No niin. Tästä se lähtee, eli ensimmäinen uusi kesälomien jälkeen. Oli pukujen hakureissu edessä, joten kävelin Johanneksen kirkolle asti ja sieltä sitten Kaartinkaupungin kautta kaartaen espaa kohti. Silmiin osui Emo-ravinola, joka on entisen Olo-ravintolan tiloissa. Hyvät muistot Olon ruuista mielessä totesin, että koska ovi on auki, sinne pitää mennä. Ravintola oli täysin tyhjä (klo 11:40) sinne saapuessani ja istuin sitten ikkunapöytään josta oli hauskat näkymät Kasarminkadun vilinään. Tarjoilija oli kovasti myyntihaluinen ja esitteli päivän menua (35e), joka olisi kuulemma voitu hoitaa 45 minuutissa (hieno saavutus), mutta päädyin kuitenkin yksittäiseen annokseen, koska lounastauosta oli ehtinyt jo kulua hieman aikaa kävelyyn. Listalla oli tänään (kaikki 10e): Rapukakkua ja DeliVerden salaatteja; Ilmakuivattua Ibericopossua ja grillattua purjoa; Paahdettua kukkakaalia, mätikastiketta ja Appenzeller-juustoa; Sateenkaarirautua, Annabelle-perunaa ja yrttipestoa sekä Naapurin maalaiskananpoikaa ja kesäkaalia. Loppuun olisi voinut vielä ottaa Mustikkaa, fenkolia ja piimää (10e); Palan juustoa (5e); Juustoja (10e) tai pienen makean (5e). Päivän menu sisälsi rapukakun, kukkakaalin sekä kanan. Itse päädyin rapukakkuun, vaikka kukkakaali kieltämättä kuulosti houkuttelevalta.
Alkuun tuli focaccia ja tapenade joita ehdin mutustella yhden haukkauksen ennen ruuan ennennäkemättömän nopeaa saapumista. Tämä oli nopeampi kuin jotkut nepalilaiset ravintolat. Leipä ja tapenade olivat erinomaisia molemmat, tapenadessa oli ilmeisesti pinjansiemeniä, jotka toivat kivaa lisää rakenteeseen. Rapukakku oli aivan loistava suoritus, kuori loistavan rapsakka ja sisältö mehevä mutta kuitenkin “lohkeava”. Maku rapukakussa oli erinomainen, ainoa mitä jäin kaipaamaan lisää oli chilin polte, mikä mielestäni näihin kuuluu, mutta ymmärrän kyllä että tämän on tarkoitus olla osa isompaa kokonaisuutta ja siinä mielessä varmasti mausteisuus oli juuri kohdillaan. Salaatti oli herkullinen ja kaikkiin sen yksityiskohtiin, kuten hauskasti leikattauihin ja marinoituihin kurkunpaloihin, oli kiinnitetty asiaankuuluvaa huomiota. Joku happaman salsaverden oloinen vaahto sopi miellyttävästi muiden komponenttien kanssa ja pidin erityisesti kuorituista ja marinoiduista minitomaateista jotka toivat hauskan maun pirskahduksen.
Sisustus on yksinkertaisen tyylikäs muutamilla harkituilla yksityiskohdilla maustettuna. Ravintola kuitenkin nojaa enemmän bistron kuin fine-diningin suuntaan, eli ote on harkitun rento. Palvelu oli nopeaa ja asiallista sekä myyvää, olematta kuitenkaan päällekäyvää. Kasvisruokaa löytyy listalta, joten jos nyt ei halua koko päivän menua vetää, vaan riittää yksittäinen kevyt annos lounaaksi (ja minulle ainakin riitti), niin suosittelen käymään. Ei varmasti ole sitä perus “salaatti tai soppa”-linjaa. Lasten kanssa tänne voisi sinänsä tullakin, vaikka selvästi tämä on suunnattu hieman eri asiakassegmenttiin.
Kaikenkaikkiaan erinomainen aloitus “syksylle” (saako näitä kelejä vielä tällä termillä saastuttaa?) ja ehdottomasti haluaisin käydä uudestaan. Ehkä sitten toisella kierroksella.
URL | emo-ravintola.fi |
Puhelin | 010-5050900 |
Osoite | Kasarmikatu 44, Helsinki |