Valkoinen Leidi oli ollut kiinnostukseni kohteena jo jonkun aikaa ja tänään sitten lopultakin päätin toteuttaa aikeeni ja lähestyä häntä tositarkoituksella. Ja jännästihän tämä osui Naisten päivään (oikein hyvää päivää kaikki naiset!), mikä sopi mainiosti kun kyseisen ravintolan taustalla on vaikuttanut Suomen Naisten Huoltosäätiö/Lotta Svärd. Aamusella piti tosin käydä näyttämässä pahaa silmää lekurille, joka sitten pistikin aika setin troppeja ja nappeja mukaan. Kai se tästä sitten pikkuhiljaa katsekin alkaa kirkastumaan kevättä kohden.
A restaurant positively oozing old-fashioned charm, the lunch buffet was pretty good, but the atmosphere did the trick. Go here for a splash of the old Finland in a restaurant form and bring the kids, the place is very family friendly.
For other restaurants where you can get a taste of the days gone by, check out Bellevue, Kaisaniemi and Suomalainen Klubi.
Tarjolla päivittäin vaihtuvalla listalla on joko soppa + vihersalaatti (8,50e), salaattibaari ja soppa (11,50e) tai koko setti (13e). Tänään buffassa oli: Riistakeitto, choritzo-prinssimakkaroita ja perunamuusia sekä merilohta ja katkarapukastiketta.
Salaattibaari oli melko kattava: Salaattisekoitus, oliiveja, pikkelöityjä vihanneksia, katkarapu-majoneesi-mätisötkötystä, paistettuja silakoita, tomaattia, kurkkua, punasipulia, helmimozzarellaa, tomaattipapuja, herne+maissisekoitusta jne. Leivissä löytyi limppua ja saaristolaisleipää sekä margista. Jälkkäriksi oli marjarahkaa ja kahvia/teetä. Tilaus ja maksu hoidettiin tullessa tiskille, jonka luota löytyi myös päivän lehdet.
Alkuun oli sitä riistakeittoa ja salaattia. Soppa oli kuumaa ja maistui lihakeitolle, en oikein riistaa tästä löytänyt, mutta antoihan tämä toki lämpimän lähdön lounaalle. Salaatti koottu kattavasta repertuaarista, pikkelssit olivat rapsakoita ja etikkaisia, kala/äyriäismeinkejä on aina hauska saada buffassa ja muutkin komponentit olivat hyviä.
Mutta olihan tämä osittain tällaisia turvallisia purkkijuttuja ja leivätkin olivat vaan ihan hyviä. Kyllä tätä ihan mielellään söi, mutta ei tämä esimerkiksi Kaisaniemen vastaavanhenkiselle alkuruokabuffalle pärjännyt.
Pääruokana oli lohta/chorizonakkeja sekä perunamuussia että uunikasviksia. Lohi oli mehevämpää kuin usein näissä buffissa, lieneekö kastikkeen takia, mutta siis hyvä lohi ja katkiksetkin maistuivat. Chorizonakki ei jotenkin puhutellut, tuli sellainen “nakit ja muussi” fiilis, onneksi oli sitä lohta ja niitä kohtuuhyviä uunikasviksia. Koska perunamuussi oli vetistä ja mautonta.
Snadit kokkareet vielä menee, mutta kyllä sen pitää olla mielestäni tiiviimpää kamaa kuin mitä tässä oli, vähän tuli sellainen laitosmainen tunnelma lautaselle. Koko homma kolahti jonnekin takaraivoon semmoisena déjà vu -kokemuksena jostain nuoruudesta. Tässä oli ruoan puolesta sellaista hyvin nostalgista meininkiä, mutta ei pelkästään hyvällä tavalla.
Sisustus jatkoi nostalgiaa, tässä oikein tuntui paikan historia, mutta oikein hyvällä tavalla. Eikä tämä mitenkään vanhakantainen sinänsä ollut, ihan siisti ja hyvä meininki, lasten leikkinurkkauksessakin(!) oli jotain ruutuja yms härpäkettä. Seinillä oli kuitenkin asiaankuuluvia tauluja ja katossa roikkui hienot kruunut. Miljöön viimeisteli easy listening musiikki, joka olisi sopinut täydellisesti vanhoihin Uuno Turhapuro -leffoihin taustalle. Tässä maistui Suomi.
Asiakaspalvelu oli sujuvaa ja kohteliasta, lautaset blokattiin tehokkaasti ja buffaa ylläpidettiin hyvin. Kasvissyöjälle oli á la carte listalla pizzaa ja salaattia, muuten vähän hintsusti juttuja. Lasten kanssa ihan ehdottomasti voisi tulla, lasten hinnat löytyi suoraan webskasta (hyvä!), erillisiä lasten annoksia löytyi ja tosiaan se leikkinurkkaus on ihan käsittämättömän hyvä asia nuorempien kanssa. Täällä voisi kuvitella heittävänsä nostalgisen äitienpäivän. Kannattaa käydä ihan tän fiiliksen takia.
| URL | www.whitelady.fi |
| Puhelin | 09-2413562 |
| Osoite | Mannerheimintie 93, Helsinki |
Noista tähdistä ja muista sulta onkin kyselty ja linkit on tiedossa, tässä varsinkin vähän pistää silmään se että teksti ruokapuolesta on kohtalaisen tyly (ihan ansiosta varmasti), mutta silti tiskiin lävähtää melkein kaksi tähteä. White Ladylle tuli ehkä nostalgia- ja fiilislisää, mutta verrattuna esim. alkuvikon Cafe Varikkoon, jonka ruoka vaikutti olevan hyvää ja silti tähdet jäivät vähän yli yhden.
