Tänään olikin sitten vuorossa normaalia jännittävämpi ekskursio, vaikka en sitä ravintolaa valitessani arvannutkaan. Muistelin, että Jätkäsaareen oli väkerretty uusi ravintola, mutta en jostain syystä ollut laittanut sitä listalle. Pienen googlailun jälkeen se löytyikin ja lista näytti siinä määrin sopivalta, että päätin ottaa ysin alle. Kävellessäni Huutokonttorin (tässä oli ennen Cafe Tanja) ohi tajusin, etten ole koskaan tällä seudulla suunnistanut, tai ainakin siitä on niin paljon aikaa, että on tapahtunut Muutoksia.
Kylläpäs tänne on väkerretty pytinkiä jos toista. Ja rakentaminen jatkui täydellä teholla, jotenkin tuli taas kerran sellainen olo, että käyskentelee jossain suurkaupungissa. Onhan noita työmaita ollut aina, mutta Kalasatama, Tripla, Vallila ja tämä alue edustavat kyllä aika erilaista kokoluokkaa kuin se raksa missä kavereiden kanssa teineinä hypittiin avonaisesta (seinä puuttui vielä) kolmannesta kerroksessa puolivoltteja eristevillapaalien päälle (joo ei ollut järkevää, Timpan selkä meinas mennä klesaks, alkoi se sitten pienen hetken jälkeen hengittää).
Tässähän rakennetaan jotain ihan megalomaanista aluetta ja korkeaa sellaista. Hienoa! Kehitys kehittyy jne, mutta kyllä tänne vaan tulee aika huima määrä jengiä. Toinen mitä olin aistivinani tässä alueessa, oli se, kuinka nuoren urbaanin suomalaisen auran se välitti kaiken rakennuspölyn seasta. Nimetkää joku toinen rakennustelineiden täyttämä uusi alue, jossa on suoraan näköetäisyydellä neljä yritystä joista yksi on K-Kauppa, kaksi on wellness (kampaamo, spa/hieronta) meininkiä ja yksi on tatuointistudio.
Tämän lisäksi trendikkäästi pukeutuneet nuoret koti-isät ulkoiluttamassa taaperoitaan (muistan edelleenkin oman transition hippailusta vanhemmuuteen) ja pari gimmaa (tämähän on edelleen ihan kurantti termi, eikö?) ottamassa jotain blogikuvia, niin kyllä oltiin kaukana Kansasista. Tonne oli muuten tulossa joku uusi rafla (aukeaa ilmeisesti 5.6.) nimeltä Skøgul. Meni listalle.
A hip restaurant/bar deep in the bowels of Jätkäsaari district, which is currently under heavy construction. The food was both simple and good, with a daily vegetarian, fish or meat choice being available.
Other restaurants with the same vibe are Tori, Bar 9 and Putte’s.
Mutta siis se Malaga Bar, tämä uuden Jallukka muusikkotalon kivijalassa sijaitseva ravintola tarjoaa lounaaksi lautasannoksia (10e) joko vege-, kala- tai liha-painotteisena. Lisäksi aina on tarjolla myös Jallulihapullat muusilla (15e).
Tänään listalta löytyi: Smetanaturskaa ja sitrusperunaa, savutofua ja ratatouillea tai Harjuna (sic, olikohan Harjun?) salviamakkaroita ja dijon-muusia. Sivuun tulee leipää ja loppuun kahvia. Pienen vatuloinnin jälkeen päädyin tuohon makkaravaihtoehtoon, pääosin sen kiehtovan perunasoseen takia. Tilaus ja maksu hoidetaan tiskille tullessa.
Ensin saapui leipäkori ja tämä oli jotain maalaispatongin henkistä tuotetta. Tosin pinnalta aavistuksen kuivahtanutta, vaikkakin miellyttävän rapsakan kuoren omaava. Tämä oli aika jees, mutta ehdottomasti kaipasi joko jotain levitettä tai öljyä yms dippailuun.
Dipattavaa saapuikin ruokalautasen muodossa, annokseen oli muusin ja makkaran lisäksi laitettu vihreä salaatti kastikkeella sekä uunikasviksia tomaatti-timjamilla höystettynä. Makkara oli erittäin maukasta ja loistavan mausteista, salvia oikein puski pintaan. Muusi (tekee kokoajan mieli kirjoittaa muussi, mutta ilmeisesti yksi s on vakiintuneempi, vaikka molemmat ovat tavallaan oikein) oli saanut hyvän dijon-tujauksen sisäänsä ja sopi makkaran kanssa erittäin hyvin yhteen.
Mutta muusi oli jätetty omaan makuun aivan liian kokkareiseksi, joka on toki taas tällainen filosofinen keskustelun aihe, jotkut tykkää tästä enemmän ja toiset vähemmän. Minä edustan sitä toisenlaisuutta tässä kohtaa. Kasvishöyste oli hyvää, ujon yrttistä ja veget vielä sopivan napakoita. Tomaattikastikkeen rippeet tulikin dippailtua sillä leivällä. Vihreä salaatti oli ook (eli silleen hyvä mutta ei mitään ihan ihmeellistä, skidisti mollivoittoinen ok). Kokonaisuutena tämä oli konstailematon kotiruokalounas ja sopivan kookas mutta ei liian reteä toimistorotalle.
Sisustus on rennon viileä, tällainen pitkulainen tila isoilla ikkunoilla, josta jotenkin oudosti (ehkä se kiva musiikki auttoi) tuli mieleen Soda, mikä ei ole ollenkaan huono assosiaatio. Mukavaa tässä oli lounastaa ja ihmetellä liikennettä vielä päällystämättömillä sorakaduilla ja niitä työmaa-aitojen väleistä puikkelehtivia koti-isiä. Iso käsi kaikille is(e)ille (suomi <3) taaperoiden ja lastenvaunujen kanssa, kuten myös äideille (vaikka heitä nyt ei tällä lounastuokiolla, tämän ravintolan edessä nyt näkynytkään).
Asiakaspalvelu oli nopeaa ja asiallista, mutta snadisti jäi hämäämään musiikin yli kuuluva keskustelu ruoka- ja työlistoista sekä muista ravintolan “sisäisistä asioista”. Samainen juttu hämäsi myös Rune’s-vierailulla, vaikka en jaksanutkaan siitä sen kirjoituksen ohessa mainita. Tässä ei kuitenkaan liikuttu samoilla alueilla kuin Aleksanterin Lounge -lounaalla, vaan sisältö oli asiapitoista.
Eihän siinä mitään, pakkohan ne on käydä läpi ja on avokeittiö jne, mutta jotenkin silti.. ehkä mä olen vaan rajoittunut (ja olenhan minä, monellakin tapaa ja hyvä niin, life is good). Kasvissyöjälle on joka päivä yksi annosvaihtoehdoista ja jos olet huudeilla, niin tämä on ihan varteenotettava vaihtoehto. Lasten kanssa voisi ehkä mahdollisesti tulla ainakin näin lounaalle, tilaa on ja ruoka oli jees, illemmalla taitaa olla enemmän aikuismaisempaan touhuun kallellaan oleva paikka.
Ps. No hö, The Mess on umpi ja tilalle on tulossa/tullut joku Publik. Pitääpä käydä testaamassa.
| URL | www.malagabar.fi |
| Puhelin | 040-4817720 |
| Osoite | Malagankatu 3, Helsinki |