Bistromat (päivällinen)

image

Mentiin sitten isommalla köörillä päivälliselle paikalliseen ja oli hieman erilainen, mutta samanlainen (“same same, but different”) kokemus kuin aiemmin (enkä nyt siis tarkoita sitä lounasta). Tämä Kirkkonummen Kitymarketin neonvalojen himmeässä loisteessa köllöttelevä tyylikäs bistro tarjoaa siis eurooppalaista bistrohenkistä ruokaa, vähän paremmalla otteella kuten nykyään on kovasti trendinä (vai voiko sitä enää kutsua trendiksi kun on ollut näin jo vuosia?). Jokatapauksessa tänään oli siis tarjolla alkuun: Kantarellisoppa (9,60e/11,90e), Vihersalaattia (7.90e), Paahdettua kukkakaalia parmesaanikastiketta ja pähkinää (12,50e) sekä Carpaccio eli Naudanliha carpaccio, rucolakastiketta ja lohenmätiä (13e). Pääruokia: Risotto eli Metsäsienirisottoa ja rapeaa fenkolisalaattia (15,20e), Päivän kala sesongin raaka-aineilla joka tällä kertaa oli kuhaa kukkakaalipyreellä sekä ohratolla ja fenkolilla (27,50e), O mat burger eli Luomu-karitsanliha pihvi maustekurkulla ja pähkinäkastikkeella sekä maalaisperunoilla (17e), Gambas Paris eli Grillattuja jättikatkarapuja vuohenjuustolla ja salaatilla sekä grillatulla valkosipulileivällä (13,50e/16,90e) sekä Nöt Köt eli Grillattua naudan kuvepaistia ja paahdettua perunasalaattia sekä Bearnaise-kastiketta (32e). Loppuun oli: Choklad eli suklaata x 2 ja kookosjäätelöä (8,50e), Hjorton & Vanilj eli Vanilja Crème brûlee ja lakkasorbettia (8,50e) ja Ostar eli Kotimaisia pientilajuustoja (8,50e).

image

Näiden lisäksi löytyi myös “ohi menun” sinisimpukoita ranuilla, ostereita sekä ribsejä (kahdelle, tosin viereiseen pöytään kannettiin vain yhdelle). Näistä annoksista koostettuna löytyi kolmen sekä viiden (välijuustot ja välirisotto) ruokalajin menut. Tilaus ja maksu (tietysti) hoidetaan pöydässä, tässä ollaan kuitenkin ihan oikeassa ravintolassa, päivällisellä/illallisella (tästä lisää kohta). Porukalle valikoitui melko eklektinen menu, eli suurin osa (ei lapset) otti viiden ruokalajin menun erilaisilla muutoksilla ja lapsille tuli sitten alkuun carpacciot ja pääruoaksi kala (tyttö), burger (poika) sekä kanttarellikeitto + juttuja muiden lautasilta (pienin, joka on melkoisen pieniruokainen). Monimutkainen transaktio siis. Itselle osui se carpaccio + välirisotot + nötköt (vaihdettiin vaimon kanssa toistemme menuista, halusin “nödeä”)  + välijuustot + suklaa/kookos.

image

Alkuun tuli carpaccio, mutta voi jeesus sentään kun sitä odotettiin. Samaan aikaan ravintolaan pamahti 3 * 10 ihmisen seurueet, joten mahtoi hiki valua keittiössä. Harvemminhan tällaiset ryhmät ilmestyy taivaasta, varsinkin sinne Kirkkonummen keskustaan. Tämä odottelu tosin sitten hoidettiin henkilökunnan puolesta erittäin tyylikkäästi, joten mitään pahaa ei ole edelleenkään tästä paikasta sanottavana. Ehkä henkilökunnan mitoitusta ruuhkahuippuina voisi olisi sellainen asia, mitä kannattaisi katsoa. Ymmärrän yrittäjänä itse, mitä kaikkea se pitää sisällään, joten “I feel your pain”. Mutta se siitä, carpaccio oli aivan loistava. Ehkä yksi parhaimmista mitä olen syönyt ikinä, missään. Tomaattipalaset (marinoitu?) poksauttelivat hapokkuutta erinomaisen lihan päälle ja se rucolakreemi toimi kuin punakone. Yrtit annoksen päällä olivat harkittuja sekä erittäin maukkaita. Loistava aloitus ja ne itse tehdyt leivät täällä edustavat (laajennetun) pääkaupunkiseudun parhaimmistoa. Sienikeitto ei ollut omaan taikka vaimon makuun (jotenkin se ei vaan osu itselle), mutta tyttö veteli sitä ihan onnessaan. Lankomiehen sinisimpukka-annos oli todella hyvännäköinen, tosin aika runsas alkupalaksi. Siinä kohtaa se runsaus ei tainnut haitata yhtään. Sain itsekin maistaa simpukkaa ja hyvää oli.

