Petiscaria

Pim pom ja perjantai, tänään on/oli tiedossa juhlintaa Grand Champagnen merkeissä ja sit illallinen kavereiden ja rakkaan vaimon kanssa (pitää yrittää jaksaa kirjata nämäkin jos siltä tuntuu). Aurinkokin paistaa ja päivä on vähäluminen, melkein alkaa tuntua jo keväältä. Tästä kaikesta intoutuneena lähdin kruisailemaan kengilläni kohti kauppahallia. Hietsun kauppahallia, jos tarkkoja ollaan ja ollaanhan me.

Siinä sitä Pokémoneja metsästellen yritin vähän saada korkeiden talojen välistä arskaa ja ihmettelin kun aina välillä se gepsi reistaili niin, että olin mukamas jonkun auton tms kyydissä (Pokémon Go -pelin I am a passenger -nappia painaessani mulla alkaa aina soimaan päässä Iggy Popin The Passenger tai sitten nuoremman Iggyn The Passenger, mikä on ihan hyvä, kun muuten siellä soi joku muu biewisi, kuten Hall of the Mountain King tms vakio). Pääsin tästä kaikesta huolimatta ehjänä Hietsuun saakka ja astelin sisään punatiiliseen rakennukseen toiveikkaana, tästä tulee varmaan hyvä lounas.

Possibly the only Portuguese restaurant/cafe in Helsinki, this charming little place has delicious sea-food dishes and Bifana’s on offer. The octopus I had was tender and served with tasty rice and a salsa verde with a wonderful zing to it.

The Hietalahden Kauppahalli market hall has a plethora of great restaurants, such as Fat Ramen, Trattoria Corretto and Super Bowl.

Kyseessä on portugalilaista ruokaa (ainoa Stadissa? Cale-Café ehti häippästä ennenkuin ehdin käydä ja en jotenkin miellä Faroa portugalilaiseksi, tosin en ole siellä käynyt pitkään aikaan/koskaan) tarjoava deli-herkkumyymiö, josta löytyy myös jännittäviä purkkeja ja purnukoita, kuten pahvilaatikko, josta voi kasvattaa sieniä (blech). Ruokalista on lyhyt mutta ytimekäs, keskipisteenä on meriaiheiset systeemit, joista löytyy myös lounaslista.

Tänään lounaaksi oli tarjolla: Liekitetty turska (12e), mustekala (15e) sekä Bifana (ilmeisesti leipä) possulla tai vegeillä (10e). Loppuun olisi voinut ottaa Nata-leivoksen (4e) ja varmasti kahviakin saa ostettua yms. Tilaus hoidetaan tullessa tiskille, maksu lähtiessä tai tullessa samaan osoitteeseen. Aseet, vedet ja piri piri (!) kastike löytyvät pöydistä. Tilasin tuon mustekalan, kun sitä oli suositeltu ja muutenkin tuota löytyy melko harvoin muussa muodossa kuin fritteinä (jotka ei juurikaan miltään maistu).

Annos tuli kohtuu vikkelään ja oli värikäs setti lautasella. Riisi oli keskiössä (tätä taitaa tulla myös turska-annoksessa) ja reunuksille oli väkerretty paloiteltu mustekala (bongasin keittiöstä sirkulaattorin ja vakuumipakattuja juttuja), salsa verdeä tms yrttihaketta ja salaattia. Alkuun piti heti hyökätä mustekalan kimppuun (it’s coming right for us!) ja tämähän oli aivan erinomaisen tekstuurin omaavaa ja hennon makuista tavaraa. Varsinainen maku tuli ihanan kipakan salsa verden ja oliiviöljyisen täyteläisen riisin myötä.

Riisissä oli myös hyvin omintakeinen tekstuuri ja puhelias omistaja(?) tuli kertomaan, että Portugalissa riisiin vedetään aina mausteeksi myös sipulia tai tomaattia yms, josta tulikin omanlaisensa soundi tähän mainioon lisukkeeseen. Salaatti oli keveän freesi ja maltillisesti mutta myös huolellisesti dressattu. Annoksen komponentit olivat hyvässä harmoniassa keskenään ja jännästi duunattu porkkanaa oli hyvä rouskutella. Alkumaistelun jälkeen oli pakko tursotella piri piriä (pöhinää! tsori, oli pakko) liberaalisti ympäriinsä ja tämä mausteisen hedelmäinen kastike toimikin ihan valtavan hyvin tässä kontekstissa. Tulisempaa olisi toki voinut olla, mutta hyvä näinkin. Erittäin hyvä.

Vähän tässä jäi tosin kaivelemaan se annoksen loppumetreillä ollut öljyn määrä, mutta toisaalta hyvä oliiviöljy ei tunnu rasvaiselta vaikka sitä olisikin vähän enemmän köllimässä lautasen pohjalla. Ja jotenkin tämä kaipasi (tai siis minä kaipasin) kaveriksi jotain rouheaa maalaisleipää, millä vedellä viimeiset metrit maaliin. Tämä oli oli oikein hyvä lounas ja kauppahallin käytävät vilskeineen olivat mahtava lavaste tälle skidisti eksoottiselle tuokiolle, minilomalle. Kannattaa käydä, liekitetyn turska-annoksen tuoksut syöksyivät sieraimiini herkullisina lähtiessäni tyytyväisenä kohti uusia seikkailuita (tai no, toimistoa, jos tarkkoja ollaan).

Sisustus oli mannermaisen kahvilan oloinen, deli-tarjonnan reunustamien hyllyjen ja pienten koriste-esineiden ryydittämä tila hallin käytävän kupeessa. Tässä oli tosiaan sellainen mukavan rauhallinen meno, kaikesta hallin touhusta huolimatta ja ruokailu sujui leppoisissa merkeissä ihmisvilinän seuraamisen ja Economist Espresson ääressä. Life is good.

Asiakaspalvelu oli iloisen ystävällistä ja kaikkia menulta löytyviä juttuja jaksettiin asiaankuuluvasti ylistää kaikille kiinnostuneille. Kasvissyöjälle löytyi se sämpylä. Lasten kanssa voisi olla vähän hektistä vääntöä, mutta kyllä tuolla hallin käytävillä vaunupartioitakin näkee.

Ps. Mahtavaa viikonloppua ja hyvää äitienpäivää kaikille sillä tavalla suuntautuneille henkilöille. Ja tämä oli tosiaan numero #666, niille jotka laskee (eli minä), mutta ei tehdä siitä isoa numeroa (heh heh).

URL www.facebook.com/mercado.petiscaria
Puhelin 040-1367446
Osoite Lönnrotinkatu 34, Helsinki

2 thoughts on “Petiscaria”

  1. Vaikutit Juha tyytyväiseltä, mutta annoit kuitenkin kehnohkot pisteet?

    1. Heippa ja tervetuloa päiväkirjani pariin. Et varmaankaan ole paljoa täältä lukenut noita muistiinpanojani, joten viittaan sinut Tähdet ja arvosteluasteikko -sivulle. Rafla oli hauska ja ruoka oli hyvää, mutta oliko se yhtä hyvää kuin Helsingin parhaissa ravintoloissa? Ei. Siksi ei pidä antaa samoja pisteitä.

Leave a Reply

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.