Cafe Metro

image

Märkä keli uhkasi ulkona, joten luikahdin taas tunneleita pitkin Kaisaniemeen. Tällä kertaa valinta osui Cafe Metron kohdalle joka tarjoaa kotiruokalounaita, panineja, täytettyjä sämpylöitä sekä muuta kahvilaan sopivaa tavaraa. Tänään ilmeisen vaihtuvalla listalla oli tarjolla: Possupataa (6,90e), Jauhelihapihvi (6,90e), Lasagne (6,90e), Spaghetti bolognese (6,90e), Paistetut silakat (7,20e), Lihakeitto (6,50e), Pinaattikeitto (6,50e) sekä Panini (kinkku-salami, kana, mozzarella, kebab) (5,90e). Yllättävän edukasta siis! Alkuun/sivuun saa tiskiltä leipää ja loppuun kuuluu kahvi tai tee. Tilaus ja maksu hoidetaan samaiselle tiskille, josta löytyy myös aseet, kahvit, vedet sun muut. Jonkun verran on tarjolla myös päivän lehtiä, ainakin ilmaisjakeluita.

image

Paahtoleipää ja margisnappi, ’nuff said. Annoksen saapuessa tuli hetkellisesti hiki, kun kaksi isohkoa jauhelihapihviä oli huolellisesti peitelty herkkusienikastikkeella. Sienikastikkeet (yms) eivät ole ihan sitä ominta juttua. Mutta tämähän oli ihan ok, ei ollut mitenkään erityisen vahvan makuista mihinkään suuntaan, lempeän pippurista vain. Pihvit olivat hyvin kuumia ja ihan hyvin paistettuja, ei mitenkään kuivia ja kivalla pinnalla. Muussi oli hieman kaupan muussin oloista, mutta ei kuitenkaan mitään liisteriä. Salaatti oli ilman kastiketta ja aika ylimalkaisesti heitetty veto. Mutta siis ehtaa kotiruokaa ja ihan maukasta. Tähän hintaan mielestäni erittäin hyvä diili ja tästä kyllä lähti hyvin nälkä, sen verran iso annos.

image

Sisustus on metrokahvilan näköinen, hieman ruuhkainen sisältä ja ulkona metrotunnelissa kulkevan ihmismassan kupeessa sijaitsevat pöydät tarjoavat melko erilaisen syöntikokemuksen. Tässä oli selvästi utilitaarinen ote ruokailuun, niin tarjooman kuin kokonaiskokemuksen osalta. Asiakaspalvelu oli oikein ystävällistä ja ripeää. Kasvissyöjälle oli hieman heikosti tarjolla juttuja, pinaattikeitto ja mozzarella-panini. Lasten kanssa tuskin tulisi ainakaan erikseen tänne lähdettyä.

URL www.eat.fi/helsinki/cafe-metro
Puhelin n/a
Osoite Vuorikatu 16, Helsinki

 

Musiikkitalo

image

Uusi viikko ja uudet kujeet. Ilma oli melko syksyinen, joten tunneloin pitkin Steissiä Sanomatalon kylkeen ja sitä kautta sitten Musiikkitalon ravintolaan. Paikka tarjoaa linjastomallista ruokaelämystä opiskelijoille (Sibelius-akatemia on näemmä mukana Musiikkitalon touhuissa) ja satunnaisille vierailijoille. Vaihtoehtoja löytyy kolme, soppa (7,60e) ja kaksi lämmintä ruokaa (8,60e), joista toinen näyttäisi olevan aina vege. Näiden lisäksi löytyy alkusalaatti ja leivät sekä juomat. Ja sitten voi tietty ottaa ihan kaikki (9,20e) vaihtoehdot myös. Tänään oli tarjolla: Tomaattikeitto, punajuuripihvit, rapea kalaleike ja lisukkeina bulguri sekä paahdettuja perunoita. Kalan viereen oli kermaviilikastiketta ja salaattipuolella oli: Vihreä salaattisekoitus, raastesekoitus (ainakin purjoa, porkkanaa ja paprikoita), herneitä sekä italian salaattia (majoneesia, kinkkua, makaronia ja oliiveja). Leivissä oli tummaa palaa sekä ciabattaa margiksella. Maksu hoidetaan linjaston puolessavälissä, kun on lämmin ruoka valittuna tarjottimelle.