Tähdet on tähtiä ja pyrkimys objektiiviseen arviointiin mahdotonta (jopa tylsää), mutta kyllä näissä joskus logiikkaviisari täällä päässä nytkähtää.
Joo, onhan toi vaikeeta, mutta ne ovat minulle ihan oikein, se oma sisäinen sielunmaisema ei varmasti välity täysin tekstistä. Varsinkin kun en jaksa kaikesta jaaritella. Mutta siis summaten White Ladyn ja Cafe Varikon väliset erot ja niiden vaikutukset tuohon kokonaisarviointiin. Cafe Varikon ruoka oli oikeasti niin suolaista, että meni niillä rajoilla pystyykö vetämään (en syönyt loppuun) ja mielestäni se oli näin ollen vain aavistuksen parempi kuin esim. Cafe Metro, jolla on siis yksi tähti (voi syödä, mutta en menisi uudestaan).
Tämä taas oli (toki hieman hintavampi mutta silti) ihan kunnon buffa, jossa oli kaikenlaista. Ei se kaikenlainen mitään ihmeellistä ollut, paitsi se oikein hyvä lohi. Ruoan puolesta White Lady oli about puolitoista tähteä (ihan ok), mutta tosiaan se erityinen fiilis mitä siitä huokui ja bonuksena leikkinurkkaus, joka on harvinaisuus (ja tarpeellinen tietyissä olosuhteissa) toi vähän lisää arvostusta. Sekä toki se, että taustalla on niinkin mielenkiintoinen instituutio kuin Lotta Svärd.
Ja tottakai nämä ovat täysin subjektiivisia, mitenkäs muuten. Ja varmasti vaikea yhdistää täysin tekstin ja sen arvostelua loogisella tavalla. Tähän auttaisi varmasti se, että pisteyttäisin erikseen eri osa-alueet (ruoka, palvelu, miljöö, erikoisuus, hinta-laatu jne) ja myöskin ottaisin tekstissä nämä osa-alueet aina erikseen huomioon. Tiedostan tämän ja pohdin sitä aina silloin tällöin, mutta maailma ei ole tältäkään osin täydellinen. Se käytännössä aiheuttaisi melko paljon minulle lisätyötä kirjoittamisen osalta ja myöskin todennäköisesti vaatisi jo jonkinlaista rakenteellista muistiinpanojen tekemistä itse ravintolassa (nytkin on jo vaikea muistaa asioita sitten kun kirjoittaa), enkä tee tätä sen takia, vaan löytämisen ilosta ja siksi, että tämä kirjoittelu jollain tavalla vapauttaa ajatuksiani ja vähentää (melko kovaa) stressitasoa jostain kumman syystä.
Mutjoo, tähdet ovat mielivaltaisia ja aika pitkälti sattumanvaraisia, koska ne pohjautuvat minun mieltymyksiini ja saatan ihastua ravintolassa johonkin asiaan joka jonkun muun mielestä on täysin turha. Tai sitten pitää ruokaa pahana, koska siinä on joku elementti joka ei nyt vaan minusta ole hyvä (kvinoa on erinomainen esimerkki tästä, vaikka poikkeuksiakin sen osalta löytyy). Arvostelut kuitenkin pääsääntöisesti ovat juurikin sellaisia kuin miten paljon haluaisin uudelleen käydä ravintolassa. Ja pyrin olemaan sisäisesti looginen näissä (siksi esim. Cafe Metro ja Cafe Varikko osuivat samaan laariin ja niitä verrattiin enemmän toisiinsa), onnistumatta varmaankaan ulkoapäin katsottuna.
Painotuksista vielä sen verran, että itse arvostan keskinkertaistakin thaikku yms kaakkois-aasialaista kamaa korkeammalle ja taasen purilaiset ovat kohtuu yhdentekeviä, kuten myös yleisemmin pikaruoka.
Pääsinpäs taas kirjoittamaan pään tyhjäksi. Kiitos huomiosta ja kommentista.
Kvinoa on epäonnistunut lisuke!
Jees, ei tässä nyt noin kattavaa meriselitystä ehkä haettu, itsekin asioita joskus sarjatähdittäneenä tiedän miten paljon ulkopuoliset tekijät vaikuttavat. Ja se vaan pitää hyväksyä ja toivoa että kukaan ulkopuolinen ei ota tähtiä turhan tosissaan.
Joo, ei varmaan haettu, mutta teki mieli pistää tekstiksi niitä asioita mitä tulee itse pyöriteltyä mielessä. Tämä kirjoittelu auttaa jäsentämään ajatuksia ja toisaalta myös “jättämään” ne ajatukset pois aktiivisesta käytöstä.
Muut ihmiset kuin minä ei jokatapauksessa ole samaa mieltä asioista, sitä on ihan turha edes havitella. Ja koska kaikki on jo tottuneet siihen Tripadvisor-tasoon, että kaikki on vaan joko 10 tai enintään 10- oppilaita, niin tavallaan se keskustelu näistä asteikoista on jotenkin absurdia.
Itselle nämä tähdet toimivat tosiaan shorthandina siitä, että oliko hyvä omaan makuun vai ei. Jos joku haluaa näitä tosissaan ottaa, niin sitten ottaa.
Itse olen pyörinyt netistä alt.religion.kibology ajoista lähtien, joten tiedän kyllä että ihan kaikesta saa flamewarit aikaiseksi. Ei siihen tarvita edes mitään syytä. Jengi menee liekkeihin ihan mistä vaan, jos ne niin haluaa. Ihan satavarmasti näistäkin kirjoituksista menee joka päivä joltain herne nenään. Siltä ei nyt vaan voi välttyä, jos meinaa jotain netissä julkaista.