image

Välirisotto saapui (lopultakin) eteen ja oli kivannäköinen setti. Itse en ole niin harjaantunut risotoissa, mutta tämä osui kyllä maaliin. Hyvä happo, joka leikkasi muuten rikasta makua ja erinomaisia paahdettua (ruis)palasia tuomassa tekstuuria. Ja ne sienet? Ne jäivät lautasen reunalle, kuten eskarissa (tsori), mutta vaimo, joka on enemmän innostunut risotoista, diggaili tästä kokonaisuudesta. Hyvä setti.

image

Pääruoka oli hienosti aseteltu lautaselle, tosin hieman näin jälkikäteen kirjoitettuna jäi mietityttämään, miten kulhollinen perunoita korreloi “paahdetun perunasalaatin kanssa”. Olihan niitä käytetty toki uunissa, mutta silti? Hyviä ne perunat olivat, ei siinä mitään. Ja oli ne pavutkin ihan jees. Se nöde? Se oli ihan sika(pun intended)hyvää, loistava kypsyys, erinomainen paistopinta, ihana tekstuuri, loistava pihvi. Punakaali oli kivan terävä lihan vieressä ja komppasi muita makuja erinomaisesti. Tosin itselle olisi saanut olla ihan snadisti punaisempi, mutta tässä mennään jo kullitettujen liittimien tyyppiseen hifistelyyn. Bearnaise? Aivan loistavaa, tätä olisi voinut vetää vaikka kuinka paljon. Kuhakin oli erittäin hyvä, rapsakalla pinnalla ja hyvällä suolalla. Kaverina oli ohrattoa joka toimi vaimon risottokriittiselle suulle mainiosti. Kukkakaalipyree jäi vähän pliisuksi, mutta se (paahdettu voi?)kastike oli herkullinen ja hyvä irtiotto normaalista kala-annoksien vaaleudesta.

image

Välijuustot eivät sitten oikein olleen siellä tai täällä. Hieman jotain vuohenmaito(?)juustoa sekä valkohomejuustoa jollain pienellä murusella sekä (kurpitsa?)hillokkeella. Juustot olivat hieman kuivahtaneet (Joo, tiedän. Jos valittaa siitä, että annokset eivät tule nopeasti ja sitten siitä että annoksia on selvästi tehty etupainotteisesti, niin on hyvin epäkonsistentti. Deal with it.), mutta ihan kiinnostavia kuitenkin. Se muru ei oikein tehnyt mitään ja se hillokekaan ei erottunut joukosta. Ihan kiva tekstuuri ja hauskaa kun oli makeaa sen suolaisen ja rasvaisen juuston kera, ei siinä mitään.

image

Jälkkäri olikin sitten taas mainio suoritus, itselle osui se kookosjätskillä viritetty suklaa-annos ja kyllä se kylmäkkö osaa hommansa. Suklaa-aversiot jäivät sivuun kun ahdoin kilpaa lasten kanssa herkkuja suuhun. Sain maistaa myös sitä Crème brûleeta ja sekin toimi, tosin ei ehkä ihan niin vahvasti kuin oma annos.

image

Lapset taas hoitivat omat jätskiannokset niin tiukkaan tahtiin, että ehtivät syödä puolen pöydän jälkkärit vielä omien jälkkärien lisäksi. Ja hyvä niin, tämä oli niin herkullinen ja pitkä menu, ettei siinä lopussa olisi enää ihan kaikkea jaksanutkaan. Taas jälleen kerran loistava päivällinen, joka tällä kertaa napsahti illallisen puolelle. Hieman ehkä hiottavaa salin puolella, mutta silleenhän ne timantitkin tehdään. Ja timantit on ikuisia, vai kuinka?

