Cafe Damascus

Aurinko paistaa ja
lunta sattaa,
taitaa tulla kevät.

Lounasta metskaan ja
katua tallaan,
taitaa olla nälkä.

Kevät tulee näköjään tänä vuonna lumisateena, joten juhlistaakseni tulevaa Suomen suvea, päätin hakeutua johonkin lämpimistä tuulista muistuttavaan lounaspaikkaan. Armottoman kommentoijan vinkin perusteella tähän rooliin valikoitui Cafe Damascus. Tallustellessani sinne Rokkimäkkärin sporapysäkiltä lueskelin samalla Hintsan “Voittamisen anatomia“-kirjaa, kun nyt lopulta sain taas kipinän lukea muutakin kuin ammattikirjallisuutta ja lehtiä.

Toki niitäkin pitää edelleen kuluttaa, mutta ehkä sitä on hyvä laajentaa repertuaaria. Pratchettin Snuff-kirjakin on yrittänyt syyllistää useamman vuoden sängyn vieressä. Ehkä aloitan sen, kunhan saan tämän plärättyä läpi.

A small Syrian restaurant with subdued flavors.

For more Mid-Eastern food, check out Levant, Mediterraneo and Na’am.

Syyrialaista meininkiä tarjolla tässä pienessä ravintolassa ja lounaan muoto saavutetaan seuraavilla antimilla: Mixed plate eli salaattia, afrikkalaista leipää, hummus, mutabal ja shawarma/vegesysteemi (12e); päivän annos eli riisiä papu-tarator-jogurttikastikkeella (10e) sekä leipiä (6e) jne. Otin sen mixed platen. Lounaaseen kuuluu kahvi/tee. Tilaus ja maksu hoidettiin tiskille tullessa, vedet ja rensselit löytyy pöydistä.

Lämmittelin alkuun kohmeisia käpäliäni kuumalla kardemumma-teellä ja siemailin sivuun vähän mintulla maustettua vettä. Tee oli tervetullut, kun olin taas syöttänyt vakoilijaani kävelemällä vähän koukeroisempaa reittiä lounaalle.

Ja hyvä, että oli se teekuppi lämmittämässä, jouduin meinaan venaamaan sitä pääruokaa puolisen tuntia (ya rly). Samalla kun kaikki muut raflassa saivat omat ruokansa. Syykin selvisi, kun sain eteeni päivän annoksen sen mixed platen sijasta.

Annos ei näyttänyt mielestäni yhtään kuvauksen kaltaiselta joten kävin pyytämässä oikean (kuva pitää tietty aina ottaa) ja se tulikin sitten vähän myöhemmin. Tätä pahoiteltiin asiaan kuuluvasti, virheitä sattuu jne, mutta tässä rikottiin sitä oleellisinta sääntöä: “Älä tuhlaa aikaani.”

Mixed plate with mixed feelings. En tiedä oliko odottelu sitten muuttanut Sinuhen kaltaisesti kaiken tuhkaksi suussani, mutta ei tässä annoksessa oikein siihen lähi-idän makumaailmaan päässyt kiinni. Mutabal/baba ganoush oli hyvin kostean oloista tahnaa, josta erottui lähinnä kumina. Onneksi oli niitä granaatinomenan siemeniä, muuten tämä oli vähän tälleen pilttimäistä, niin tekstuurin kuin varovaisen makunsa puolesta. Hummuksesta en löytänyt sitä perinteistä jalkahikimäisyyttä (hyvä vai huono, you decide), tämäkin oli pliisun oloista.

Salaatti oli saanut kevyen sitruunaisen kastikkeen, mutta ei sen suuremmin säväyttänyt. Kaipasin kai sitä punasipulin puraisua tai jotain. Mutta se shawarma oli suurin pettymys. Tämä saattaa olla syyrialainen tapa valmistaa annos ja en vaan osaa arvostaa, mutta odotin sitä kunnon paistopintaa saanutta siipaloitua lihaa ja savuisen mausteista meininkiä. Lautaselta löytyi alimaustettu, patamainen viritelmä ylikypsän pehmeää lihaa paprikoilla, maustamatonta jogurttia ja yksinäinen cornichon, joka jöpötti keskellä kekoa.

