The Game

image

Continuing with the Rome experiences, we stayed at the Best Western Globus Hotel (friendly service, ok rooms, smoke got in the room through the air conditioning) and had lunch there (once, when we got there and were too tired to go elsewhere) and breakfast (every day for a week) and here is my account of it.

image

The restaurant is in the bottom floor of the hotel and serves a lunch (10e) and breakfast buffets (I’m not aware of the breakfast buffet price). The lunch consisted of: Pasta with a meat sauce, risotto and a vegetarian dish (can’t remember) alongside with salad components (tomato, cucumber, lettuce, olives and corn) and bread. The lunch was ok and as it is a buffet, you will get enough to eat. But considering some of the other restaurants in the area (more on these later), I found the food lacking.

image

The breakfast buffet was a lot better and is definitely worth the money when booking the hotel room. The buffet contained: Multiple different cereals and milk, fruits (apples, nectarines, pineapple pieces etc), deli meats (pork, salami, turkey and prosciutto or some dry-cured ham), cheese slices (Gouda? and Emmental), bread (rolls, toast and country bread), toppings (Nutella, butter, jams and cream cheese), scrambled eggs, sausages, yogurts, sweets (cream or chocolate filled and topped croissants and donuts, cakes and cookies), juices, coffee/tee/hot chocolate (either on request or using the machine) and water. The components of the breakfast were fresh and of good quality. This was always a very good start to the day.

There is a “game” concept, which is used in the decoration of the restaurant that can be seen in the paintings on the wall and other small details. Other than that the restaurant is clean and functioning, but quite obviously a restaurant of a hotel chain and lacking in any big personality.

The service was always very friendly and efficient in the restaurant as well as in the hotel in general. We always felt welcome and attended to during our stay.

URL The Game
Puhelin +39-064457001
Osoite Viale Ippocrate 119, Rome, Italy

Cesar’s Little Italy (breakfast)

image

Welcome to the Rome 2016 extravaganza! I’ll try to do a little write-up of the vacation in Rome that we had just last week. First things first, I’ll have to begin with a critique of the new Finnair policy of “randomly” picking seats on the plane.

image

With a family of five people, almost every one of us was distributed around the plane in different rows and you can imagine the horror of seating a first-time airplane travelling four year old child by themselves on a the plane. Now I do understand that they need to make more money, but this new policy of breaking up families (and other groups) on the plane is just too greedy. Shame on them. I did by the adjacent seats for the flight back and they did manage (after a phone call) to get the four year old to sit with the mother for the flight over there.

image

Anyhow, the flight to Rome went well and the service on the plane was as good as ever. But that is not the issue for this article. What to do on the Helsinki-Vantaa airport for food early in the morning?

image

Surprisingly (or not?) the best breakfast is outside the security gates, so leave a little early and go to the Cesar’s Little Italy on the ground floor of the Terminal 2. There is a breakfast buffet (9,90e, less for the children) that has all the usual fare of a Nordic hotel breakfast.

image

That means: Bread (many types, including croissants and buns), veggies (tomato, salad, cucumber, pickled cucumber, berries etc), deli meats, cheese slices, scrambled eggs, meatballs (or wieners, can’t remember), granola, yogurt, porridge, tea, coffee, milk, juices and non-alcoholic “home beer” (Kvass). There is also some wine, Cava etc on sale at the counter, where the buffet is paid for.

image

The breakfast was good, with an extensive selection of fresh ingredients to choose from. Buffet also works well for a family, as everyone can pick the things that they want and the whole process went very smoothly. The kids liked it as did I. And at this price this was easily the most cost-efficient restaurant on the premises. The price gouging going on after the security gates is even more horrible than what I remembered from the past.

image

The restaurant is clean and pretty stylish, with a Nordic look and feel. But it is also an airport restaurant, which means cold and efficient. The service was fast and friendly and they did give a discount for the children, even though it was not mentioned on the menu. For the vegetarians there is e.g. porridge and berries and veggies for a sandwich.

image

As a side-note, the blog got up to number 10 on the Finnish Top 100 ruokablogit, which is the highest so far. So hurrah for that.

URL Cesar’s Little Italy
Puhelin +358-207629732
Osoite Helsinki-Vantaa airport T2, Vantaa, Finland

Pasta alla Genovese

image

Aloin sitten hääräämään viikonlopuksi safkaa ja innostuin Food Wishesin Chef Johnin Pasta alla Genovese reseptistä sen verran, että oli ihan pakko kokeilla. Reseptiä en sinänsä lähde tässä toistelemaan, hommat löytyy niin tyhjentävästi videon ja tekstin muodossa, mutta ajattelin kirjata tänne havainnot prosessista ihan omaksi iloksi.