image

Sisustus on edelleenkin tyylikäs ja pidän paikan fiiliksestä kovasti. Lammasteema on jotenkin sopiva, hauska ja hyvällä maulla toteutettu. Ulkoterassistakin oli saatu yllättävän viihtyisän näköinen, ottaen ympäristön rajoitteet huomioon. Asiakaspalvelu oli hakevaa, mutta lopussa kiitos seisoi ja ilta oli onnistunut. Kasvissyöjälle tehtiin ihan oma menu lennosta ja tästä isot propsit keittiölle (ei varmaan jeesannut kiireisiin). Tämä on edelleenkin mielestäni oiva ja hieman eksoottinen (vaikkakin tavallaan kaukainen) lokaatio liikelounaalle/päivälliselle. Lapset otettiin erinomaisesti huomioon, siitä kanssa kiitosta. Muutenkin lapsellisilla seurueilla oli selkeästi oikein kivaa täällä. Cityä lainatakseni, Tsekkaa Jos Et Usko (TJEU).

image

URL bistromat.fi/
Puhelin 050-4338700
Osoite Limnellinaukio, Kirkkonummi

 

 

Strindberg

image

Tänään piti mennä käymään Left Shoen liikkeessä, koska heidän mittakenkäpäivät (20% alennusta valikoiduista kengistä!) ovat enää 10.10.2015 asti. Sainkin muutaman kenkäparin tilattua (laitan kuvat sitten kun ne tulevat) ja koska suurin osa tämän naapuruston ravintoloista on jo hoidettu (Teatteri, Kämp ja Aino tulevat äkkisältään mieleen), niin paikaksi valikoitui jo aiemmin erinomaiseksi todettu Strindberg. Tämän legendaarisen kahvilan yläkerran ravintola tarjoaa husmanskostia ja on tehnyt näin jo pitkään. Vaikka paikka ei olekaan enää ihan täsmälleen samalla kohtaa kuin aiemmin, mielestäni tämä uusissakin tiloissa toimiva kokonaisuus on ollut oikein mainio. Ainahan nämä lokaation vaihdokset eivät suju niin mallikkaasti. Tarjolla on liikelounas (48e) alku-, pää- ja peräruoalla ja sitten klassikkoannoksia kaikista näistä kategorioista. Tänään (ilmeisen staattisella) listalla oli tarjolla: Caesar-salaatti (Naturel 10,80e – 20,90e riippuen täytteestä ja alku/pääruoka statuksesta), Borssikeittoa ja creme fraichea (12,50e/16,10e), Toast Skagen (14,90e/19,70e), Paahdettua punajuurta Peltolan Blue-juustolla ja pähkinöillä (14,70e/19,40e), Pariloitua lohta timjamiperunoilla ja rapukastikkeella (25,10e), Hiillostettua lohta béarnaisekastikkeella ja uppomunalla (20,90e/25,30e), Haudutettua karitsanlapaa ja pekoni-perunapyreetä (24,90e), Lihapullat ja isoäidin kurkkuja (19,80e), Rydbergin pihvi (22,40e), Pulled beef -maalaissämpylä coleslawsalaatilla ja savupaprika-aiolilla (15,70e) ja loppuun Kirsikka-frangipanepiiras ja kinuskikreemiä (9,90e), Köyhät ritarit (10,40e) tai Jäätelöt/sorbetit (4,90e). Useammin vaihtuva menu käsitti tänään: Savustettua Feta-juustoa ja kurpitsaa, Paistettua siikaa tilliperunalla ja muhennetuilla suppilovahveroilla sekä Tainorimoussea ja myslicrumblea. Itselle valikoitui Rydbergin pihvi, osittain siksi, että halusin maistella heidän versiotaan (olen tehnyt tätä muutaman kerran itse) ja osittain siksi, että halusin selkeän vertailukohdan Bakfickanin valitettavan heikolle spydärille. Ovelta ohjataan pöytään, jossa tehdään myös tilaus ja ruokailun jälkeen maksut, kyseessä on kuitenkin ihan aito ja tasokas ravintola.