Kyllä tätä söi ja ainakaan ei ollut ylisuolattua, mutta kun vertaa esim. Na’amin, Turkkilaisen Ravintolan, Newrozin, Tikken tai muun tätä kategoriaa (joo, yleistän karkeasti isoja alueita yhdeksi möykyksi, mutta jos se yllättää sinut, niin tervetuloa päiväkirjani pariin) edustavan raflan tarjontaan, niin ei tämä kyllä samalla levelillä pelaa.

Sisustus on söpö ja kivan kotoisan oloinen, samalla ollen turvallisen eksoottinen asiaan kuuluvine tilpehööreineen. Seinillä oli jännää taidetta näytillä. Asiakaspalvelu oli ystävällistä, mutta hapuilevaa. Kasvissyöjälle on kaikenlaista, mutta jos tämän henkinen kiinnostaa, niin suosittelen mieluummin testaamaan Levantin.

Ps. Fennia-kortteliin on tulossa/tullut Say Cheese -ravintola. Mutta alustavasti ei ehkä ole lounasta (buu), tosin tilanteet voi muuttua. Kukapa ei haluaisi vetää lounaaksi juustolautasta tai Mac’n’cheese-bursaa?

URL www.damascushelsinki.org
Puhelin 040-2560057
Osoite Savilankatu 1, Helsinki

Koyo

Uusi maailmanjärjestys on tullut ja suomut ovat tippuneet silmiltäni, kuin Stanislaw Lemin Futurologinen Konferenssi -kirjassa konsanaan. Robotit (vai ihmiset robottien takana?) hallitsevat nyt minua pienen rannekkeen välityksellä, joka on jo saanut minut ottamaan täysin normaalista poikkeavia reittejä matkoillani halki tämän talvisen ja kylmän maan.

Onneksi keskustassa on paljon portaita mitä voi vetää ees-taas ja saada sykettä ylös samalla kun yritän saada tyydytettyä Moolokin kidan kaltaista askelmittaria. Tältäkö se terveys tuntuu? Olenko nyt fit? Pitäisi varmaan kasvattaa sellainen metsuriparta varmuuden vuoksi, Kauppalehdessäkin yrittivät markkinoida tänään oivassa Täydellinen Tyyli -kolumnissa jotain partasavea.

Yet another Asian buffet with sushi, salad and soup, the warm dishes encompassing Thailand, China et al. The sushi was ok, the rest forgettable, but the decor and service was good.

Get your chopsticks ready for more buffets at Orchid (Itis), Itsudemo and Fuku.

Mutta niin, se ruoka! Jostain syystä alkoi tehdä mieli sushia ja muistui mieleen No:11 reissulla bongattu Koyo. Tsekkasin reittioppaasta semioptimin reitin ja kiemurtelin vielä vähän ylimääräistä Töölön (tai siis Taka-Töölön, hassua miten sitä tulee niputettua Töölökin vaan yhdeksi isoksi alueeksi, kaikkea sitä oppii kun tutkii tuota Helsingin karttaa) kaduilla, vaikka se käykin luonnon päälle kun ei saa hioa kaikkia särmiä sileäksi.

Mestassa on sushibuffet (11,90e, 10e ilman sushia) “aasialaisilla” lämpimillä safkoilla, salaattibaarilla ja misolla. Loppuun oli kahvia/teetä sekä kakkua. Tarjonta noudatti sitä normaalia kaavaa, jota en nyt jaksa edes tähän tabuloida tarkasti, nigireitä, makeja, normi salaatti ja coleslawta mutta ei wakamea, fritit ja lämpimissä tofu- ja munakoisokastikkeet lihajuttujen lisäksi. Tilaus ja maksu hoidettiin kassalle tullessa, otin luonnollisestikin sushien kanssa, sitä vartenhan tänne asti tultiin.