image

Alkusalaatti menetteli, valkosipulikastike saatteli sen vatsaan ja leipäviipale oli ihan ok. Hyvä että sitä salaattia tuli otettua runsaammin, koska se pääruoka oli onnistuttu pilaamaan lähes kokonaan. Reippaasti yli kuivettunut kala osittain lötkössä kuoressa oli melko mautonta ja sen syöminen oli melkoista puurtamista. Kermaviilikastike olisi voinut pelastaa tilannetta, ainakin sen kuivakkuuden osalta, mutta se oli maustettu jotenkin oudosti. Ja ne kumiperunat.. tällaista ei ole saanut sitten peruskouluaikojen. Ei nämä sentään raakoja olleet, mutta veitsellä ja haarukalla sai tehdä ihan töitä että sai paloiteltua. Mitä ihmettä. Raaka-aineiden hukkaamista tällainen touhu.

image

Sisustus on jännä yhdistelmä konserttisalimaista tilaa ja koulumaisia asiakaspaikkoja. Piano (flyygeli, en tunne näitä soittopelejä laisinkaan) esiintymislavalla oli hauska ja sopiva lisä sisustukseen. Noin muuten Musiikkitalo vaikutti hienolta ja mielenkiintoiselta paikalta ja tänne voisi ihan mielellään tulla tutustumaan joskus. Ulkona ollut massiivinen patsas oli hieno ja muutenkin alueen ympäristö oli kivan oloinen, vaikkakin Makasiinien raunio on ehkä jo hieman turha suojelukohde. Asiakaspalvelu oli erittäin ystävällistä, kiitos siitä. Kasvissyöjälle on joka päivä jotain, mutta oletan että sekin on yhtä syömäkelvotonta kuin oma annos. Kiertäkää kaukaa. Lasten kanssa näemmä oli helppo tulla, esteettömyys oli uudessa rakennuksessa hoidettu hienosti ja tilaa oli vaikka millä mällätä. Mutta edelleenkin se ruoka oli kamalaa vaikkakin hieman halvempaa kuin muissa lähistön paikoissa.

image

URL www.tapahtumamaailma.fi/musiikkitalo
Puhelin 020-7624862
Osoite Mannerheimintie 13 A, Helsinki

 

Krog Roba

image

No niin, pääsinpäs vihdoinkin menemään Kämp-ryhmän uusimman hotellin ravintolaan. Mesta tarjoaa suomalais/skandinaavishenkisiä lautasannoksia sekä liikelounasta kolmella ruokalajilla. Aavistuksen sekavalla menulla on siis semivaihtuvalla syklillä päivittyviä lounastarjouksia ja “all day menu” puolella jotain muita juttuja. Tänään oli tarjolla: Salaatti punajuuresta ja balsamicoa (12,90e), Paahdettua nieriää ja rakuunaohrattoa (14,90e), Haudutettua porsaan poskea ja palsternakkaa (15,90e) ja loppuun Lakritsalla maustettu creme brulee ja tyrniä (9,90e). All day menun puolella taasen oli: Green eli Vihreäsalaatti (8,90e), Smörrebröd eli Katajasuolalla graavattua lohta ja kirjolohenmätiä (16,90e/20,90e), Emmy’s salad eli Salaattia lämminsavustetulla siialla ja mallasleipäkrutongeilla (16,90e/22,90e), Roba’s beef burger eli Hereford jauhelihapihvi barbequekastikkeella ja maalaisranskalaisilla (20,90e) sekä loppuun Sweet and Nordic eli Suklaakakkua ja mustikkaa (12,50e). Lounasmenu (29e) käsitti seuraavat vaihtoehdot: Vihreä salaatti tai Smörrebröd Pohjanmaan suolalihalla ja piparjuurella, Paahdettua nieriää ja rakuunaohrattoa tai Haudutettua porsaan poskea ja palsternakkaa sekä loppuun Mustikkamaitoa Roban tapaan tai Lakritsi creme brulee ja tyrniä. Itselle valikoitui lounasmenu (eka ja “vika” kerta niin pitäähän sitä kokeilla) josta käsi osui smörrebrödiin, nieriään sekä mustikkamaitoon. Tilaus ja maksu hoidetaan pöydässä menu kourassa, eli ihan aito ja perinteinen ravintola myös lounasaikaan. Päivän lehdet löytyvät oven luota lehti”korista”.

image

 