image

Alkuun tuli leipäkori, jossa oli näkkäriä, maalaisleipää sekä voita. Leivät olivat maukkaita ja maalaisleipä esimerkillistä kuorineen ja sitkoineen. Näitä oli hyvä nakerrella ja odotella pääruoan saapumista, joka tulikin kohtuullisen nopeasti. Pääruoka oli mahtavan näköinen setti, kaunis vati toi tämän melko rustiikin annoksen hienosti esille ja lämmitetyn (tietysti!) lautasen viereen osui pikkelsit, eli punajuuret ja maustekurkut. Ensimmäiset suupalat annoksesta varmistivat Strindbergin aseman Helsingin ravintoloiden aatelissa, liha oli erinomaisen mureaa ja hyvin paistettua sekä mahtavan makuista. Perunat olivat paistettu loistavasti ja äärimmäisen herkullinen punaviinikastike kruunasi annoksen. Todella hyvää ruokaa ja näin yksinkertaisen kaunista. Aina ei tarvitse piipertää, vaan voi tehdä myös ihan rehellisiä klassikoita, kunhan vaan osaa (“se on helppoa, kun osaa”).

image

Sisustus on klassisen kaunista ja tyylikästä, olematta kuitenkaan mitenkään pröystäilevää. Täällä on erittäin miellyttävää asioida, hiljaisten jatsahtavien nuottien saattelemana. Asiakaspalvelu oli sujuvaa, osaavaa ja ystävällistä, erinomainen suoritus tältäkin osalta. Kasvissyöjälle on hieman hintsusti juttuja, mutta joku salaatti ja soppa nyt löytyy ainakin, todennäköisesti keittiö pystyy taivuttelemaan muutakin pyydettäessä. Paikka on jokatapauksessa niin tasokas, että ainakin kerran täällä pitää käydä. Ja liikelounaan kohteeksihan tämä on enemmän kuin sopiva. Lasten kanssa tänne pitää ehdottomasti tulla joskus, vaikka sinänsä tämä ei varsinaisesti nyt lapsiperheille ole ehkä täysin suunnattu.

image

URL www.strindberg.fi
Puhelin 010-2191505
Osoite Kluuvikatu 1, Helsinki

 

Simonkatu

image

Käveltyäni monen monta kertaa tästä ohi, päätin käydä koestamassa Scandic hotellin Simonkatu-ravintolan. Paikka on tyypillinen hotellin rafla, eli tarjoaa aamiaista, lounasta ja päivällistä. Lounaalla on tarjolla buffet (23e! huh huh) ja sitten lautasannoksia joihin saa deli-buffan (+8e) tai koko buffan (+11e) mukaan. Melko staattisella listalla on tarjolla kaikenlaista annosta, mutta tässä nyt muutama niistä: Classic burger eli luomuhampurilaispihvi, luomufocaccia ja oma hampurilaiskastikkeemme, ranskalaisia perunoita (17,90e); Classic Caesar eli rapeaa romainesalaattia, luomukrutonkeja, caesarkastiketta ja parmesaanilastuja (13,50e); Yrttikanaa eli yrttipestolla kuorrutettua Huttulan Kukon kananrintaa, bearnaisekastiketta ja uuniperunaa (19,90e) sekä Classic Steak Cafe de Paris eli grillattu 200 g härän ulkofileepihvi paahdettuja kirsikkatomaatteja ja Café de Paris -voita (29,80e). Tänään buffassa oli: Tuoretomaattikeitto, kala-äyriäispata (tämä vaikutti kovasti bouillabaisse-henkiseltä viritykseltä) aiolilla, yrttikanaa puolukkakastikkeella, paahdettuja perunoita ja uunijuureksia. Salaattibaarissa oli: Vihreä salaattisekoitus, kirsikkatomaatteja, kurkkua, lohisalaattia, perunasalaattia, marinoitu porkkana-sieni-oliivisalaatti, uunijuureksia, pasta-pesto-parmesansysteemi ja muutamaa eri leipää sekä sämpylää voilla ja tuorejuustolevitteellä. Kastikkeeksi oli sitruunavinaigrette sekä ranskalainen sinappikastike. Loppuun oli kahvi/tee ja jälkkäri, joka tänään oli mansikkajätskiä. Tilaus hoidetaan pöydässä listalta ja maksu tiskille tai varmaan myös pöydässä onnistuu.