Aloitin susheilla, jotenkin se salaattibaarin setti ei houkutellut ja misonkin huomasin vasta tokalla kiekalla. Valmiiksi haudutettua vihreää teetä piti kuitenkin napata lämmikkeeksi.

Lohisushit eivät pettäneet, kala oli maittavaa ja paahdetutkin kalat olivat hyviä. Riisi oli vähän niin ja näin, maku ook, mutta rakenne heikko, nämä hajosivat käsiin. Varsinkin isompien makien kanssa meni vähän säätämiseksi.

Muut kuin lohet eivät säväyttäneet, tällaista perusmeininkiä. Vihreä tee oli uuttunut jo snadisti kitkerän puolelle, mutta sulatti kuitenkin lyhyen kävelyn kylmettämät huuleni.

Lämpimät safkat olivat stanu kamaa, paistetut nuudelit kananmunalla vaikuttivat hieman rasvaisilta spagheteilta, paistettu riisi (normiriisiä en löytänyt) maissi-herneillä tuntui paikoitellen kovettuneelta. Frittikana oli kumman jauhoista, mutta kuitenkin rapsakkaa eikä sisälmys ollut liian kuivaa.

Paistettu munakoiso oli parhaimman makuista, sen yhden palan minkä heitin. Kastikkeet olivat aika samanoloisia keskenään ja liha joissakin mennyt snadisti yli, mikä on toki tavallista buffissa. Buffa edustaa sellaista keskitasoa tästä kategoriasta, näitä paikkoja on yllättävän paljon.

Sisustus on kivan moderni ja linjakkaan oloinen, valoisa ja ilmava sali ja toimivat asiakaspaikat. Taustalle sopisi joku musa, mutta muuten homma skulas hyvin. Palvelu oli ystävällistä ja sujuvaa. Kasvissyöjälle oli se sama tarjonta kuin mitä näissä on, eli tamagot ja paistetut kasvikset jne. Ei tänne ihan vegetoimaan välttämättä lähtis.

Ps. Heh, 50 parasta ravintolaa -listaushan on saanut terveen punan nousemaan monille poskille. Ruoka ja erityisesti ulkona syöminen on niin monimutkainen ilmiö, että jokaiselle muodostuu täysin eri kokemus asiasta ja näin ollen voi olla vain itsensä kanssa samaa mieltä, jos sitäkään. Maailma ei ole kuin jaettu hallusinaatio, vain Fitbitin mittaustilasto on totta (leposyke 49 for lyfe).

Pps. Tämä oli sitten #796, pitää olla tarkkana ensi viikolla, ettei lipsahda taas toi merkkipaalu ohi. Keskiviikoksi pitäisi keksiä joku päräyttävä lounas. Olisikohan Lapinlahden Puistikon kiska auki puolenpäivän aikaan? Jaa sen Facebook-presenssi on hävinnyt, olisi näemmä pitänyt käydä silloin kun siitä vielä kirjoiteltiin.


Ppps. Daddy Greens on tosiaan aloittamassa helmikuussa lounaan, kuten tänne jo raportoitiinkin ja joku oli vielä kehdannut pistää fönärin klesaks. Ihme jengii.

Pp(jne)s. Hauska kokoontumisajo havaittu, ilmeisesti joku muskari.

P^ns. Miten ihmeessä näiden ravintola-annosten kalorit muka pystyy kukaan ihminen laskemaan? Robotti ei ole tyytyväinen kun laitan sille rnd-määriä ja minä en ole tyytyväinen kun osa toiminnallisuudesta on vajaakäytöllä. Pistin koko setille summittaisen 1500 kcal määrän kun en muutakaan keksinyt.

URL www.koyo.fi
Puhelin 09-440016
Osoite Linnankoskenkatu 11 B, Helsinki