Hommahan lähti liikkeelle normaalisti, eli ensin piti soveltaa reseptiikka Suomen oloihin, tarkoittaen, että mitäköhän niistä oikein löytyisi lähimmästä Prismasta. Lehmän niska ei ollut ihan suoraan tiskissä sillä nimellä, mutta kyseessähän on jokseenkin halvin pala mitä lihahyllystä löytyi, joten valitsin Naudan Keittoliha (ilmeisesti “naudan etuselkää” joka lienee riittävän lähellä) jota osui sitten mukaan kilon verran. Sitten vielä 2,7kg sipulia (0,7kg punasipulia) ja kanalientä varmuuden vuoksi, vaikka ei sitä olekaan reseptissä. Sekä toki muut komponentit.

image

Homma alkoi sunnuntaina aamulla brunssin teon yhteydessä, kun kaivoin kaikki tavarat esille sekä pilkoin porkkanat ja varsisellerit valmiiksi. Tässä kohtaa ei ollut vielä havaintoa pilkkomisen määrästä ja homma sujui vihellellen.

image

Tuo kultapaahdettu härkä oli uusi tuttavuus ja maistui oikein hyvältä. Pitkään kypsytetyt juustot nyt menee aina ja leivistä erityisesti se (Keisarin) patonki toimi tosi hyvin, myös Nutellan kanssa. Pekoneista tulee yleensä otettua se halvin (Rainbow tms) vaihtoehto, kun ne jotenkin paistuu (kylmänä pannulle ja vettä snadisti päälle) kaikkein parhaiten sellaisiksi rapsakoiksi, vaikka epäterveellisiähän noi (kuten muutkin pekonit) on kuin mitkä.

Marokkolaiset uudet perunat toimivat myös, erityisesti sillin kera. Kiva kun tulee kesä ja uusia tuoreita raaka-aineita.

Brunssin jälkeen olikin pieni ruokalepo paikallaan. Pyritään yleensä viikonloppuna syömään yhdessä, kun arkipäivät menee aika usein muita juttuja häslätessä.

image

Sluibaamisen jälkeen alkoi sitten hommat ja laitoin lihat tulille sekä ruskistumisen jälkeen heitin 2/3 mirepoixista pataan lihojen sekaan. Lihojen kiehuminen on ihan normaalia (ks. video) ja homma tuntui sujuvan oikein mallikkaasti.

image

Sipulien leikkaamisessa olikin sitten ihan kivasti hommaa. En tässä kohtaa noudattanut täysin ohjeita ja aloin vaan vääntämään sitä koko kasaa kerralla. Kyllähän sitä sai leikattua, pistin musiikin soimaan ja annoin palaa. Mutta totesin 1,7kg kohdalla, että ehkä se viimeinen kilo keltasipulia on liioittelua, kun ei se kuitenkaan pataan mahdu.

image

Punaviinillä glaseerattu pannu saikin sitten niitä sipuleita ihan kivasti ja alkoi se viimeinen vaihe, eli yhdentoista tunnin kiehuttelu. Tässä kohtaa se kanaliemi tuli ihan tarpeeseen, koska ei niistä sipuleista (liian vähän sitten kuitenkin?) lähtenyt tarpeeksi nestettä, alkuperäisestä ohjeesta huolimatta.

Se sipulin tuoksu oli melkoinen. Koko kämppä haisi sipulille vielä seuraavana päivänäkin. Jossain kahdeksan tunnin keittelyn jälkeen alkoi usko mennä kun maku oli niin tymäkkä, jopa tyrmäävä. Mutta eipä tuota nyt poiskaan viitsinyt heittää. Ja kyllä se siitä suoristui, kello 23 oli jo kivasti pyöristynyt maku, tosin olisi se ehkä vaatinut hieman lisää aikaa (oli ehkä snadisti liian pieni lämpö osassa keittelyä), jotta olisi videolla näkyvä lopputulos saatu aikaiseksi ja liha hajotettua kokonaan kastikkeen joukkoon.

image

Seuraavana päivänä sitten lämmitin kastiketta pannulla, keitin pastan lähes valmiiksi ja heitin hetkeksi pannulle kastikkeen kaveriksi. Hieman meiramia ja paljon Parmegiano Regianoa päälle, Kakkukeisarin patonkia sivuun (joka oli oikeasti rekvisiittaa, sehän oli ehtinyt jo kovettua) ja ei kun syömään.

image

Oli muuten hyvää! Hieman sipulikeiton ja ragun sekoitus todella syvällä maulla johon se meirami sopi hienosti, parmesaanista puhumattakaan.

Olisi se kaivannut vähän pidempää kypsyttelyä ja ehkä siihen olisi tosiaan voinut pistää hieman tulisuutta mukaan viimeistelyvaiheessa. Toisaalta kastiketta on edelleen jääkaapissa ihan hyvin, joten ehtiihän tässä vielä testailla muutamiakin variaatioita.

Kyllä ne ammattikeittäjät parempia juttuja (pääosin) tekee, mutta näitä on hauska ja rentouttava väkertää itsekin, silloin kun aikaa riittää.