Tuk Tuk and Pinto B’Staurant.
Tästä Jamaican Mamasin tilalle (“relokaatio”) tulleesta ravintolasta (joka on ilmeisesti saapunut Porvoosta asti) saa siis thaimaalaista ruokaa. Päivittäin vaihtuvalta lounaslistalta löytyy tasan yksi (12e) vaihtoehto (saa myös tofulla), joka tänään oli: Currykana.
Varsinaisella listalla on toki muutakin, mutta en jaksa niitä vääntää tähän, ravintolan Facebook-sivut sisältävät tarkempia speksejä. Lautasannoksissa on mukana salaatti ja seinästä löytyy limuhanat, joista voi hakea niin paljon kuin jaksaa. Tilaus ja maksu hoidetaan tullessa tiskille.
Paperilautanen ja kertisaterimet aina jotenkin latistaa tunnelmaa jos ei ole kännissä ja/tai festareilla. Mutta tietty katuruokaahan tässä oltiin tarjoilemassa, joten näillä mennään. Ulkoisesti annos oli melko stanu, keko riisiä, läjä kastiketta ja snadisti salaattia.
Viereen tuli haettua kuppi kala-chilikastiketta (nam phrik tms) ja kuppi sosasolaa (ei ollut mitään brandikamaa). Riisi oli ihan ook, vähän paakkuuntunut, mutta sopivan kosteaa vielä. Salaatissa ei oikein tuo “It’s always fresh”-laatulupaus kohdannut todellisuutta, porkkanasuikaleet olivat olleet jo jonkunaikaa misalaatikossa ja salaattikaan ei ollut ihan just leikattua.
Ilman kastiketta tämä salaatti oli kuivaa ja jotenkin epätyydyttävä. Itse currykana oli semijees, osa kanasta oli päässyt kuivahtamaan sitkeän puoleiseksi, mutta veget olivat sopivan napakoita ja makua oli ihan kivasti. Varsinkin sitten kun laitoin sitä chilikastiketta, jossa oli riittävästi linnunsilmä-chilejä omiin tarpeisiini. Nälkä lähti ja safkaa oli paljon, mutta ei tämä näille kulmille ja tälle kilpailulle tällä tasolla pärjää.
Niin Vivian’sista kuin Tuk Tukistakin saa paremman makuisen buffan halvemmalla ja viereisestä Pintostakin ihan kohtuullisen safkan edukkaammin. Ehkä tämän aukioloajat on se liikeidean kantava voima?
Sisustus on raffi kuin tehdashalli, mutta silleen hyvällä tavalla. Ei tämä mikään illan istuijaisiin tarkoitettu mesta ole, mutta jotenkin tyyli oli omaan silmään sopiva. Ikkunan luona baaritiskillä oli kiva istuskella syöpöttelemässä ja tutkimassa maailman menoa. Kasvissyöjälle on ilmeisesti tofuversio aina tarjolla, tai niin lista ainakin väittää. Lasten kanssa ei välttis tulis mentyä, tämä on kuitenkin enemmän suunnattu tällaiseen take away yms meininkiin.
Ps. Juuri sen kuin kasvaa.
Pps. Matkalta löytyi myös hauskasti maalattu sähköboksi.
| URL | www.thaistreetfood.fi |
| Puhelin | 040-1622655 |
| Osoite | Vilhonvuorenkatu 5, Helsinki |