Smörrebröd oli (muy) bueno keko rapsakan paahtoleivän päällä. Majoneesia, lohkottuja ja marinoituja uusia perunoita, suolalihaa ja pikkelöityjä punasipuleita sekä retiisejä. Tämä oli hyvä aloitus, tosin snadisti vaikea syötävä ja majoneesia lukuunottamatta ujosti maustettu. Sivuun tullut leipäkori piti sisällään jotain jännää näkkärin tapaista (siinä oli myös ehkä jotain jyviä/siemeniä mukana), saaristolaisleipää ja patonginviipaleita sekä voita merisuolalla. Leivät olivat ihan laadukkaita, mutta näkkäriä lukuunottamatta vaikuttivat aika stanu kaupan meiningeiltä. Mutta siis kiva kun oli useita lajeja (saaristolaisleipä maistuu minulle aina) ja omassa kulhossa yms.

image

Kala saapui pöytään jonkun ajan päästä alkupaloista ja oli sekin kivan näköisesti aseteltuna kauniille lautaselle. Ohratto oli kiva, tosin aika pliisusti maustettu tämäkin. Kalasta täytyy sanoa, että (yllätys yllätys) Olon ja Töölönrannankin versiot voittivat tämän. Nahka oli oikeaoppisesti jätetty kalaan, mutta sitä ei oltu paahdettu/paistettu ihan loppuun asti kun se ei leikaantunut kovinkaan helposti. Päädyin sitten nappaamaan nahan pois, jolloin kalan pintaan jäi melko rasvainen kerros joka ei ollut ihan suurinta herkkua. En tiedä sitten saako tuon nimenomaan sen nahan käristämisellä sulatettua normaalisti (kuten esim. ankan tapauksessa) mutta jotenkin tämä ei nyt toiminut ihan niin hyvin kuin näissä muissa paikoissa. Töölönrantahan oli poistanut nahan kalasta ja Olo taasen lähes hiillostanut nahan erittäin herkulliseksi osaksi tuota annosta, jolloin nahkakin leikkaantui helposti.

image

Loppuun tuli mustikkamaito dekonstruoituna annoksena ja kiitos tarjoilijalle, ettei holauttanut sitä mustikkamaitoa kuvankauniin annoksen päälle, niinkuin usein näissä on tapana. Sain sitä sitten itse sotkea mukaan halutulla tahdilla. Annos oli ei vain kaunis vaan myös aivan erinomaisen makuinen. Tämä oli selvästi se paras osuus lounasmenusta ja toi oikein hyvän mielen. Annoksesta löytyi eri tekstuureita (krumblea, “kakkua”, tahnoja, “maitoa”, sorbettia ja marjoja), erilaisia lämpötiloja sekä pientä hapokkuutta makeuden lisäksi. Tasapainoinen ja herkullinen kokonaisuus.

image

Sisustus on erittäin tyylikäs ja jotenkin minusta ne art deco ikkunat olivat saaneet viereensä juuri sopivan henkiset kalusteet sekä koristeet. Koko hommassa oli hauska, moderni ote mutta kuitenkin sellaista vanhan ajan tuulahdusta. Täällä oli miellyttävää asioida ja mielellään olisi istunut pidempäänkin näin hauskan oloisessa paikassa. Iso sali tosin aiheutti jonkun verran akustisia ongelmia, kun tilan täyttyessä alkoi äänimaisema mennä aavistuksen kakofoniseksi. Asiakaspalvelu oli ystävällistä ja sujuvaa, tosin keittiö ei tuntunut pysyvän tahdissa mukana ja tänne ei kannatakaan tulla kiireessä vaan rauhallisesti nautiskelemaan. Kasvissyöjälle oli Punajuurisalaattia, eli hieman hintsusti valikoimaa ja ilmeisesti ainakin se Emmy’s salad ei ollut ihan kaikkien kävijöiden mieleen. Lasten kanssa voisi varmasti tulla käymään, tilaa löytyy varmaan vaunuillekin ja (hauskan näköisiä) syöttötuolejakin vaikutti olevan ihan useampi kappale. Omasta mielestäni tämä soveltuisi hyvinkin liikelounaan kohteeksi ja sellaisia näytti olevankin pari kappaletta käynnissä.

URL www.lillaroberts.com/ravintola
Puhelin 09-6899880
Osoite Pieni Roobertinkatu 1-3, Helsinki