St. Anna’s

City‘stä bongattu ravintola, jonka piti avautua 4.12.2017 lounaalle, mutta oli ennakkoilmoituksesta huolimatta kiinni, niin silloin kuin muinakin kertoina kun olen siellä yrittänyt käydä. Tänään oli kuitenkin uusi päivä ja uusi vuosi, joten uskaltauduin Facebookin lounaslistojen rohkaisemana viemään R:n pitkästä aikaa Soda:an.

A restaurant/night club with a hint of a faux english pub decor, the food was rather good as was the service. My fish & chips was just the thing for a Friday lunch.

For more fish & chips, check out Fisu & Ranet, Hard Rock Cafe or Street Gourmet.

Tarjolla on staattisempi lounaslista sekä päivän spesiaali sekä alkuun leipää ja vihreä salaatti tai keitto, joka tänään oli Palsternakka-omena. Laitasannoksissa oli tarjolla: Lohikeitto (10,30e), vegaani bolognese eli pennepasta härkäpapu-bolognesella ja rucolaa & tomaattia (10,30e), pasta carbonara (10,30e), savustettua siikaa muussilla ja hollandaisella (13e), härkäruukku (13e), hampurilainen (10,30e) sekä spessuna fish & chips (10,30e).

R otti siian+salaatin ja mun oli pakko napata se fish & chips sopan kanssa, vaikka alunperin olin vähän kaavaillut sitä härkäruukkua. Lounaslista vaan päivittyy sattumanvaraisesti feseen, joten ei ollut tiedossa tällaista perjantaiherkkua etukäteen. Tilaus ja maksu hoidettiin pöydässä.

Alkuun tuli focacciaa oliiviöljy-balsamicolla, mikä olisi toivottava tapa myös muissa rafloissa (voi toimii tietysti myös). Focaccia oli hyvä, sellainen rasvainen, ilmava ja rapsakalla kuorella. Tätä dippaili mielellään siihen herttaiseen pikku kippoon.

Alkuruoat tulivat vauhdikkaasti ja oma soppa oli oikein hyvän makuinen ja samettiseksi porattu. Omena oli jännästi lohkona kulhon pohjalla, tuoden tekstuuria messiin vaikka olikin vähän hankala lusikalla paloiteltavaksi.

R:n salaatti oli taas hieno esimerkki siitä, ettei salaatin tarvi olla niin monimutkainen ollakseen herkullinen. Sopivan etikkainen balsamiccokastike sitoi setin yhteen mainiosti ja pieni maistiainen minkä sain nosti pientä annoskateutta pintaan.

Pääruokiakaan ei tarvinnut kauaa odotella, tosin sali täyttyi aika tahtia, mitä lähemmäs 11:30 ruuhka-aikaa päästiin ja selvästi tämä on oman asiakaskuntansa jo osittain löytänyt. Oma fish & chips oli hyvä, joskin melko suolainen, ei liikaa kuitenkaan. Kalan saama kuorrute oli ilahduttavan rapea ja maittava, eikä liian rasvainen.

Oikein tasokas suoritus ja fisu oli onnistuttu pitämään hyvässä kypsyydessä. Ranut olivat ook, ei uutta länsirintamalta tältä erää, ketsuppi pelasi näiden kanssa kuten pitääkin. Tartarkastike oli täyteläisen pirtsakkaa ja tätä olisi voinut ottaa isommankin läjän mukaan, sopi hienosti muiden komponenttien kanssa yhteen.

Mushy peas ei ole normilisuke täällä meidän niemellä, mutta hienoa että oli laitettu mukaan, koska tämähän oli oikein maittavaa, vaikka varmaan puolet menetinkin toiselle puolelle pöytää. Mielestäni tämä annos tavoitti saman tason kuin mainio Fisu & Ranet.

Siika oli sekin taitavasti keitetty ja hyvän makuinen kala. Hollandaise-kastike toimi, kuten myös se smoothi perunapyree. R tykkäsi annoksesta kovasti, kuten myös minä sen yhden haarukallisen verran. Pikkelöidyt kasvikset olivat tässä myös saaneet tarpeeksi happoa, jota oli onnistuneesti leikattu sopivalla makeudella. Laadukas lounas, kannattaa käydä. Kokonaisuus oli hallittua, annoskoot sopivia – ei tullut ähky – ja palvelu pelasi.

Sisustus on valoisa, vähän niinkuin skandinaavinen versio englantilaisesta pubista. Kahden hengen pöydät olivat ehkä hintsun liian pieniä näin suurille egoille, mutta mahtu ne iso lautaset pienellä asettelulla. Kuvista ei nyt tullut ihan yhtä fantastisia kuin mitä yleensä otan, syynä luonnollisestikin ulkoiset tekijät ja muut ihmiset, ei omat taidot tms.

Asiakaspalvelu oli kohteliaan ystävällistä ja sujuvaa, harvoin kyyppari puhuttelee “sir” termillä. Mukavaa oli asioida ja tämä oli onnistunut lounas. Kasvissyöjille oli se aavistuksen epäilyttävän kuuloinen vegaani “bolognese”, mitä se sitten lieneekään.

Ps. Tämä oli sitten lounaspaikka #792 (Lidl todellakin otetaan mukaan laskuihin), joten kutkuttava kasisatanen kurkistelee jo ujosti nurkan takaa. Ja hitsi kun on vaikea muistaa laittaa noita kaupunginosia näihin mukaan, mutta kyllä tämä tästä pikkuhiljaa tulee mukaan rutiineihin. Hyvää viikonloppua!

Pps. Mielenkiintoisesti yksi kelloista oli pysähtynyt keskelle 24. marraskuuta ja tästä kajahti mieleen “The Day the Earth Stood Still“, ehkä se oviaukon panssaroitu ukko olikin Klaatu?

URL www.stannas.fi
Puhelin 040-0657276
Osoite Annankatu 10, Helsinki

4 thoughts on “St. Anna’s”

  1. Ja vaikka nämä on Espoossa, niin mitedFat Lizard ja Kilim? Jälkimmäinen on klassikko.

    1. Fat Lizard meni listalle Cityn tms artikkelin takia, pitää käydä kokeilemassa, ilmeisesti lähellä metroa. Kilim on todellakin klassikko, kävin siinä jo yli kymmenen vuotta sitten jonkun verran, kun olin Keilasataman tornitaloissa duunissa. Silloin se sijaitsi vielä siinä vanhassa ostarissa, mutta sittemmin on siirtynyt toiseen lokaatioon. Siellä tuli kerran käytyä perheen kanssa vanhoja muistelemassa, mutta palvelu lapsellisille oli hieman nihkeää, eikä sitten ole tullut käytyä. Se(kin) on “long” listalla, tarkoitus on käydä, mutta on hieman hankalan matkan päässä.

  2. Daddy Greenin ikkunassa informoitiin, että aloittavat lounastarjoilun helmikuussa. Sinne siis!

Leave a Reply

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.