Viikonloppuna olikin sitten kaikenlaista lasten harrastus- ja biletyslogistiikkaan liittyvää häsäystä ja tämän puitteissa löysin itseni Ison Omenan hohtogolfin edestä rauhoittelemassa jälkikasvua UV-valojen loisteessa esiintyvistä pelleistä. Kun isälliset duunit oli taputeltu, niin minulle siunaantui hetki omaa rauhaa ja päätin lähteä kävelylle Matinkylän kaduille.
Tallustellessani sain älynväläyksen lähteä kohti Rionia, tässä oli kuitenkin useampi tunti aikaa. Valitettavasti suuntavaistoni ohjasi minua täysin väärään suuntaan, mutta älysin kuitenkin hetken harhailun jälkeen tarkistaa, että missäköhän se rafla oikein olisi ja korjasin kompassini osoittamaan kohti Haikaranpesän ohittavaa reittiä.
Tässä vanhassa ostarissa on joskus aikoinaan tullut käytyä jossian lounasraflassa, juurikin samassa kohtaa missä nykyään sijaitsee tämä gruusialaista safkaa tarjoava, kovasti hypetetty mesta. Näistä ajoista on kuitenkin jo melkoisesti, silloin konttori sijaitsi Koneen tornissa, Keilasatamassa, ja Nokiakin valloitti vielä maailmaa.
An excellent Georgian restaurant with a quaint family-run feeling to it. The Lobio I had was top-notch and the tiny side salad also did not disappoint.
Other Georgian restaurants in the general area are Grand Georgia, Georgian House and Purpur.
Tänään en ollutkaan sitten lounaalla liikkeellä, joten tarjolla oli koko menu. Mutta aika oli kuitenkin semisti kortilla, joten en alkanut kikkailemaan, vaan nappasin listalta jotain minkä arvelin tulevan sopivan nopeasti. Silmäni osui Lobioon (9e), tuohon mausteiseen papumössöön. Hetken harmittelin, etten ollut napannut kylkeen juustotäytteistä leipää.
Mutta tämä olisi arvatenkin tuonut kokonaiskestoon lisää minuutteja ja vaakakupissa painoi rannerobotin vaatimus riittävistä askeleista sekä lupaavasti jälleen eteenpäin nytkähtänyt elopainon (tai tarkemmin ottaen minun sisältämän energian määrän) alentuminen. Tässä on plaanattu liian pitkään samoissa lukemissa ja olen nyt päättäväisesti pyrkinyt saamaan ensisijaisen tavoitteeni maaliin vielä tämän vuoden puolella. Kilo tai pari on jo lähes hoidettu, kyllä ne loputkin siitä vielä.
Safka saapuikin sopivassa aikataulussa vaikka snadi rafla olikin ammuttu ihan täyteen jengiä. Selvästi kaikki positiivinen uutisointi mestasta on tuottanut hedelmää. Ja hyvä niin, koska kivan rustiikkinen annos miellytti minua heti ensi silmäyksestä. Mukaan oli kuitenkin ujutettu lämmintä leipää ja jopa pikkuruinen sivusalaattikin oli sijoitettu tarjoittimena toimivalle puunpätkälle.
Heti ensimmäisestä lusikallisesta lähtien ihastuin kuppini täytteeseen täydellisesti. Höyryävän kuumaa, muikean mausteista ja totaalisen täyteläistä settiä, tämä oli parasta mättöä tästä kyseisestä kulinaarisesta kategoriasta mitä olen maistanut. Maukkaat sämpylät sopivat annoksen kylkeen hienosti ja pyyhinkin lautasen tyhjäksi näiden viimeisillä rippeillä.
Salaatti oli koostaan huolimatta mahtavasti maustettu, tässä oli joku syvä meininki, mistä en saanut kiinni, että mistä se oikein tuli. Mutta ihanan yrttisiä ja herkullisia haarukoita, jotka kevensivät muhkeaa pääruokaa mainiosti. Tänne kannattaa tulla kaeumpaakin, turhaan ei ole torvia toitotettu.
Sisustus on ruuhkainen (huonot kuvat #sorisiitä), mutta kauhtuneen ostariympäristön huomioon ottaen hyvin ja persoonallisesti toteutettu. Koko touhussa oli selvä kiireisen perheravintolan tunne ja silti ruokailu sujui rauhallisissa merkeissä.
Asiakaspalvelu oli erittäin sujuvaa ja ystävällistä sekä kontaktia ottavaa, omistajan otteet tuntuivat asiakaskohtaamisessa. Lasten kanssa voisi hyvinkin tulla, tosin tilan kanssa voi tehdä tiukkaa, joten isoilla vaunujoukkioilla ei sisään mahdu. Kasvissyöjälle oli sitä mahtavaa Lobiota ja erityisesti jos juusto maistuu, niin sitten on kaikenlaista muutakin.
| URL | www.rioni.fi |
| Puhelin | 050-5131119 |
| Osoite | Ukkohauentie 9, Espoo |