Yksin. Seison taas kadulla yksin, kuvaamassa ravintoloitsijan terassille levittämää rekvisiittaa. Epämääräinen suru jäytää rintaa, kun yritän saada sopivaa kuvakulmaa kukkalaatikosta. Mitä mä oikein olen tekemässä? Miksi olen tullut tänne Munkkiniemen perukoille?
Kävelen sisään ravintolaan, jonka vaihtoehdot olen jo etukäteen tarkistanut. Katselen näön vuoksi lounaslistaa, vaikka tiedän ottavani kasvislasagnen (11e) salaatilla. Teen valintani, maksan kassan kohteliaalle miehelle ja kaadan itselleni lasillisen vettä.
A vegetarian restaurant in the peaceful streets of Töölö. The lasagne I had was tasty and the decor quite charming.
Other vegetarian suitable restaurants in Helsinki are OmNam, Silvoplee and Just Vege.
Istun omituisen kapean pöydän ääressä, jonka sivussa lukee Rouhee Design. Tutkailen kahvilan seiniä odotellessani annosta ja mieltäni piristää hieman pikkuesineet, joita on siroteltu rosoisen puuseinän hyllyille sekä nurkkauksiin. Taustalla sorisee kreikkalainen radiokanava, tai ainakin kuvittelen puheen olevan kreikkaa.
Outo melankolia siivittää ajatuksia kun eteeni ilmestyy taiteellisesti aseteltu annos salaattia ja lasagnea. Taas iloisen kohtelias mies, kolmaskin näyttää häärivän ravintolassa. Otan salaa kuvat lautasesta ja lähden purkamaan pastaa.
Arvelinkin, että tässä olisi sieniä, mutta en anna sen suuremmin haitata. Lasagnen levyt ovat hieman al dente ja haarukalla leikatun palasen struktuuri miellyttää silmää. Yläkerroksiin pakattu béchamel-kastike on hyvin tehtyä ja pitää kokonaisuuden sopivan kosteana.
Tomaattipohjainen kastike krouveine sipulinpaloineen maistuu hyvältä, mutta osa sienistä on turhan kookkaita omaan makuun. Ärsyttää. Miksi en edelleenkään pidä näistä? Johtuuko se jostain takaumasta kouluun? Vai niistä kamalista duuniruokalan kasvisruoka-annoksista ajalta kun olin aatteellinen vegetaristi?
Lasagne on sienistä huolimatta onnistunut ja hennosti maustetun salaatin kanssa parantaa fiilistäni. R. soittaa iloisena ja kuuntelee hiljaisuuttani. En osaa pukea sanoiksi omaa tilaani, en oikein tiedä itsekään mikä se on. Pitää soittaa takaisin, kun tokenen tästä. Viimeistelen annostani samalla kun kuuntelen kahden opiskelijan keskustelua ahjonsa byrokratiasta, tässä lienee jokin koulu lähistöllä. Juon veden ja lähden pois.
Ulkona tuijotan bussia kuin vierasta olentoa. Miksi täällä on bussi jonka määränpää on Itäkeskus? Pitäisikö minun astua siihen? Päätän kuitenkin kävellä sporapysäkille ja tuijotan hetken kaivurikuskia joka raapii maata Alepan edessä. Koko katu on auki ja viimeisellä asvalttikaistaleella istuu kerjäläinen. Kyyti saapuu ja päässäni alkaa kaiken pohdiskelun lomassa soimaan Eleanor Rigby. En saa ravisteltua syksyisen sinistä biisiä päästäni ja päätän irroittaa sen kaivamalla Spotifyn korvaani.
Valitsen mahdollisimman raflaavan ravin vanhalta soittolistalta ja kohta Commander Tomin hard bag tamppaus alkaa huuhtoa korvien kautta korkeampien aivotoimintojen huolia pois. Musiikki tuo muistiin Stonewall/Flopin savukoneet ja äänien hämäämänä tuijotan muita matkustajia liian pitkään. En tiedä mitä tekisin ja kaivan puhelimen esiin, alkaen metsästämään Pokémoneja. Matkalla katseeni harhailee remontoidun Kansallismuseon geometrisiin kiviseiniin, joista yritän hahmottaa toistuvia kuvioita, mutta spora menee liian nopeasti rakennuksen ohi.
Takaisin toimistolle kulkiessani vatsa on täysi, mieli tyhjä ja korvissa pauhaa Autechre. Viikko on alkanut, kyllä se tästä vielä iloksi muuttuu.
URL | www.facebook.com/Veggie.helsinki |
Puhelin | 045-8627008 |
Osoite | Munkkiniemen puistotie 22, Helsinki |