image

Alkusoppa oli ihan kiva, sileäksi vetäisty ja hieman yrttinen tomaattikeitto. Kylkiäisiksi oli pekonia, krutonkeja sekä parmesanlastuja. Oli tämä tosiaan ihan hyvä aloitus, varsinkin itse duunatut lisukkeet (krutongit oli selvästi itse tehtyjä, parmesanlastut tuoreita jne) paransivat kokemusta. Mutta ei tämä kyllä Soupin tomaattikeitolle pärjännyt mitenkään. Leivät olivat nekin maistuvia, hyvä että oli sopivasti variaatiota, vaikkakaan yksikään näistä ei mitenkään erityisesti säväyttänyt, sellaista perussettiä ketjuhotellin aamiaiselta. Salaatit toimivat melko hyvin, tosin tomaatti-kurkku-salaattisekoitukseen olisi toivonut pientä yritystä ja ne salaatinlehdet olivat nuupahtaneet osittain. Mutta se sitruunavinaigrette toimi hyvin, selvästi taas jaksettu itse väsäillä. Lohisalaatti ei jotenkin yleensä itselle uppoa, mutta perunasalaatti oli oikein makoisaa, olisiko siinä ollut peräti bataattia mukana pienenä twistinä. Pastasalaatti oli melko mitättömän makuinen, mutta taas ne uunijuurekset ja erityisesti kylmemmät marinoidut kasvikset toimivat hyvin, maut olivat kohdallaan marinadissa. Ne perunat olivat jotenkin jänniä, en tiedä oliko tässä yritetty uudehkoja perunoita jotenkin gratinoida, mutta lopputulos oli hieman erikoinen. Ihan hyviltä ne potut kuitenkin maistuivat. Kana oli sopivan kypsää, hieman siellä ylärajalla, mutta vielä mehukasta. Se puolukkakastike sopi yllättävän hyvin kanan kanssa. Bouillabaisse oli oikein hyvää ja aioli oli rohkean valkosipulista ja komppasi mainiosti tomaattisen kalaista pataa.

image

Keittiö selvästi uskalsi ja viitsi maustaa ruokaa ja kokonaisuutena tämä oli hyvää keskitasoa oleva kotiruokabuffa. Mutta siis ihan törkeän suolainen tuo hinta. Selvästi henkilökuntakin oli hieman ihmeissään että paikalle tulee syömään joku muukin kuin monissa seminaarihuoneissa parveilevien bisnesihmisten “firman piikkiin” edustaja. Eihän tällaista hintaa viitsi kukaan omasta pussista maksaa tämän tasoisesta ruoasta (paitsi jos on jotenkin vinksahtanut, kuten allekirjoittanut). Samalla hintaa saa kuitenkin jo lähes Michelin-tähditettyä sapuskaa melko vierestä. Tässä on hotelli kivasti hyödyntänyt ns. captive market käsitettä maksimaalisesti.

image

Sisustus on oikein siisti ja supervaloisa sekä hauskasti hieman Narinkkatorin yläpuolella. Tässä oli kiva istuskella ja ihmetellä ihmisvilinää kaupungin kaduilla. Mutta melko persoonatonhan tällainen ketjuhotellin ravintola väkisinkin tuppaa olemaan, vaikkakin ihan kohtuu laadukkaasti onkin kalustettu. Asiakaspalvelu oli hyvin ystävällistä ja huomioonottavaista, tuli oikein tervetullut olo, kiitos siitä. Kasvissyöjälle oli niitä salaatteja ja jotain sellaista, mutta en kyllä suosittele menemään ellei pomo käske. Lasten kanssa en myöskään tulisi, en edes hotellin vieraana kun parempiakin paikkoja löytyy ympäristöstä pilvin pimein. Tulipahan käytyä, rasti seinään.

URL Simonkatu
Puhelin 09-68380
Osoite Simonkatu 9, Helsinki